Hanns Martin Schleyer

Wikipedia

Hanns Martin Schleyer (1. toukokuuta 1915 Offenburg Saksa – 19. lokakuuta 1977 Mulhouse Ranska) oli Saksan liittotasavallan työnantajaliiton puheenjohtaja ja CDU:n jäsen. Baader-Meinhof ryhmä kaappasi ja surmasi Schleyerin vuonna 1977.

[muokkaa] Elämä

Schleyer syntyi konservatiiviseen perheeseen. Hänen isänsä oli tuomari. Hänen kaukainen sukulaisensa oli katolinen pappi Johann Martin Schleyer, joka kehitti keinotekoisen volapükin kielen. Hanns Martin Schleyer opiskeli lakia Heidelbergin yliopistossa vuonna 1933. Vuonna 1939 hän väitteli tohtoriksi Innsbruckin yliopistossa.

Jo nuorena Schleyerista tuli kansallissosialismin innokas kannattaja. Schleyer liittyi Hitler-Jugendiin ja SS:ään vuonna 1933. Opiskeluaikanaan Schleyer oli mukana natsien opiskelijaliitossa.

Toisen maailmansodan aikana Schleyer oli länsirintamalla. Rintamalta hän sai tehtävän Prahan opiskelijaliitossa. Hän oli töissä Bernhard Adolfilla, joka oli saksalainen taloustieteilijä protektoraatissa. Juuri Adolf toi Schleyerin virkoihin Määrissä ja Böömissä. 5. toukokuuta vuonna 1945 Schleyer pakeni Prahasta. Sodan jälkeen hän oli liittoutuneiden sotavanki kolme vuotta, koska hän oli SS-upseeri. Hänet vapautettiin 1948.

Vuonna 1949 hänestä tuli Baden-Badenin kauppakamarin johtaja. Vuonna 1951 Schleyer siirtyi Daimler-Benzin palvelukseen. 1960-luvun lopulla hän oli töissä ulkomailla, mutta joutui luopumaan tästä virasta. Schleyer meni työnantaja- ja teollisuusliittojen palvelukseen.

Schleyer vastusti 1960-luvulla työsulkuja, ja natsitaustan takia 1968 opiskelijaliiton jäsenet kuvailivat häntä monet vuodet kapitalismin irvikuvaksi, joten hänestä tuli opiskelijaliiton vihollinen.

[muokkaa] Kaappaus

Baader-Meinhof ryhmä kaappasi Schleyerin 5. syyskuuta 1977 Kölnissä. Hän oli matkalla autolla kotiin. Hänen perässään ajoi toinen auto, jossa oli kaksi poliisia ja henkivartija. Yhtäkkiä auton eteen työnnettiin lastenvaunut, jolloin hänen autonkuljettajansa oli pakko pysähtyä. Samalla Schleyerin auton eteen tuli toinen auto. Terroristit hyppäsivät toisesta autosta ja alkoivat ampua. Autonkuljettaja kuoli, samoin poliisit sekä henkivartija. Kiivaan tulituksen jälkeen terroristit hävisivät Schleyer mukanaan.

Liittotasavallan liittohallitus sai 6. syyskuuta terroristeilta vaatimuskirjeen. Kirjeessä kerrottiin, että Schleyer vapautetaan, jos hallitus vapauttaa vankilasta 14 terroristia. Hallitus pysytteli odottavalla kannalla, ja parin päivän kuluttua sieppaajat suostuivat välittäjään. Viranomaiset päättivät salata neuvottelut, sillä pelättiin, että Schleyer oli murhattu.

22. syyskuuta pidätettiin dramaattisissa olosuhteissa Alankomaissa länsisaksalainen terroristi Knut Folkerts ja hänen kollegansa Britte Mohnhaupt heidän surmattuaan hollantilaisen poliisin. Mohnhaupt pääsi pakenemaan. Folkertisiä epäiltiin Karlsruhessa 7. huhtikuuta 1977 tapahtuneesta Länsi-Saksan yleisen syyttäjän Siegfried Bubackin murhasta. Surman takana oli myös Baader-Meinhof-ryhmä. Folkertsin oleskelu Hollannissa yhdistettiin Schleyerin sieppaukseen. Schleyerin uskottiin olevan asuntoveneessä Hollannissa.

28. syyskuuta Ranskassa ilmestyvä vasemmistolehti Libération sai kuvan siepatusta Schleyerista. Valokuvassa oli lappu, jossa luki: RAF:n vankina 20 päivää. Sieppaajat vaativat poliisia lopettamaan Schleyerin etsinnän ja vapauttamaan 11 terroristia.

8. lokakuuta ranskalaiset lehdet julkaisivat kuvan Schleyeristä. Valokuvan lisäksi oli kirje Schleyeriltä, jossa vedottiin viranomaisiin, että nämä säästäisivät Schleyerin hengen ja suostuisivat terroristien ehtoihin, koska Schleyerin kaappaajat eivät jaksaisi enää kauan odottaa.

Kun Schleyerin kaapattiin Kölnissä, hänet vietiin kerrostaloon, joka sijaitsee kaupungin laitamilla. Myöhemmin hänet siirrettiin Hollantiin. Saksan poliisilla oli aika hyvin tietoa Schleyerin olinpaikasta. Monet poliisit sanoivat, että Schleyer oli moottoritien vieressä olevissa kerrostaloissa.

Saksalainen terrorismin vastainen GSG 9 yksikkö vapautti palestiinalaisten terroristien (joilla oli yhteyksiä Baader-Meinhofiin) kaappaaman Lufthansan lennon 181 lentokoneen Mogadishun lentokentällä. Kaappauksen jälkeisenä päivänä RAF:n jäsenet Andreas Baader, Gudrun Ensslin ja Jan-Carl Raspe tekivät Stuttgartin keskusvankilassa itsemurhan.

19. lokakuuta tuntemattomaksi jäänyt nainen soitti Deutsche Presseagentur -iltapäivälehden toimitukseen ja antoi vihjeen Schleyerin murhasta ja auton tarkasta sijainnista. Schleyer ammuttiin. Hänen ruumiinsa löydettiin klo 21.11 Mulhousessa Ranskassa olevasta Audi 100 henkilöautosta.