Rautalampi

Wikipedia

Rautalampi

vaakuna	sijainti
www.rautalampi.fi
Sijainti	62°37′20″N, 26°50′00″E
Lääni	Itä-Suomen lääni
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Sisä-Savon seutukunta
Perustettu	1561
Pinta-ala	761,98 km² 150. suurin 1.1.2008 ^[1]
– maa	539,02 km²
– sisävesi	222,96 km²
Väkiluku	3 556 255. suurin 31.5.2008 ^[2]
– väestötiheys	6,6 as/km² (31.5.2008)
– 0–15-v.	13,7 %
– 16–64-v.	59,6 %
– yli 64-v.	26,6 %
– ulkomaalaisia	0,7 %
Kunnallisvero	19,50 % (2008) ^[3]
Kunnanjohtaja	Risto Niemelä

Rautalampi on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan lounaisosassa, Itä-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 3 556 ihmistä^[2] ja sen pinta-ala on 761,98 km², josta 222,96 km² on vesistöjä^[1]. Väestötiheys on 6,6 asukasta/km².

Rautalammin naapurikuntia ovat Hankasalmi, Konnevesi, Pieksämäki, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto.

Rautalammin suurpitäjä itsenäistyi Sysmästä vuonna 1561. Silloinen emäpitäjä ulottui entisen Kuopion läänin alueelta Keski-Suomen läänin puolelle ja käsitti Keski-Suomen läänin pohjoisosan aina Jyväskylää myöten. Myöhemmin jopa 27 kuntaa on saanut alueita silloisesta Rautalammin suurpitäjästä.

Rautalampi ulottui lännessä Keski-Pohjanmaalle, pohjoisessa Kivijärvelle. Nykyinen Rautalampi sijaitsee entisen suurpitäjän itälaidalla Jyväskylän ja Kuopion puolivälissä. Historiallinen Vaasan - Kuopion poikkitie kulkee Rautalammin halki ja yhtyy Suonenjoen Koskelossa Kuopion - Jyväskylän valtatiehen.

Rautalammilla sijaitsee Rautalammin ortodoksisen seurakunnan pääkirkko.

Merkittävimmät yksityiset työnantajat ovat Savon Taimen, Sepon Kaluste, Ecomet Oy, Morehouse Oy, Kome Oy sekä Easydoing Oy.

[muokkaa] Kyliä

Hanhitaipale, Hankamäki, Ihalaiskylä, Kerkonjoensuu, Kuuslahti, Rautalampi, Sonkarinsaari, Toholahti, Vaajasalmi, Koipiniemi, Kiesimä, Myhinpää, Pukkiharju.

[muokkaa] Rautalammen historia

Rautalammen pitäjän tai nykyisen kunnan historia alkaa vuodesta 1561, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa antoi määräyksen Rautalammen hallintopitäjän muodostamisesta. Kruunun virkamiehenä alueella toimi nimismies (=länsman). Pitäjän alkuperäinen pinta-ala oli lähes entisen Uudenmaan läänin kokoinen.

Samassa yhteydessä muodostettiin Rautalammen seurakunta, jonka ensimmäiseksi kirkkoherraksi nimitettiin 17. toukokuuta Laurius Laurentii (Lauri Laurinpoika) Jentze.

Hallintopitäjän muodostamisen tavoitteena oli laajentaa Ruotsin valtapiiriä Pähkinäsaaren rauhan rajan pohjois- ja koillispuolelle tukemalla erämaiden asuttamista hallinnollisin toimin. 1550-luvusta alkaen asuttamista oli tuettu jo mm. verovapaudella. ^[4]

[muokkaa] Rautalammin kirkko

Rautalammin kirkko on Suomen toiseksi suurin puukirkko. 1200 istumapaikkainen kirkko on valmistunut vuonna 1844, ja sen on todennäköisesti piirtänyt Carl Aleksander Engel, Carl Ludvig Engelin poika. Rakennusmestarina vuonna 1840 alkaneella työmaalla toimi Mauno Tolpo.

Arkkitehtuuriltaan kirkko on suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko, mutta sitä on pidetty myös lyhytvartisena ristikirkkona. ^[5]

[muokkaa] Koulutus

Peruskoulutus on keskittynyt Kirkonkylässä sijaitsevalle Matti Lohen koululle, jossa toimii peruskoulun luokat 1-10 ja esikoulu.

Myös Kerkonjoensuun taajamassa on oma koulu, jossa on peruskoulun luokat 1-6. Viimeisimpänä lakkautettuja kouluja ovat Vaajasalmen koulu (2006) ja Myhinpään koulu (1998).

[muokkaa] Rautalammin lukio

Vuonna 1997 Rautalammille perustettiin ratsastuspainotteinen lukio elvyttämään kunnan lukiotoimintaa. Opiskelijat voivat valita tavallisten lukioaineiden lisäksi erilaisia hevosiin ja ratsastukseen liittyviä aineita. Lukion kanssa yhteistyössä ratsastus- ja hevosaineiden kanssa toimii Rautalammin Ratsastuskeskus ja Elämysten ja Ystävyyden kartano.