ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Linux (ydin) – Wikipedia

Linux (ydin)

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee käyttöjärjestelmän ydintä Linux. Artikkeli Linux-käyttöjärjestelmät käsittelee kokonaisia käyttöjärjestelmiä.
Tux on ollut Linuxin maskotti versiosta 2.0 lähtien.
Tux on ollut Linuxin maskotti versiosta 2.0 lähtien.

Linux on suomalaisen Linus Torvaldsin alun perin kehittämä käyttöjärjestelmän ydin. Ydin tai kerneli (engl. kernel) on tietokoneen käyttöjärjestelmän keskeinen osa, joka mahdollistaa käyttöjärjestelmän muiden osien toiminnan. Torvalds julkaisi ensimmäisen Linuxin version vuonna 1991.

Arkikielessä Linuxeilla tarkoitetaan usein Linux -ytimen päälle rakennettuja käyttöjärjestelmiä. Joskus käytetään myös termiä GNU/Linux, sillä monet käyttöjärjestelmät sisältävät GNU-projektin tuottamia ohjelmistoja.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historiaa

Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelytiedettä opiskellut Linus Torvalds aloitti Linuxin kehittämisen 21-vuotiaana vuonna 1990. Linux lähti liikkeelle töiden jakamisen (engl. scheduler) harjoitustyöstä, jota Torvalds kehitteli tehtävänantoa monipuolisemmaksi. Työstä kehkeytyi kokonaisen käyttöjärjestelmän toimintoja sisältävä ohjelma.

Torvalds oli tyytymätön MS-DOS-käyttöjärjestelmään. Häntä kiinnosti Unix, sillä se oli vakaa ja siinä oli sellaisia ominaisuuksia, joita hän halusi. Unix oli suosittu ja sitä pidettiin hakkerien keskuudessa ainoana oikeana käyttöjärjestelmänä. Se oli kuitenkin liian vaativa ja kallis PC-käyttöön. Unixin lähdekoodi ei myöskään ollut enää vapaasti saatavilla.

Torvalds sai yliopistosta käsiinsä hollantilaisen Andrew Tanenbaumin ohjelmoiman Minixin. Se oli PC:lle tarkoitettu, Unixia muistuttava käyttöjärjestelmä, joka oli suunniteltu opetuskäyttöön. Minixin lähdekoodi oli vapaasti kaikkien niiden saatavilla, joilla oli kopio Tanenbaumin kirjasta. Ohjelmoijat pystyivät näin opiskelemaan olemassa olevaa käyttöjärjestelmää ensimmäisen kerran sitten Unixin alkuaikojen.

Minixkään ei ollut sitä, mitä Torvalds oli hakemassa. Se kuitenkin mahdollisti ja inspiroi Linuxin ohjelmoinnin aloittamisen. Torvalds asensi Minixin koneeseensa ja kirjoitti uutta kerneliään koko kesän. Vähitellen hän kokosi konekielellä ja C-ohjelmointikielellä käyttöjärjestelmän ytimen. Työ eteni hitaasti eikä hän kertonut hankkeestaan vielä muille. Torvaldsin alkuperäisenä tarkoituksena ei ollut luoda käyttöjärjestelmää koko maailmalle, vaan ainoastaan omiin tarpeisiinsa. Jos hän olisi jatkanut yksin, Linuxia olisi tuskin syntynytkään, sillä sen kehittäminen olisi pysähtynyt Torvaldsin omien tarpeiden täytyttyä. Torvalds julkisti projektinsa version 0.01 syyskuussa 1991[1].

Lokakuussa 1991 versio 0.02 oli valmis ja Torvalds päätti laittaa sen vapaasti kaikkien saataville. 5. lokakuuta Internetin keskusteluryhmään lähettämässään viestissä Torvalds kertoi lähdekoodin löytyvän FTP-palvelimen nic.funet.fi hakemistosta /pub/OS/Linux ja antoi ohjeita kääntämistä varten. Hän varoitti, että ohjelma oli hakkerilta hakkereille. Sen toimintakuntoon saattaminen saattoi siis vaatia hakkerin taitoja. Lisäksi hän rohkaisi muuttamaan ohjelmaa vapaasti ja toivoi kommentteja mahdollisista muiden Minixille kirjoittamista apuohjelmista ja funktioista. Toimiakseen Linux vaati vielä Minixin siinä koneessa, jossa sitä haluttiin käyttää. Myöhemmin samassa kuussa julkaistiin versio 0.03.[2]

Alun perin Linus Torvalds oli suunnitellut antavansa ohjelmansa nimeksi Freax, joka olisi johdettu sanoista free Unix (vapaa Unix) tai freaks (omituiset, intoilijat, friikit). FTP-palvelimen ylläpitäjä Ari Lemmke ei kuitenkaan ollut pitänyt nimestä. Hän oli perustanut omalle xgw:n palvelimelleen Linux-nimisen käyttöalueen Torvaldsia varten.

Palautetta ja virheraportteja tuli valtavasti. Internetin ja avoimesti saatavilla olleen lähdekoodin ansiosta ihmiset eri puolilla maailmaa pääsivät kehittämään Linuxia. Ytimen versio 0.10 julkaistiin marraskuun alussa 1991, jolloin käyttäjiä oli 10–20.[3] 0.10 oli ensimmäinen versio, joka oli käyttökelpoinen ilman Minixiä[2], jolloin Linus päätti nostaa versionumeron suoraan 0.03:sta 0.10:iin.[3] 8. joulukuuta 1991 julkaistu versio 0.11 oli jo täysin itsenäisesti käytettävissä.[4] Kun versio 0.12 julkaistiin tammikuussa 1992, Linuxin parissa työskenteli aktiivisesti lähes kaksisataa ihmistä. Tuolloin ydin oli jo vakaa ja toimiva. Yhdessä GNU-hankkeen luomien työkalujen kanssa siitä oli rakennettavissa kokonainen käyttöjärjestelmä. Linux alkoi levitä nopeasti. Vielä samana vuonna saatiin valmiiksi toimiva ja graafisella käyttöliittymällä varustettu työpöytä-Linux PC-koneisiin. Näihin aikoihin Linuxista kiinnostuttiin myös yliopistomaailman ulkopuolella.

Linuxin varhaiset versiot oli julkaistu Torvaldsin itse kirjoittamalla lisenssillä, joka ei sallinut ytimen levitystä rahaa vastaan. Linus ilmoitti version 0.12 julkistuksen yhteydessä siirtyvänsä käyttämään GNU GPL -lisenssiä 1. helmikuuta 1992 lähtien.[4][5]

Torvalds johtaa edelleen Linuxin ohjelmointityötä. Linux on avoimen lähdekoodin ohjelmisto ja siihen voi kuka tahansa tehdä muutoksia. Mikäli haluaa omat muutoksensa Linuxin viralliseen versioon, ne tulee toimittaa Linux Kernel -postituslistalle, jolloin ohjelmakoodi kulkee Torvaldsin tai hänen luottohenkilöidensä kautta.

[muokkaa] Linux-aikajana

  • Linux 0.01 julkaistiin syyskuussa 1991.
  • Linux 0.02 julkaistiin 5. lokakuuta 1991.
  • Linux 0.03 julkaistiin lokakuussa 1991.
  • Linux 0.10 julkaistiin marraskuussa 1991.
  • Linux 0.11 julkaistiin 8. joulukuuta 1991.
  • Linux 1.0 julkaistiin maaliskuussa 1994.
  • Linux 1.2 maaliskuussa 1995 lisäsi tuen Alpha-, SPARC- ja MIPS-suorittimille ja ELF-binääritiedostomuodolle.
  • Linux 2.0 kesäkuussa 1996 mahdollisti käytön usealla suorittimella yhtä aikaa (monisuoritintuki) sekä tuen m68k- ja PowerPC-arkkitehtuureille.
  • Linux 2.2 tammikuussa 1999 lisäsi televisiokorttien tuen, bittikarttagrafiikkaa tukevan konsolin ja IPv6-tuen.
  • Linux 2.4 tammikuussa 2001 lisäsi ISA-PnP-, USB- ja PCMCIA-tuen, sekä tuen yli 2 GiB tiedostoille (LFS) ja ext3- ja ReiserFS-tiedostojärjestelmät (ReiserFS versiossa 2.4.1). Versio 2.4.6 lisäsi Bluetooth-tuen.
  • Linux 2.6 joulukuussa 2003 lisäsi XFS- ja JFS-tiedostojärjestelmät, sisälsi uudet ALSA-ääni- ja syöttölaitteiden ajurit, NPTL-säikeistyksen tuen ja tehosti käyttöä suurissa järjestelmissä.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

  1. http://kerneltrap.org/node/14002
  2. 2,0 2,1 http://kerneltrap.org/node/14037
  3. 3,0 3,1 http://kerneltrap.org/node/14165
  4. 4,0 4,1 http://kerneltrap.org/Linux/The_0.11_Release
  5. http://www.kernel.org/pub/linux/kernel/Historic/old-versions/RELNOTES-0.12

[muokkaa] Aiheesta muualla

  • [1] Torvaldsin ilmoitus Linuxin versiosta 0.02 Internetin postituslistalla vuonna 1991 (englanniksi)
  • [2] Linux-ydin (englanniksi)
  • Linux.fi - suomenkielinen Linux-aiheinen wiki, joka sisältää tietoa ja vinkkejä Linuxiin käyttöön
  • [3] Helsingin yliopiston 4.9.2006 järjestämän Linuxin 15-vuotisseminaarin sivu


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -