Sedna
Wikipedia
Löytäminen | |
Löytäjät | M. Brown, C. Trujillo, D. Rabinowitz |
Löytöaika | 14. marraskuuta 2003 |
Kiertoradan ominaisuudet | |
Keskietäisyys Auringosta | - km 525,86 AU |
Pienin etäisyys Auringosta | - km 76,156 AU |
Suurin etäisyys Auringosta | - km 975,56 AU |
Eksentrisyys | 0,855 |
Kiertoaika Auringon ympäri | 12059,06 a |
Keskiratanopeus | 1,04 km/s |
Inklinaatio | 11,934 |
Kuiden lukumäärä | 0 |
Fyysiset ominaisuudet | |
Päiväntasaajan halkaisija | 1180–1800 km |
Massa | 1,7-6,1×1021 kg |
Keskitiheys | 2,0? g/cm3 |
Painovoima pinnalla | 0,33-0,50 m/s2 |
Pyörähdysaika | 10 h |
Absoluuttinen kirkkaus | 1,6 |
Albedo | >0,2? |
Pakonopeus | 0,62-0,95 km/s |
Pinnan lämpötila | alin: - keski: 33 K ylin: - |
90377 Sedna on Neptunuksen radan ulkopuolella kiertävä taivaankappale, joka löytöaikanaan sijaitsi kauempana Auringosta kuin mikään muu tuolloin tunnettu Aurinkokunnan jäsen (myöhemmin löydetty 136199 Eris sijaitsee vielä kauempana). Sednan löysivät Mike Brown (Caltech), Chad Trujillo (Gemini Observatory) ja David Rabinowitz (Yale University) 14. marraskuuta 2003. Ennen virallisen nimen hyväksymistä Sedna tunnettiin nimellä 2003 VB12. Nykyinen nimi on annettu eskimoiden merenjumalattaren mukaan.
[muokkaa] Fysikaaliset ominaisuudet
Sednaa pidetään suurena asteroidina tai planetoidina ja se on väriltään voimakkaan punertava. Sen läpimitan arvellaan olevan noin 1 180–1 800 kilometriä (Maa 12 756 km) ja se pyörähtää havaintojen perusteella akselinsa ympäri kerran 10 tunnissa. Löytyessään Sedna oli suurin Aurinkokunnasta löytynyt kappale Pluton löytymisen jälkeen.
Pintalämpötila Sednalla on korkeintaan 33 K eli −240°C. Sedna on väriltään Aurinkokunnan punaisimpia kappaleita, mikä johtuu luultavasti pinnalla olevasta hiilivetyhiukkaista, tholiineista[1]. Sednalta ei tunneta kuita, mikä vaikeuttaa sen massan tiheyden arviointia.[2]
Sednan löytäjät ovat arvelleet, että suuren etäisyytensä vuoksi Sedna olisi ensimmäinen havaittu kohde, joka kuuluu Oortin pilveen. Näkemys ei ole kuitenkaan yksimielinen, vaan joidenkin mielestä kohde voi kuulua vielä Kuiperin vyöhykkeeseen.
[muokkaa] Rata ja alkuperä
Sednan kiertorata on erittäin eksentrinen. Radan lähin piste Auringosta on noin 76,1 AU:n etäisyydellä, ja kaukaisin noin 942 AU:n etäisyydellä. Näin yksi kierros Auringon ympäri kestää 11 487 vuottalähde?.
Erikoisen radan vuoksi on arveltu, että Sedna saattaa olla alkujaan Oortin pilven kohde, joka on joutunut lähemmäs Aurinkokunnan sisäosia noin 800 AU etäisyydellä tapahtuneen tähden ohituksen vuoksi. Ohitus olisi tapahtunut Aurinkokunnnan ollessa noin 100 miljoonan vuoden ikäinen ja ohittava tähti lienee muodostunut samasta kaasupilvestä oman Aurinkomme kanssa.[3] Sednan rataa muistuttavalla erikoisella radalla liikkuu myös kappale 2000 CR105. Tämä kohde sijaitsee lähempänä Aurinkoa, mutta lienee syntynyt samanlaisen mekanismin kautta. Joulukuussa 2004 astronomit Scott Kenyon ja Benjamin Bromley ehdottivat ,että Sedna saattaa olla vieraasta tähtijärjestelmästä lähiohituksessa siepattu kohde - tätä teoriaa ei ole voitu vahvistaa, mutta Kenyonin ja Bromleyn laskelmien mukaan Sednan kaappauksen todennäköisyys olisi 10 prosenttia.
Kuiperin vyöhykkeen kappaleet |
Pluto | Kharon | Hydra | Nix | Orcus | Ixion | 2002 UX25 | Varuna 2002 TX300 | 2003 EL61 | Quaoar | 2005 FY9 | 2002 AW197 | Eris | 2004 XR190 |
Luokittelematon: Sedna |
Aurinkokunta |
---|
Planeetat ja Kääpiöplaneetat |
Aurinko · Merkurius · Venus · Maa · Mars · Ceres · Jupiter · Saturnus · Uranus · Neptunus · Pluto/Kharon · Eris
|
Kuut · Meteoroidit · Asteroidivyöhyke · Komeetat · Kuiperin vyöhyke · Oortin pilvi |