Lufthansan lento 181
Wikipedia
| Päiväys | 13. lokakuuta 1977 |
| Tyyppi | Kaappaus |
| Sijainti | Espanjan ilmatila |
| Matkustajat | 84 |
| Henkilökunta | 7 |
| Haavoituneet | 2 |
| Kohtalot | 4 |
| Selviytyneet | 80 |
| Lentokonetyyppi | Boeing 737 |
| Lentoyhtiö | Lufthansa |
| Lähtöpaikka | Son Sant Joanin lentoasema, Palma de Mallorca, Kanariansaaret,Espanja |
| Kohde | Frankfurtin lentoasema,Frankfurt,Länsi-Saksa |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Lufthansan lento 181 tai Landshut-kaappaus oli lentokonekaappaus, jolla yritettiin vapauttaa saksalaisia Punaisen armeijakunnan jäseniä vankilasta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kaappaus tapahtuu
Kaappaus alkoi 13. lokakuuta 1977, kun Lufthansan Boeing 737 kaapattiin Palma de Mallorca–Frankfurt-reitillä. Koneessa oli 91 matkustajaa.
Mahmud Zuhir Yousef Akashan johtamat neljä PFLP-nimiseen palestiinalaisjärjestöön kuuluvat terroristit kaappasivat koneen, ja komensivat sen laskeutumaan Roomaan polttoaineen vähyyden takia.
[muokkaa] Aikaa yritetään ostaa
Länsi-Saksan sisäministeri Werner Maihofer pyysi turhaan italialaisia viranomaisia estämään konetta lähtemästä Italiasta. Kaappaajat vaativat 11 RAF:n terroristin vapauttamista ja 15 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
[muokkaa] Kaappaajat
Kaappaajiin kuuluivat seuraavat henkilöt:
- Zohair Jussif Akashe (Kapteeni Mahmud)
- Hind Alameh ("Pieni")
- Wabil Hard ("Poika")
- Suhaila Sayeh ("Paksu")
(Lähde: Laskeutukaa Mogadishuun, Kai Hermann - Peter Koch, WSOY)
[muokkaa] Vastatoimiin ryhdytään
Samanaikaisesti otettiin yhteys terrorismin vastaiseen GSG-9-ryhmään. Kaapattu kone laskeutui Larnakaan lentokentälle Kyprokselle, ja GSG-9-ryhmän kone joutui laskeutumaan NATO:n tukikohtaan Akrotiriin.
[muokkaa] Matka jatkuu
Vaikka mikään valtio ei ollut ilmoittanut olevansa halukas ottamaan kaapattua konetta, se nousi Kyprokselta polttoainetankit täynnä. Seuraavat pysähdyspaikat olivat Bahrain ja Dubai Persianlahdella.
[muokkaa] Saksalaiset nimittävät neuvottelijan
Länsi-Saksa lähetti valtionsihteeri Hans Jürgen Wischnewskin neuvottelemaan kaappareiden kanssa ajan voittamiseksi. Wischneswski oli tunnettu ja arvostettu valtiosihteeri Länsi-Saksassa etenkin hänen hyvä tuntemus Arabimaailmaan kohtaan, Olosuhteet kaapatussa koneessa olivat sietämättömät 60 asteen kuumuudessa. WC:t olivat täynnä, ja haju oli sanoin kuvaamaton.
[muokkaa] Pakkolasku Adeniin
Kapteeni Mahmud määräsi koneen ilmaan tällä kertaa määränpäänä Salalah , Oman jonne kuitenkaan ei saatu laskeutumislupaa joten kone teki pakkolaskun Adenissa Etelä-Jemenissä. Siellä kiitotiet oli miehitetty, joten lentokapteeni Jürgen Schaumann suoritti hätälaskun hiekalle.
[muokkaa] Lentäjän murha
Hänen sallittiin lähtemään koneesta tarkastamaan koneen kunto. Kun hän palasi koneeseen, hän kieltäytyi lentämästä konetta. Kapteeni Mahmud syytti häntä pakoyrityksestä. Mahmud käski Schaumannin maahan koneen keskikäytävälle ja ampui tämän pistoolilla matkustajien kauhuksi.
Tämäkin liike osoitti, etteivät terroristit olleet tyhmiä: kaappaajien pomo tiesi yllättävän paljon lentokonetekniikasta – kuten sen, että kyseistä konetyyppiä kykenee helposti lentämään yksin. 17. lokakuuta kone laskeutui Mogadishuun, Somaliaan.
Laskeutumisen jälkeen Schaumannin ruumis heitettiin ulos koneesta.
[muokkaa] Pelastusoperaatio päätetään
Viranomaiset Bonnissa olivat sitä mieltä, että pelastusoperaatioon olisi ryhdyttävä. Pikapuhelu Länsi-Saksan liittokanslerin Helmut Schmidtin ja Somalian presidentin Siad Barren välillä johti amerikkalaisten painostaessa siihen, että vapautusoperaatioon ei enää olisi vaihtoehtoa.
[muokkaa] Iskuryhmä paikalle
Jääkärit lennätettiin viipymättä Mogadishuun Kreetalta. Hans Jürgen Wischnewskin lensi Somaliaan Dubaista ja alkoi neuvotella Mahmudin kanssa, joka uhkasi räjäyttää koneen 40 minuutissa, mikäli heidän vaatimuksiaan ei noudatettaisi.
Silloin lennonjohdosta ilmoitettiin, että terroristit oli vapautettu Länsi-Saksassa. Se oli Hans Jürgen Wischnewskin psykologinen temppu, jolla hän saisi lisäaikaa noin 7 tuntia.
[muokkaa] Operaatio Tulitaika (Feuerzauber)
Kello oli kaksi yöllä, kun lentokone seisoi Mogadishun lentokentällä. Kaikkien koneessa olleiden, joilla oli näköala ikkunoista, huomio kiinnittyi kauempana kentällä laukaistuihin valoraketteihin ja maata pitkin pyörineeseen palavaan tynnyriin. Myös terroristit katsoivat niitä - kuten oli tarkoituskin.
Yhtäkkiä kaksi koneen ikkunoista katosi ja sisään lensi joukko tyrmäyskranaatteja; heti perään ikkunoista alkoi kuulua toistuvia huutoja: "Päät alas - päät alas!", samassa ovet lensivät auki ja länsisaksalaisen rajavartiolaitoksen erikoisryhmä GSG-9:n kommandot ,joita avustivat brittiläiset erikoisryhmä Special Air Service, hyökkäsivät sisään surmaten kolme kaappaajaa ja haavoittaen yhtä. Muutaman minuutin kuluttua väsyneet panttivangit olivat vapaita.
[muokkaa] Suomalainen panttivanki
Panttivankien joukossa oli suomalainen Oiva Ojalainen, joka oli Tukholmassa asuva huonekalukauppias. Hän selviytyi painajaisesta säikähdyksellä.
[muokkaa] Lopputulos
Kun tieto onnistuneesta vapautuksesta tuli Saksaan, kolme vangeista eli Andreas Baader, Jan-Carl Raspe ja Gudrun Ensslin tekivät itsemurhan; Baader ja Raspe käyttivät ampuma-aseita jotka heidän asianajajansa olivat salakuljettaneet heille, Ensslin hirttäytyi. Neljäs terroristi, Irmgard Möller, yritti itsemurhaa puukottamalla itseään rintaan mutta ei kuollutkaan.
Asianajajat hyökkäsivät vastaan sanoen kiertoteitse, etteivät vangit tehneet itsemurhaa...
Saksan liittokansleri Schmidt varoitti Länsi-Saksan valtiopäiviä sanoilla: "terrorismi ei vielä ole kuollut". Tällä hän halusi sanoa, että juuri kaappauksen epäonnistuttua ensimmäinen panttivangeista, työnantajainliiton puheenjohtaja Hanns Martin Schleyer, murhattiin Mulhousessa, Ranskassa.
[muokkaa] Lähteet
- Kai Hermann, Peter Koch: "Laskeutukaa Mogadishuun!: Schleyerin sieppauksesta terroristien kuolemaan", suom. Lea Karvonen
