Operaatio Barbarossa
Wikipedia
Operaatio Barbarossa | |
---|---|
Sota: Itärintama, Toinen maailmansota | |
Päivämäärä: 22. kesäkuuta 1941 - Joulukuu 1941 | |
Paikka: Baltia, Ukraina, Valkovenäjä, Länsi-Neuvostoliitto | |
Tulos: Akselivaltojen strateginen jumiutuminen, taktinen voitto | |
Taistelevat osapuolet | |
Saksa Suomi Unkari Bulgaria Romania |
Neuvostoliitto |
Komentajat | |
Adolf Hitler | Josif Stalin |
Vahvuudet | |
~3,6 miljoonaa | ~2,6 miljoonaa |
Tappiot | |
830 903 (174 000 kuollutta, 36 000 kadonnutta, 604 000 haavoittunutta) | 802 191 kuollutta, 2 335 482 kadonnutta |
Operaatio Barbarossa oli koodinimi Saksan hyökkäykselle Neuvostoliittoon vuonna 1941. Sen taustalta löytyy Adolf Hitlerin ja NSDAP puolueen ajama elintilaoppi (Lebensraum) idästä. Hitler esitteli elintilaopin kirjassaan Mein Kampf, jonka hän saneli vuoden 1923 oluttupakaappauksen takia saamansa vankeustuomion aikana. Elintilaopin mukaan Saksan tulisi laajentua itään eli Neuvostoliiton suuntaan, sillä idässä oli runsaasti tilaa Saksan kasvavalle väestölle sekä Saksan tarvitsemia raaka-aineita (mm. öljyä).
Saksa ja Neuvostoliitto solmivat 23. elokuuta 1939 Molotovin–Ribbentropin-sopimukseen, jonka avulla Saksa turvasi itsensä kahden rintaman sodalta ja Neuvostoliitto hankki itselleen aikaa varustautua tulevaan sotaan. Hitler ja Stalin ennakoivat, että Saksa ja Neuvostoliitto tulisivat ajautumaan keskinäiseen sotaan ennemmin tai myöhemmin.
Operaatio Barbarossan suunnittelu alkoi kesällä 1940. Suomi nousi suunnitelmassa keskeiseen asemaan lähinnä maantieteellisen sijaintinsa vuoksi. Hitler rakensi suunnitelmansa salamasodan (Blitzkrieg) varaan. Suunnitelman lähtökohtana oli suorittaa hyökkäys leveällä Suomenlahti–Mustameri-linjalla. Pohjois-Suomessa olevien saksalaisjoukkojen tehtäväksi muodostui Muurmannin radan katkaiseminen (ensimmäiset saksalaiset saapuivat Suomeen jo syksyllä 1940). Hitler otti ensisijaiseksi tavoitteeksi Moskovan valtaamisen.
22. kesäkuuta vuonna 1941 operaatio Barbarossa vihdoin alkoi. Suunnitelma käynnistyi n. 3,5 miljoonan sotilaan, yli 3300 panssarivaunun ja n. 2500 lentokoneen voimin. Operaatiota varten luotiin 3 armeijaryhmää, Pohjoinen armeijaryhmä komentajanaan tammikuusta 1941 alkaen Wilhelm Ritter von Leeb ja jonka kohteena oli Leningrad (nykyinen Pietari), Keskinen armeijaryhmä komentajanaan kesäkuusta 1941 alkaen Fedor von Bock ja jonka kohteena ja myös koko operaation päätavoitteena oli aluksi Moskova, mutta Hitler muutti mielensä monta kertaa Operaatio Barbarossan aikana. Etelässä toimi Etelän armeijaryhmä komentajanaan aluksi Gerd von Rundstedt ja sitten Walter von Reichenau, joka kuitenkin kuoli muutaman viikon päästä ja johtoon tuli von Bock. Etelän armeijaryhmän tehtävänä oli Ukrainan ja Kiovan valtaus sekä Donbassin teollisuusalueiden haltuunotto. Blitzkrieg tuotti nopeasti tuloksia, kun Saksan armeija Wehrmacht vyöryi kohti itää. Saksalaisten hyökkäys tyrehtyi vuoden lopussa Leningrad–Stalingrad–Kaukasus-linjalle. Kun Moskovaa ei saatu miehitettyä, siirsi Hitler katseensa Kaukasuksen öljykentille. Sotaonni kääntyi saksalaisia vastaan vuosina 1942-43 käydyssä Stalingradin taistelussa, jossa akselivallat menettivät noin 850 000 sotilasta, ja viimeistään 1943 käydyssä Kurskin taistelussa Saksan sodankäynti muuttui jatkuvaksi perääntymiseksi.