Nepal

Wikipedia

संघीय लोकतान्त्रिक गणतन्त्र नेपाल Sanghiya Loktantrik Ganatantra Nepāl
lippu vaakuna
Valtiomuoto	liittotasavalta
Pääministeri ja presidentti	Girija Prasad Koirala
Pääkaupunki	Kathmandu (812 026 as.)
Muita kaupunkeja	Pokhara (194 469 as.), Patan (185 380 as.)
Pinta-ala  – josta sisävesiä	140 800 km² (sijalla 93) ei merkittävästi
Väkiluku (2000)  – väestötiheys  – väestönkasvu	25 284 463 (sijalla 40) 184 / km² 2,2 % (2005)
Viralliset kielet	nepalin kieli
Valuutta	Nepalin rupia (NPR)
BKT (2003)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 79 38 070 miljoonaa USD 1 400 USD
HDI (2002)	0,504 (sijalla 140)
Elinkeinorakenne	maatalous 40 %, palvelut 40 %, teollisuus 20 % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+5:45 ei käytössä
Itsenäisyys Yhdistyminen:	1768
Lyhenne Maatunnus	NP ajoneuvot: NEP lentokoneet: 9N
Kansainvälinen suuntanumero	+977
Motto	जननी जन्मभूमिष्च स्वर्गादपि गरियसि (Ja'nani Jan'mabhumis'hcha Swar'gadapi Gariya'si) (sanskritia: Isänmaa on arvokkaampi kuin taivaan valtakunta)
Kansallislaulu	Sayaun Thunga Phool Ka

Nepal eli Nepalin demokraattinen liittotasavalta on kutakuinkin puoliksi Himalajan vuoristossa Kiinan ja Intian välissä sijaitseva sisämaavaltio. Maa oli toukokuuhun 2008 asti kuningaskunta. ^[1]

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Politiikka 3 Hallinnolliset alueet 4 Maantiede 5 Talous 6 Väestöjakauma 7 Kehityksen haasteet 7.1 Kehitysyhteistyö 8 Kulttuuri 9 Uskonto 10 Merkittävimmät luonnonvarat 11 Merkittävimmät vientituotteet 12 Lähteet 13 Aiheesta muualla 13.1 Uutisia Nepalista

[muokkaa] Historia

Nepalin yhdisti 1700-luvulla Prithvi Narayan Shah, pienen Gorkhan ruhtinaskunnan hallitsija.

Nepal hävisi 1814–1816 käydyn sodan briteille ja maa joutui kaaokseen. Järjestys palautettiin 1846, kun Rana-suku sai vallan ja sitä vahvistettiin perinnöllisellä pääministerin viralla ja kuninkaan aseman heikentämisellä keulakuvaksi. Rana-hallinto pyrki eristämään maan ulkomaisilta vaikutteilta. Tämä auttoi Nepalia säilyttämään itsenäisyytensä kolonialismin aikana, mutta myös haittasi maan kehitystä.

Vuonna 1950 kuningas Tribhuvan pakeni palatsivankilastaan Intiaan ja aloitti aseellisen vastarinnan hallitusta vastaan. Shahin kuningasperheen asema palautettiin ja pääministerinsuvun valta päättyi. Vuonna 1959 kuningas Mahendra sääti uuden perustuslain ja ensimmäiset demokraattiset vaalit järjestettiin. Kuningas julisti demokraattisen parlamentin epäonnistuneeksi 18 kuukautta myöhemmin, ja 1962 uusi perustuslaki määräsi puolueettoman demokraattisen hierarkkisen hallintojärjestelmän, jota pidettiin Nepalin perinteiden mukaisena. Kuningas Birendra Bir Bikram astui valtaistuimelle 1972. Mielenosoitusten jälkeen vuonna 1980 kuningas järjesti kansanäänestykset jossa panchayat-järjestelmä pidettiin voimassa. Vuonna 1985 kommunistinen puolue aloitti kansanlaistottelemattomuuskampanjan monipuoluejärjestelmän palauttamiseksi ja boikotoi vaaleja.

Luvattujen maauudistusten viipyessä, vuonna 1990 eräät maanseutujen asukkaat alkoivat järjestää omia maauudistuksiaan vapautuaakseen vuokraisäntien velkaorjuudesta. Nepalin hallitus kukisti liikkeen ja monet aktivistit tapettiin. Maahan järjestettiin kuitenkin uusi perustuslaki ja demokraattiset instituutiot. Ensimmäiseksi pääministeriksi tuli kongressipuolueen Girija Prasad Koirala. Häntä syytettiin kuitenkin korruptiosta, ja kuningas hajotti parlamentin ja hallituksen 1994. Seuranneet hallitukset olivat lyhytaikaisia. Vuonna 1996 maolainen kommunistipuolue (CPN-M) aloitti aseellisen vastarinnan monarkismin päättämiseksi ja kommunistisen yhteiskunnan perustamiseksi. Koiralasta tuli jälleen pääministeri vuonna 2000 ja hän muodosti yhdeksännen hallituksen kymmenen vuoden sisään. Huhtikuussa 2001 maolaisten järjestämä yleislakko hyydytti koko maan.

1. kesäkuuta 2001 kruununprinssi Dipendra murhasi yksitoista kuninkaallisen perheen jäsentä, mukaan lukien kuningas Birendran ja kuningatar Aiswary ennen kuin ampui itsensä.^[2] Hänet julistettiin kuninkaaksi ennen hänen kuolemaansa sairaalassa.

Prinssi Gyanendra (Birendran veli) peri valtaistuimen ja hänet kruunattiin 4. kesäkuuta 2001. Maolainen kapina kiihtyi uuden kuninkaan astuessa valtaistuimelle, ja heinäkuussa 2002 kuningas erotti Koiralan hallituksen ja otti vallankäytön itselleen. Uusi hallitus nimitettiin viikkoa myöhemmin. Sher Bahadur Deuba neuvotteli kapinallisten kanssa aselevosta, joka kesti marraskuuhun 2001. Tämän jälkeen maahan julistettiin hätätila hyökkäyksien vuoksi.

Vuonna 2002 huhtikuussa järjestettiin yleislakko ja sissit julistivat aselevon, mitä hallitus ei hyväksynyt. Toukokuussa parlamentti hajotettiin ja uusien vaalien järjestämistä kuitenkin lykättiin hamaan tulevaisuuteen.

Tammikuussa 2003 julistettiin aselepo ja kuningas nimitti oman ehdokkaansa Surya Bahadur Thapan pääministeriksi. Elokuussa 2003 neuvottelut katkesivat ja sissien hyökkäyksen jälkeen kuningas erotti jälkeen hallituksen. Pääministeriksi nimitettiin kuningasmielinen Lokendra Bahadur Chand.

Vuoden 2004 alusta mielenosoituksia järjestettiin lähes päivittäin, ja vaadittiin parlamentin palauttamista. Kesäkuussa 2004 kuningas nimitti Sher Bahadur Deuban eronneen Thapan tilalle. Elokuussa sissit piirittivät pääkaupunki Kathmandun viikon ajaksi.

Kuningas erotti hallituksen 1. helmikuuta 2005, julisti hätätilan ja otti vallan suoraan itselleen. Syyskuussa sissit julistivat kolmen kuukauden aselevon, joka päättyi lopulta vuoden 2006 alussa. Maolaiset ja oppositiopuolueet liittoutuivat demokratian palauttamiseksi.

Vuonna 2006 kymmenvuotisessa sisällissodassa oli kuollut noin 13000.^[3] Viikkojen mielenosoitusten jälkeen palatsivalta päättyi huhtikuussa 2006. Kuningas suostui 24. huhtikuuta palauttamaan parlamentin ja Koirala nimitettiin jälleen pääministeriksi 28. huhtikuuta 2006. 84-vuotias Koirala oli tuolloin jo liian sairas vannomaan virkavalaansa.^[4] 18. toukokuuta parlamentti hyväksyi yksimielisesti lain, joka poisti kuninkaalta suurimman osan tämän valtaoikeuksista ja julisti Nepalin sekulaariksi valtioksi.

8. marraskuuta Nepalin hallitseva seitsemän puolueen hallitus ja maolaiset saavuttivat sopimuksen ja muodostavat 1. joulukuuta yhteishallituksen. Monarkian kohtalosta päättää perustuslakia säätävän kokouksen ensimmäinen istunto.^[5] Vuoden 2006 lopussa otettiin käyttöön uusi vaakuna, josta on poistettu monarkiaan viittaava kruunu. Maan parlamentti hajotettiin 15. tammikuuta 2007 ja korvattiin 330-paikkaisella väliaikaisella, jonka jäsenistä 83 otettiin maolaiskapinallisten riveistä.^[6]

[muokkaa] Politiikka

Vuoden 1990 perustuslain mukaan Nepal oli hindukuningaskunta, jossa on kaksikamarinen parlamentti. Alahuoneessa on 205 edustajaa ja ylähuoneessa 60. Edustajien toimikaudet ovat viisi ja kuusi vuotta.

Nepal oli vuosina 1996–2006 sisällissodassa, jossa kuoli yli 13 000 ihmistä.

18.5.2006 parlamentti vie kuninkaalta asevoimien ylipäällikön aseman ja julisti maan sekulaariksi ja parlamentin korkeimmaksi vallanhaltijaksi maassa ja leikkasi merkittävästi kuninkaan valtaa. Parlamentti nimesi hallituksen "Nepalin hallitukseksi" ja armeijan "Nepalin armeijaksi" entisen "hänen majesteettinsa hallituksen" ja "kuninkaallisen Nepalin armeijan" sijaan. Kuningas menetti asemansa lain yläpuolella ja verovapauden ja parlamentti saa päättää kruununperijästä. Kesällä 2007 maan monarkiaa ylistänyt kansallislaulu muutettiin.

Marraskuussa 2007 Nepalin uusi parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran, ja alkoi keskustella tasavallasta. Joulukuussa asiasta päätettiin äänin 270-59. Huhtikuussa 2008 valitaan perustuslakia säätävä kokous, ja tämän jälkeen kuningas menettää loputkin valtaoikeutensa.^[7] Perustuslakia säätävään kokoukseen näyttävät kommunistiset ryhmittymät saavan enemmistön^lähde?. Nepal julistettiin tasavallaksi perustuslakia säätävän kokouksen päätöksellä äänin 560-4 28. toukokuuta 2008.^[8]

[muokkaa] Hallinnolliset alueet

Pääartikkeli: Nepalin hallinnolliset alueet

Nepal on jaettu 14 vyöhykkeeseen (anchal sekä yksikössä että monikossa) ja 75 piirikuntaan, jotka on ryhmitelty viiteen alueeseen.

Vyöhykkeet ovat:
1 Bagmati	8 Lumbini
2 Bheri	9 Mahakali
3 Dhawalagiri	10 Mechi
4 Gandaki	11 Narayani
5 Janakpur	12 Rapti
6 Karnali	13 Sagarmatha
7 Kosi	14 Seti

[muokkaa] Maantiede

Nepal sijaitsee Himalajan vuoristossa Kiinan ja Intian välissä. Korkein kohta on Mount Everest. Maa on vuoristoista ja kukkulaista, mutta vaihtelevaa. Maan keskiosassa on matalampi vuoristoalue, jossa sijaitsee muun muassa Katmandun laakso, joka on maan tiheimmin asuttu alue. Eteläosassa on Terain alue, joka on alankoa, jossa kasvaa jopa trooppista metsää ja savannia. Vain 20% maasta on viljelykelpoista. Metsien häviäminen on vakava ongelma.

Nepalissa on viisi ilmastovyöhykettä, jotka vaihtelevat korkeuden mukaan subtrooppisesta viileään. Monsuunisateet tuovat 60–80 prosenttia sademäärästä, joka vaihtelee 2 500 millimetristä maan itäosissa 1 420 millimetriin Katmandun ympäristössä ja 1000 millimetriin Länsi-Nepalissa. Joillain alueilla vuotuinen sademäärä on 4 000–6 000 muun muassa

Joulu-tammikuussa kukkula-alueidenkin lämpötilat laskevat öisin pakkasen puolelle. Silti päivälämpötilat voivat olla jopa 10-20 asteessa. Monsuunisateet tulevat kesäkuussa ja loppuvat syyskuussa.

Sateiden ja puunhakkuun seurauksena maanvyörymiä tapahtuu vuosittain. Myös maanjäristykset ovat yleisiä. Niistä viimeisin voimakkaita tuhoja aiheuttanut järistys koettiin Katmandussa vuonna 1938.^[9]

[muokkaa] Talous

1990-luvun alusta lähtien Nepalin talouspolitiikkaa on pyritty liberalisoimaan. Erityisesti julkisen sektorin osuutta viennissä on pyritty vähentämään. Uudistukset ovat tehonneet sillä maan talouskasvu oli 2,4 prosentin luokkaa 1990-luvulla.

Nykyisin Nepal on yksi maailman avoimimmista talouksista ja se on erittäin vahvasti riippuvainen kaupasta. Kaupan ja bruttokansantuotteen suhde on 50 prosenttia. Tullimaksut ovat noin 14 prosentissa ja määriin liittyvät tullirajoitukset on poistettu lähes kokonaan. Nepal liittyi WTO:n jäseneksi vuonna 2003 ja oli siten ensimmäinen vähiten kehittynyt maa WTO:ssa.

Kasvua tarvitaankin kipeästi, sillä Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista. Lähes puolet sen asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella: vuonna 2001 tulot henkilöä kohden olivat vain vähän yli 240 dollaria. Talouden selkäranka on maatalous joka tarjoaa elinkeinon yli 80 % väestöstä ja tuottaa 41 % BKT:stä. Teollisuus on keskittynyt maan eteläosiin Terainin alueelle ja työllistää vain 3 % väestöstä.

Suuri osa Nepalin vientitavaroista on niin sanottuja nousevia tuotteita, kuten tekstiilejä ja koruja. Niiden kaupalliset näkymät ovat kasvussa. Pitkän aikavälin kasvuedellytykset ovat suuret, mutta kokonaisviennin kasvu on turhan hidasta. Kun tuontitavaroiden tarve kasvaa jatkuvasti, kauppavaje suurenee.

Nepal ei näytä houkuttelevan investointeja, sillä maata voi pitää vaikeana toimintaympäristönä liike-elämälle. Maan alhainen BKTL (250 USD henkeä kohti) vaikeuttaa kotimaisten kauppaverkostojen kehittymistä.

Kulkuyhteydet ovat heikot ja ne rajoittavat kaupan mahdollisuuksia. Nepal on kaukana meriyhteyksistä, sen maasto on epätasaista ja vain viidennes pinta-alasta on viljelykelpoista. Näin ollen rahtikulut nousevat korkeiksi ja maatalouden laajentamisesta tulee kallista.

Nepal on riippuvainen Intian kauppareiteistä ja koska maan kauppa nojaa vain muutamaan tuotteeseen, se altistuu maailmantalouden heilahteluille. Intia, Yhdysvallat, Saksa, Iso-Britannia ja Japani ovat merkittävimmät kauppakumppanit tuonnin osalta. Vientiä on eniten Intiaan, Kiinaan ja Arabiemiraatteihin.^[10]

[muokkaa] Väestöjakauma

Nepalissa on kolme suurta etnistä ryhmää: indoarjalaiset, tiibetinburmalaiset ja Nepalin alkuperäisväestö, joka koostuu lukuisista pienemmistä ryhmistä. 14 % väestöstä asuu kaupungeissa.

Nepalin kieli, joka kirjoitetaan devanagarilla on virallinen kansallinen kieli, jota yli 60 % väestöstä puhuu (äidinkielenään 49 %). Lisäksi kymmentä muuta kieltä puhuu yli 1 % väestöstä. Vuoden 2001 väestönlaskennassa vaihtoehtoina oli 92 eri kieltä ja ryhmä "muu". 45 % väestöstä on lukutaitoisia (62,7 % miehistä ja 27,6 % naisista, 2003)

Monet hindut ja buddhalaiset harjoittavat näistä molemmista uskonnoista piirteitä ottavaa välimuotoa. 80,6 % on virallisesti hinduja, 11 % buddhalaisia, 4,2 % muslimeja, 3,6 % seuraa paikallisia uskontoja. Hindulaisuus oli virallinen valtionuskonto 18. toukokuuta 2006 asti.

[muokkaa] Kehityksen haasteet

Joka kolmas nepalilainen elää köyhyysrajan alapuolella. Maan talous on heikoissa kantimissa. Nepal on poliittisesti ja taloudellisesti eristyksissä muusta maailmasta, mikä vaikeuttaa kehitystä. ^[11]

Samaan aikaan edistystä on tapahtunut monilla alueilla. YK:n tavoitteen mukaisesti äärimmäinen köyhyys, eli alle yhdellä dollarilla päivässä elävien määrä, on mahdollista puolittaa vuoteen 2015 mennessä. Myös lapsikuolleisuus on laskussa ja se voitaneen puolittaa vuoteen 2015 mennessä. Perheen lapsiluku on 4-5, ja alle 15-vuotiaiden osuus kaikista nepalilaisista on 50 prosenttia. Imeväiskuolleisuus on 6,6 prosentin luokkaa. Jopa yhdeksän prosenttia lapsisia kuolee alle 5-vuotiaana. Vain kolmannes naisista käyttää ehkäisyä. ^[12]

Köhyys on keskittynyt maaseudulle ja eriarvoisuus on suurta. Monien tilanne on kuitenkin parantunut: hallitus vapautti vuonna 2000 maaorjan asemassa työskennelleet kymmenet tuhannet ihmiset velvollisuuksistaan.

Maaseudulla on pulaa lähes kaikista peruspalveluista. Viidesosa nepalilaisista jää ilman puhdasta juomavettä. Saniteettitilat puuttuvat jopa 73 prosentilta. Lääkäreistä on huutava pula. Maassa on arviolta viisi lääkäriä sataatuhatta asukasta kohden.

Myöskään tasa-arvo naisten ja miesten välillä ei ole toteutunut. Naisista lukutaitoisia on noin 35 prosenttia kun miehistä 63 prosenttia osaa lukea. Arviolta kaksi kolmesta kouluikäisestä käy koulua ja erot tyttöjen ja poikien välillä ovat suuret. Kolmannen asteen opiskelijoista enää viidennes on tyttöjä. ^[13]

Edistyksestä huolimatta maan sisäinen epävarmuus ajaa Nepalia kuitenkin kehityksessä taaksepäin, vaarantaen YK:n tavoitteiden toteutumisen.

[muokkaa] Kehitysyhteistyö

Nepal on yksi Suomen kahdeksasta kehitysyhteistyön pääkumppanimaasta. Yhteistyö keskittyy veteen ja sanitaatioon, opetukseen ja ympäristön suojeluun. ^[14]

[muokkaa] Kulttuuri

Nepalissa käytetään kolmea kalenteria: länsimaista, virallista Bikram Sambhat -aurinkokalenteria ja kuukalenteria. Uskonnolliset juhlat määräytyvät kuukalenterin mukaan, joten niillä ei ole tarkkaan määrättyä paikkaa gregoriaanisessa kalenterissa.

[muokkaa] Uskonto

Nepalin väestöstä noin 90 prosenttia on hindulaisia ja 8 prosenttia buddhalaisia.

Hindulaisuus ja buddhalaisuus ovat sekoittuneet nepalilaisessa kulttuurissa. Tavallinen kansalainen ei osaa aina edes sanoa, onko hindu tai buddhalainen, vaan hän on tarvittaessa molempia - yhteen asiaan pyydetään apua yhdeltä jumalalta, toiseen toiselta.

Uskonto säätelee nepalilaisten elämää monin tavoin. Se on mukana arjessa ja juhlassa kokonaisvaltaisemmin kuin esimerkiksi kristinusko suomalaisten elämässä. Lähes jokaisessa kadun kulmassa on temppeli tai palvontapaikka, jonka edustalla oleva riisikulho ei ole koskaan tyhjä. Erilaisia hindulaisia juhlia on lukuisia, joista suurimmat ovat Dasain ja valon juhla Tihar.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

• kvartsi
• puu
• vesivoima

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

• maatalous
• kalastus
• vaatteet
• puutavara
• matkailu
• kaivosteollisuus

Maatalous, metsäala ja kalastus työllistävät noin kaksi kolmasosaa väestöstä ja tuottavat lähes 40 prosenttia bruttokansantulosta.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Suomi-Nepal-seura http://www.nepal.fi/
• Matkailijan tietopaketti http://www.nepal.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=6&Itemid=7
• Suomen suurlähetystö Katmandussa http://www.finland.org.np/public/Default.aspx?culture=fi-FI&contentlan=1
• Matkaopas aiheesta Nepal Wikitravelissa (englanniksi)
• Ulkoasiainministeriö: Kehityspolitiikka: Nepal [1]
• Ulkoasiainministeriön kehityspoliittinen viestintä: Nepal [2]

[muokkaa] Uutisia Nepalista

• Kansallinen uutistoimisto (englanniksi)

• Nepalnews http://www.nepalnews.com/archive/main.htm
• Kantipur Online http://www.kantipuronline.com/
• Nepal Times http://www.nepalitimes.com/
• Nepalonline http://www.nepalonline.com/