Kalvinismi

Wikipedia

Jean Calvin

Kalvinismi on protestanttisen kristinuskon oppisuunta, joka sai nimensä sveitsiläisen Jean Calvinin mukaan. Laajemman merkityksen mukaan kalvinismia käytetään synonyyminä reformoidulle kirkolle.

Protestantismin merkitys laajentui 1500-luvulla pian koskemaan myös muitakin kuin kirkkoa ja Lutheria, esimerkiksi Sveitsissä uskonpuhdistus oli Saksaa enemmän poliittinen ja yhteiskunnallinen liike. Sveitsin uskonpuhdistajana tunnetun Ulrich Zwinglin ja Lutherin yhteistyön rapautuessa kehittyi protestantismin toinen haara, reformoitu kirkko, joka nojaa Zwinglin ja Calvinin oppeihin. Riippuen kansallisesta ja teologisesta traditiosta, reformoidun kirkon edustajista käytetään nimitystä reformoidut, kalvinistit tai presbyteerit.

Lutherin ja Calvinin erona on, että Luther säästi katolisesta kirkosta suurimman osan siitä, mitä Raamattu ei suoranaisesti kieltänyt, Calvin ja Zwingli taas poistivat kirkosta kaiken, jota Raamattu ei määrännyt.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että kaikki protestanttisten uskonsuuntien, pois lukien anglikaaniset ja luterilaiset kirkot, kirkkokunnat pohjautuvat kalvinistiseen traditioon, perinteeseen, erityisesti seurakuntamuodon sekä opin armonvälineiden (sakramentit) osalta. Esim. helluntailaisuus, vapaakirkko, baptismi ja metodismi (anglikaani perusta) ovat tavalla tai toisella saaneet alkunsa kalvinistisesta perinteestä.

Kalvinistiseen perinteeseen kuuluu vahvasti Jumalan kaikkivaltiuden korostaminen. Raamatun Jumala on kaikkivaltias jonka tahtoa, tekoja, ei voida kyseenalaistaa eikä muuttaa. Eräällä tavalla suomalainen "körttiläisyys" (Paavo Ruotsalaisen aloittama evankelisluterilainen herätysliike) on filosofialtaan sukua alkuperäiselle kalvinismille. Oppi ihmisen vapaasta tahdosta on eräs tärkeimpiä filosofisia kiistakapuloita. Ns. uskoontulo edellyttää ihmisen vapaan tahdon ratkaisua jonka Luther kirjassaan "Sidottu ratkaisuvalta" kieltää. Suomen eri herätysliikkeet ovat saaneet siemenensä reformoidusta teologiasta ja niitä yhdistävä tekijä on ihmisen "uskoon tuleminen".

[muokkaa] Kalvinismin oppeja

Raamattu on kristinuskon ainoa perusta, joka tarjoaa myös ohjeita yhteiskuntaelämää varten.
Viiden kohdan Kalvinismin teologia perustuu TULIP-periaatteelle:

T = Total depravity (täydellinen turmelus). Ihminen on niin synnin turmelema, ettei hän tahdo, eikä edes kykene aitoon parannukseen tai pelastavaan uskoon ilman Jumalan uudestisynnyttävää voimaa. Ihminen ei voi mitenkään parantaa hengellistä tilaansa tai valmistaa itseänsä armon vastaanottamiseen. Syntiinlankeemuksen tuoma turmelus ulottuu koko ihmiseen, hänen ajatteluunsa, tunteihinsa ja tahtoonsa niin, että hän on, mitä hengellisyyteen tulee, kuollut.
U = Unconditional election (ehdoton armonvalinta). Ennen maailman luomista, Jumala armossansa valitsi oman tahtonsa ja päätöksensä mukaisesti jotkut ihmiset pelastukseen. Tämä valinta ei perustu mihinkään tekijään ihmisessä itsessään, ei mihinkään minkä Jumala olisi heissä ennalta nähnyt, kuten uskoon, parannukseen, hyviin tekoihin, uskonratkaisuun, tai heidän yhteistyöhaluihinsa. Yksittäisen ihmisen pelastuksen syy on täysin Jumalassa, eikä ihmisessä ollenkaan.
L = Limited atonement (rajallinen sovitus). Rajallinen tai erityinen sovitus tarkoittaa sitä, että Kristus kärsi synnin täyden rangaistuksen kaikkien Jumalan valittujen puolesta. Hänen ristikuolemansa on tehokas sovitus, joka todella pelastaa kaikki ne, joiden puolesta Hän antoi itsensä alttiiksi. Näin Kristuksen sovitus "rajoittuu" seurakuntaan, vain seurakunta (aidot uskovat) on sovitettu Jumalan kanssa.
I = Irresistible grace (vastustamaton armo). Evankeliumia julistettaessa valitut kääntyvät Pyhän Hengen vastustamattoman sisäisen kutsun ansiosta, kun muut kovettavat sydämensä ja paatuvat edelleen. Kukaan ei pelastuisi jos armo olisi vastustettavissa.
P = Perseverance of the saints (ehdoton pelastusvarmuus). Isän valitsemat, Pojan sovittamat ja Pyhän Hengen uudestisynnyttämät ovat kolmiyhteisen Jumalan ikuisen rakkauden ja huolenpidon kohteita. Aidot uskovat ovat siirtyneet kuolemasta elämään, he kuuluvat Jumalan perheväkeen, heidän ikuinen kohtalonsa on Jumalan varmoissa käsissä ja he voivat asettaa luottamuksensa siihen, ettei Hän jätä työtänsä kesken.

Monin osin kalvinistit eivät usko hyperkalvinismin kaksinkertaiseen valintaan, vaan ainoastaan Jumalan kaikkitietävyyteen perustuvaan valintaan pelastukseen. Myös sovituksen kaiken kattavuus 1 Joh 2:2 mukaisesti hyväksytään pääosin.

Predestinaatio- eli ennaltamääräämisoppi (sekä yksinkertainen että kaksinkertainen).
Sakramentit tunnustus- ja muistotapahtumia; ne eivät synnytä uskoa, mutta vahvistavat sitä.
Ei kahden regimentin oppia.
Maallikoilla tärkeä rooli, piispanvirat lakkautettiin ja pappien merkitys väheni.
Raamattukeskeinen ja pelkistetty jumalanpalvelus.
Vaatimattomat kultit eli näkyvät uskonnolliset toimitukset.
Jumala on kaikkien asioiden suunnittelija ja toteuttaja, kaikkivaltias Herra.