Lissabonin sopimus

Wikipedia

Lissabonin sopimus (tarkemmin Lissabonin sopimus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen muuttamisesta, aikaisemmin myös Uudistussopimus) on Euroopan unionin uusi perussopimus, joka pyrkii parantamaan Euroopan unionin toiminnan tehokkuutta, demokraattisuutta ja sen ulkoisen toiminnan yhtenäisyyttä. Sopimus allekirjoitettiin Lissabonissa 13. joulukuuta 2007.

Sisällysluettelo 1 Voimaantulo 2 Lissabonin sopimus perustuslain sijaan 3 Vaikutukset EU:n toimintaan 4 Lähteet 5 Viitteet 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Voimaantulo

Tämä artikkeli tai osio kertoo tulevasta tai ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot saattavat muuttua huomattavasti ennen tapahtuma-ajankohdan päättymistä.

Seuraavaksi sopimus on ratifioitava kaikissa EU:n jäsenmaissa, ennen kuin se voisi suunnitelmien mukaan tulla voimaan vuonna 2009. ^[1] Lähes kaikissa jäsenmaissa sopimus tullaan hyväksymään tai hylkäämään parlamentin päätöksellä. Suomen eduskunta hyväksyi sopimuksen 11. kesäkuuta 2008 äänin 151–27.^[2]

Alustavan ääntenlaskennan perusteella Irlanti kaataa sopimuksen kansanäänestyksellä.^[3]

[muokkaa] Lissabonin sopimus perustuslain sijaan

23. kesäkuuta 2007 Eurooppa-neuvosto käynnisti hallitustenvälisen konferenssin valmistelemaan uutta sopimusta, joka tulisi korvaamaan sopimuksen Euroopan perustuslaista tämän ratifiointiprosessin keskeydyttyä. Lissabonin sopimuksen sisällöstä päästiin sopuun 19. lokakuuta 2007, mikä edellytti muutamien Italian ja Puolan vaatimuksien hyväksymistä. ^[4]

Pääpiirteittäin Lissabonin sopimus on vain uudelleen nimetty EU:n perustuslain sopimus. Uudelleen nimeäminen on tehty paremman läpimenon toivossa. 'Perustuslaki' sanana aiheutti vankan vastustuksen, joka saattoi olla yksi syy siitä tehdyn sopimuksen hylkäykseen. Lissabonin sopimuksessa on kuitenkin kyse samasta asiasta. Sopimuksesta, jolla saadaan EU:n lait yksittäisten maiden perustuslakien yläpuolelle. Tämä vie yksittäisten jäsenmaiden lopullisenkin itsenäisyyden.

Uusi perussopimus, jonka muutosvaikutuksen astuvat voimaan näiltä näkymin 2014^lähde?, ja joka ei juuri poikkea aiemmin neuvotellusta EU:n perustuslaista vahvistaisi myös Euroopan parlamentin valtaa.

[muokkaa] Vaikutukset EU:n toimintaan

Sopimuksen voimaantulon myötä EU:ssa aletaan tehdä enemmän määräenemmistöpäätöksiä. G8-maihin kuuluva Britannia neuvotteli itselleen oikeuden jättäytyä enemmistöpäätösten ulkopuolelle.

Sopimuksen mukaan komissaarien salkuista tulee kiertäviä jäsenmaiden kesken. Komissaarit jakautuvat äänioikeudellisiin ja äänioikeudettomiin komissaareihin. Komissaarien riippumattomuutta kotimaistaan vahvistetaan mm. siten, että jäsenmaat eivät saa enää nimittää itse omaa komissaariaan, vaan komission puheenjohtajaksi valittu henkilö nimittää muut komission jäsenet jäsenmaan ehdottamista kolmesta ehdokkaasta. Ehdokkaiden pätevyysvaatimuksina on mm. ´Euroopan asiaan´ sitoutuneisuus.

[muokkaa] Lähteet

• Perustuslakikysymys, Seppänen Esko 2004.
• Pohjalainen 20.10.2007.^{lähde tarkemmin?}
• Eurooppa-neuvosto: 21. ja 22. kesäkuuta, Puheenjohtajan päätelmät
• Sopimuksen luonnos

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Euroopan unionin neuvoston suomenkieliset sivut
• Europedia: Guide to European policies and legislation
• End of Nations - EU Takeover & the Lisbon Treaty

Tämä Euroopan unioniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.