William Lawrence Bragg
Wikipedia
Syntynyt | 31. maaliskuuta 1890 Adelaide, Australia |
---|---|
Kuollut | 1. heinäkuuta 1971 Ipswich, Yhdistynyt kuningaskunta |
Asuinpaikka | Australia Yhdistynyt kuningaskunta |
Kansalaisuus | Australialais-brittiläinen |
Tutkimusalue | Fysiikka |
Instituutti | Victorian yliopisto Cambridgen yliopisto |
Tutkinnot | Adelaiden yliopisto Cambridgen yliopisto |
Väitöstyön ohjaaja | J. J. Thomson W. H. Bragg |
Merkittävät oppilaat | John Crank Ronald Wilfried Gurney |
Tunnetuimmat työt | Röntgendiffraktio |
Huomionosoitukset | Nobelin fysiikanpalkinto (1915) |
Sir William Lawrence Bragg (31. maaliskuuta 1890 – 1. heinäkuuta 1971) oli australialais-brittiläinen fyysikko, joka palkittiin isänsä William Braggin kanssa Nobelin fysiikanpalkinnolla 1915 kiderakenteiden analysoimisesta röntgensäteilyllä.
[muokkaa] Elämä
Lawrence Braggin isä William Bragg oli Lawrencen syntymäkaupungin Adelaiden yliopistossa matematiikan ja fysiikan professorina. Lawrence aloitti matematiikan opinnot samaisessa yliopistossa 14-vuotiaana 1904 ja valmistui 1908. Vuotta myöhemmin he muuttivat Englantiin Bragg vanhemman saatua viran Leedsin yliopistosta. Lawrence Bragg jatkoi opintoja Cambridgen Trinity Collegessa valmistuen 1912 pääaineenaan fysiikka. Saman vuoden syksyllä hän jo julkaisi tutkielman Max von Lauen havaitsemasta röntgendiffraktiosta lehdessä Proceedings of the Cambridge Philosophical Society. Lawrence Braggin 1912 löytämä röntgendiffraktion tulkintaan olennaisesti liittyvä linkki kiteen atomien välimatkan ja röntgensäteilyn sirontakulman välillä tunnetaan nykyään Braggin lakina.
Bragg meni naimisiin 1921 Alice Grace Jenny Hopkinsonin kanssa ja he saivat kaksi poikaa ja kaksi tytärtä.
[muokkaa] Ura
Vuosina 1912 – 1914 Lawrence työskenteli tiiviisti isänsä kanssa tutkien röntgensäteilyn diffraktiota kiteistä. He julkaisivat tuloksensa 1915 ja jo samana vuonna heidät palkittiin Nobelin fysiikanpalkinnolla tästä tutkimuksesta, Lawrencen ollessa vasta 25-vuotias. Hän on nuorin Nobel-palkinnon saanut ihminen.
Vuodesta 1938 vuoteen 1953 Bragg toimi Cavendish-laboratorion kokeellisen fysiikan professorina Cambridgen yliopistossa. Tuona aikana laboratoriossa aloitettiin biologisten materiaalien, muun muassa proteiinien ja DNAn, tutkiminen röntgenkristallografialla. Sittemmin Nobel-palkitut Francis Crick ja James D. Watson (DNA) sekä Max Perutz (hemoglobiini) tekivät uraauurtavat löytönsä juurikin Braggin ollessa laboratorion johtajana.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Nobelprize.org Lawrence Braggin elämäkerta (englanniksi)