Savolaiset
Wikipedia
Savolaisilla tarkoitetaan Savon maakunnasta lähtöisin olevia ihmisiä, jotka muodostavat murteeltaan, perinteiltään, historialtaan ja identiteetiltään ominaislaatuisen ryhmän.
Nykyään savolaisten perinteinen kotiseutu, Savo, on jaettu Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntiin, jotka kuuluvat Itä-Suomen lääniin. Savolaisia asuu joka puolella Suomea ja ulkomailla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Savon aluetta on asuttu yhtäjaksoiseksi kivikaudelta lähtien. Varhaisrautakaudella ns. Luukonsaaren keramiikka kertoo Saimaan vesistöalueella eläneestä, pääasiassa ehkä järvikalastusta harjoittaneesta väestöstä. He olivat luultavasti kielellisiä ja geneettisiä esivanhempia niille myöhempien aikojen Sisä-Suomen metsästäjä- ja kalastajaväestöille, joita maanviljelijät ovat perinteisesti nimittäneet "lappalaisiksi" myös Savossa. Lappalaiset on vanhastaan samaistettu saamelaisiin. Nykytutkimuksessa on kuitenkin usein otaksuttu, että eteläisessä ja keskisessä Suomessa elänyt muinainen lappalaisväestö ei välttämättä aina ollut saamenkielistä tai nykyisten Lapin saamelaisten geneettisiä lähisukulaisia. Luukonsaaren keramiikan jäätyä käytöstä 300-luvulla jaa. Savossa alkaa pitkä, arkeologisesti hyvin niukkalöytöinen kausi, joka ei kuitenkaan tarkoita asutuksen häviämistä.
700-luvulla (merovingiajalla) arkeologisten löytöjen määrä vähitellen kasvaa Etelä-Savossa. Löydöt todistavat yhteyksistä läntisempään Suomeen: kyse on ehkä maata viljelevästä uudisasutuksesta.
Runsaimmat arkeologiset löydöt tunnetaan nykyisen Mikkelin alueelta vuosien 800-1150 tienoilta. Tuolloin alueella on elänyt alkuperäisen kantaväestön lisäksi eri puolilta tullutta, pääasiassa kuitenkin hämäläistä väestöä. Maata viljelevien uudisasukkaiden ja metsästyksellä elävän lappalaisiksi kutsutun kantaväestön kohtaamisista on muistumia kansanperinteessä. Lappalaisten kerrotaan vetäytyneen syrjään suomalaisasutuksen tieltä. Luultavasti metsästäjä-kalastajaväestö myös sulautui viljelijäväestön kanssa.
Vuodet 950-1300 olivat karjalaisvaikutuksen aikaa, jonka yksityiskohdista eivät historiantutkijat ole päässeet täyteen yksimielisyyteen. Laatokalta ja Karjalankannakselta oli hyvät kulkuyhteydet Saimaalle. Tuona aikana Savo karjalaistui merkittävissä määrin niin väestöllisesti kuin kulttuurillisestikin.
Savolainen kansa rakentuu siis kolmesta "kerroksesta": kantaväestöstä ("lappalaisia"), hämäläisistä ja karjalaisista.
Savolaiset elättivät itsensä pitkään viljelyn ohella metsästämällä ja kauppaamalla turkiksia Novgorodiin, mutta Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Ruotsin raja vedettiin savolaisten ja karjalaisten väliin, Savo joutui Ruotsin vallan alle, ja turkiskauppa tukahtui. Asutus lisääntyi yhä karjalaisten uudisasukkaitten myötä, esimerkiksi Sääminkiin muutti huomattavasti väestöä Laatokan Karjalasta (katso esim. Hanhijärven kylä), ja hämäläistäkin väestöä muutti pääasiassa Savilahden seudulle.
Olavinlinnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1475. Savolaiset ovatkin vuosisatojen ajan toimineet Ruotsin vallan alla puskurina venäläisten hyökkäyksille. Savolaisten asema ei ollut kadehdittava, sillä 1500-luvulta lähtien Ruotsin kruunu kohteli alamaisiaan kovakouraisesti niin Suomessa kuin Ruotsissakin: verotus oli kireää ja suuria joukkoja joutui sotaväkeen. Noina aikoina käynnistyi vielä nykyisinkin jatkuva savolaisten leviäminen ympäri Suomea. 1500-luvulla savolaiset uudisasukkaat levittäytyivät lähinnä Suur-Savosta Leppävirran ja Kuopion suunnalle.
1500-lukuun mennessä savolaiset asuttivatkin jo koko nykyisenä Savona tunnettua aluetta, ja jopa osia Pohjanmaasta, enimmäkseen tehokkaan huuhtakaskiviljelyn tuloksena. 1600-luvun kuluessa savolaisperäisiä kaskiviljelijöitä työntyi Keski-Skandinavian erämaille asti (metsäsuomalaiset).
Vesi on aina ollut tärkeä elementti Järvi-Suomessa asuvien savolaisten elämässä. Savon lukuisat järvet ovat toimineet kauppa- ja kulkureitteinä, mutta myös sotanäyttämöinä.
1800-luvulla alkanut kansallinen herääminen johti myös savolaisen identiteetin voimistumiseen. Ulkoa omaksuttujen esikuvien mukaisesti nationalismi ja kansallisromantiikka korostivat sekä yleistä suomalaisuutta että maakuntien heimoidentiteettejä. Yhtenäisen suomalaisen kansakunnan rakentamisprosessiin kuitenkin sisältyi se, että perinteisiä kulttuuri- ja murre-eroja häivytettiin. Valtakulttuuri luotiin länsisuomalaisuuden ja hämäläisyyden pohjalta ja suomen yleiskieli kehitettiin pääasiassa läntisistä murteista.
[muokkaa] Murre
Savolaiset murteet ovat entistä enemmän häviämässä tulevaisuudessa ja jonkinlainen eteläsuomalainen pääkaupunkiseudun yleispuhekieli valtaa alaa. Tiedotusvälineissä ei savoa kuule kuin korkeintaan humoristisiksi tarkoitetuissa yhteyksissä (ja niissäkin useimmiten jonkun ei-savolaisen näyttelijän heikosti esittämänä) ja Savon alueella tehdyissä haastatteluissa sekä kansan elämää kuvaavissa ohjelmissa. Paikallisradioissakin käytetään yleiskieltä.
Nykyään koko Savon alueella savolaiset puhuvat savolaismurteita. Savolaismurteet ovat levinneet myös laajalti maakunnan ulkopuolelle, Kainuuseen, Hämeeseen, Pohjois-Karjalaan ja savolaisten kaskenpolttajien mukana jopa Etelä-Pohjanmaan ruotsinkielisille alueille saakka. Savolaismurteiden alue peittää noin kolmasosan koko Suomen pinta-alasta. Savon alueella savolaismurteet jaetaan kolmeen pääryhmään: Pohjois-Savon, Etelä-Savon murteisiin ja Savonlinnan seudun välimurteisiin.
Pohjois-Savon murteiden puhuma-aluetta ovat Hankasalmen itäosa, Haukivuori (liitetty Mikkeliin 2007), Heinävesi, Iisalmi, Joroinen, Jäppilä, Kaavi, Kangaslampi, Karttula, Keitele, Kiuruvesi, Konneveden itäosa, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Muuruvesi (liitetty Juankoskeen 1971), Nilsiä, Pieksämäki, Pielavesi, Rantasalmi, Rautalampi, Riistavesi (liitetty Kuopioon 1973), Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Säyneinen (liitetty Juankoskeen 1971), Tervo, Tuusniemi, Varpaisjärvi, Vehmersalmi (liitetty Kuopioon), Varkaus, Vesanto, Vieremä ja Virtasalmi.
Etelä-Savon murteiden puhuma-aluetta ovat: Anttola (liitetty Mikkeliin), Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaan (itäosa), Puumala, Ristiina, Sulkava ja Suomenniemi.
Savonlinnan seudun välimurteita puhutaan Enonkoskella, Kerimäellä, Punkaharjulla, Savonlinnassa, Savonrannalla ja Säämingissä (liitetty Punkaharjuun ja Savonlinnaan 1973).
[muokkaa] Savolaisuus nykyaikana
Muuttoliikkeiden, Suomen heimojen keskinäisen kanssakäymisen ja tästä seuraavan heimorajojen ja -piirteiden vähittäisen häviämisen seurauksena ilmentyy savolaisuus nykypäivänä ennen kaikkea asuinpaikan ja puhekielen, murteen, muodossa. Suuria joukkoja savolaisia on ajan kuluessa muuttanut mm. Helsinkiin, ja usein ilkikurisesti vitsaillaan nyky-Helsingistä savolaisena kaupunkina. Helsingin savolaiset usein tietoisesti haluavat ympäristön paineen vuoksi piilottaa tai hävittää kokonaan savolaiset piirteensä, ennen kaikkea murteensa. Toisaalta Helsingin nykypuhekielessä on huomattavan paljon savolaisia vaikutteita.
Kuitenkin vuonna 2004 eri puolilla Savoa kouluissa tehdyssä kyselytutkimuksessa 57,6 % vastanneista ilmoitti olevansa ylpeitä savolaisuudestaan. Samaisessa kyselyssä 58,8 % vastasi savolaisten olevan tasa-arvoisia muiden suomalaisten kanssa, ja 23 % piti savolaisia jopa muita suomalaisia parempina [1].
[muokkaa] Savolaisiin liittyvät stereotypiat
Kaarlo Hännisen "Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten" vuodelta 1929 sanoo savolaisista seuraavaa: "Savolainen heimohaara on ehkä syntynyt hämäläisten ja karjalaisten sekoituksesta. Savolainen on luonteeltaan leikillinen; hänen kielimurteensa on lausunnaltaan erikoista."lähde tarkemmin?
[muokkaa] Muuta
- Savolaiset puhuvat useimmiten savolaismurteita.
- Savolaisten maakuntalaulu on A. Oksasen kirjoittama Savolaisen laulu.
- Suomessa sukunimiä alkoivat ensimmäisenä käyttää savolaiset.
[muokkaa] Kuuluisia savolaisia
- Urho Kekkonen, presidentti
- Juhani Aho, kirjailija
- Minna Canth, kirjailija
- Kuikka-Koponen, silmänkääntäjä ja parantaja
- Sakari Kuosmanen, viihdetaiteilija
- Seppo Kääriäinen, puolustusministeri
- Lasse Lehtinen, Euroopan parlamentin jäsen
- Juice Leskinen, kirjailija, sanoittaja, säveltäjä
- Erkki Liikanen, Suomen pankin pääjohtaja
- Paavo Lipponen, poliitikko
- A. Oksanen (August Ahlqvist), professori, kirjailija
- Spede Pasanen, keksijä, koomikko, monitoimimies
- Olli Rehn, EU-komissaari
- Paavo Ruotsalainen, herännäisjohtaja
- Kari Tapio, laulaja
- Jaakko Teppo, viihdetaiteilija
- Jyrki Katainen, Kokoomuksen puheenjohtaja, Valtiovarainministeri
- Justus Ripatti, valtakunnansovittelija, laamanni
- Jukka Savolainen, ensimmäisen savonkielisen lakikirjan "Savon siäntöjen" kirjoittaja
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Savolaisuus savolaisten nuorten kokemana
- Savon kielen seura
- Helsingin Yliopiston Savolainen Osakunta
- Savolaista sukututkimusta
- Savolaismurteet
- Suomen kansan heimot
| Suomalaiset |
|---|
|
Hämäläiset | Inkerinsuomalaiset | Karjalaiset | Kveenit | Pohjalaiset | Savolaiset | Meänkieliset | Varsinaissuomalaiset |
