In Flames

Wikipedia

Tiedot
Toiminnassa:	1990–
Tyylisuunta:	metallimusiikki
Tyylilaji:	melodinen death metal heavy metal alternative metal
Kotipaikka:	Göteborg, Ruotsi
Laulukieli:	englanti
Jäsenet
Anders Fridén laulu (1995–) Björn Gelotte kitara (1995–) Jesper Strömblad kitara (1990–) Peter Iwers basso (1997–) Daniel Svensson rummut (1998–)
Entiset jäsenet
Henke Forss laulu (EP:llä Subterranean) (1995) Niklas Engelin kitara (1997–1998) Daniel Erlandsson rummut Jocke Göthberg laulu (1995) Anders Iwers kitara (1990–1992)) Anders Jivarp rummut (1995) Johan Larsson basso, laulu (1990–1997) Glenn Ljungström kitara (1990–1997) Carl Naslund kitara (1993–1994) Mikael Stanne laulu (Albumilla Lunar Strain) (1993–1994)
Levy-yhtiöt
Nuclear Blast

In Flames on ruotsalainen yhtye, joka soittaa melodista death metalia. Yhtye perustettiin 1990-luvun alussa Göteborgissa. In Flames on yhdessä Dark Tranquillityn ja At The Gatesin kanssa niin sanotun Göteborg-soundin kehittäjiä.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Konsertointi Suomessa 3 Jäsenet 3.1 Entiset jäsenet 4 Diskografia 4.1 Studioalbumit 4.2 Live-albumit 4.3 EP:t 4.4 Singlet 4.5 DVD:t 4.6 Musiikkivideot 5 Triviaa 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Vuonna 1990 Jesper Strömblad päätti erota Ceremonial Oath -yhtyeestä, jossa hän soitti yhdessä Anders Fridénin ja Anders Iwersin kanssa (Tiamat).

Strömblad halusi tehdä uudenlaista musiikkia ja lyöttäytyi yhteen Johan Larssonin ja Glenn Ljungströmin kanssa muodostaakseen In Flamesin. Ryhmä teki demon ja sen lähettäminen Wrong Again Recordsille tuotti levytyssopimuksen. Välittömästi sopimuksen solmimisen jälkeen yhtye aloitti kirjoittamaan albumia Lunar Strain, josta tuli suuri underground-menestys. Tuohon aikaan In Flamesissa oli jonkin verran väliaikaisia soittajia, joita lainattiin myös muista yhtyeistä. Yhtyeen alkuvaiheen kokoonpanoissa ovat olleet mukana muun muassa Mikael Stanne (Dark Tranquillity), Anders Iwers (Tiamat), Henke Forss (Dawn) ja Daniel Erlandsson (Eucharist, Arch Enemy). Seuraavaksi In Flames julkaisi minialbumin Subterranean, jonka avulla yhtye pääsi sopimukseen saksalaisen levy-yhtiö Nuclear Blastin kanssa. Vokalisti Anders Fridénin ja rumpali Björn Gelotten liityttyä yhtyeeseen oli In Flamesilla ensi kertaa täysi kokoonpano.

The Jester Race -albumin avulla In Flames saavutti maailmanlaajuista menestystä erityisesti Euroopassa ja Japanissa. Yhtye lähti festivaalikiertueelle Samaelin, Grip Incin ja Kreatorin kanssa, mikä tiesi näkyvyyttä. Hajanaiset konsertit siellä täällä muutaman seuraavan vuoden aikana saivat Larssonin ja Ljungströmin eroamaan yhtyeestä juuri Whoraclen ilmestymisen jälkeen. Peter Iwers ja Niklas Engel rekrytoitiin yhtyeeseen levytysten loppupuolella ja heidän soveltuvuuttaan testattiin Dimmu Borgirin kanssa tehdyn pienen kiertueen muodossa.

Yhtyeen palattua Ruotsiin onnistuneelta Japanin ensikiertueelta Niklas erosi yhtyeestä. Syynä oli pääosin keskittyminen Gardenianiin, hänen toiseen yhtyeeseensä. Samalla kokoonpanoa muutettiin siten, että Gelotte siirtyi kitaraan (tämä kun oli kitaristi alun perin) ja Daniel Svensson (Sacrilege) rekrytoitiin rumpuihin. Tällä kokoonpanolla äänitettiin Colony, yhtyeen suurin menestys siihen mennessä. Albumin jälkeen tehty Colonization-kiertue vei yhtyettä ympäri maailmaa Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin.

Vuonna 2000 ilmestyi Clayman, joka myi jo muutamassa kuukaudessa enemmän kuin edeltäjänsä Colony. Tehtyään kiertueita muun muassa Dream Theaterin, Slipknotin, Testamentin sekä Methods of Mayhemin kanssa, maailmankiertue oli odotettua. Yhtye suuntasi Japaniin ja Eurooppaan, jotka oli ajoitettu kahden Pohjois-Amerikan kiertueen väliin. Japanissa Jesper vastaanotti palkinnon BURRN!-lehdeltä vuoden parhaana säveltäjänä.

In Flamesin listamenestys oli mainittavaa: muun muassa Japanissa neljäntenä sekä yhtyeenä että Clayman levynä, Kanadan mahtavimman metallilehden Brave Words & Bloody Knucklesin listoilla kolmantena, Metal Maniacsissa ensimmäisenä. Kappaleesta "Only for the Weak" tehtiin musiikkivideo ja yhtye lähti pienelle kiertueelle Eurooppaan, joka koostui 13 esiintymistä. Kiertuetta seurasi kesäfestivaaleja (muun muassa Rock Machina, Wacken Open Air) sekä live-albumi The Tokyo Showdown, joka on toistaiseksi yhtyeen ainoa kokoelmalevy.

Uuden albumin levytyksen tullessa ajankohtaiseksi halusi yhtye kokeilla uutta studiota ja tuottajaa, joiksi valikoituivat Dug Out -studio ja Daniel Bergstrand. Reroute to Remain tuli ulos ja tulokset olivat uskomattomat: kiertueita tuli huomattavasti lisää ja pääesiintymisiä oli paljon. Esiintymiset Slipknotin, Mudvaynen, Soulflyn ja Slayerin kanssa antoivat heille mahdollisuuden soittaa musiikkia erilaisille yleisöille. Yhtyeellä oli kaksi pääesiintymistä Pohjois-Amerikassa, yksi Euroopassa, lukuisia festivaaleja, sekä mukana myös Linkin Parkin tuuraaminen Ruotsin suurimmassa festivaalissa, Hultsfredissa. In Flamesin paidoissa luki tällöin [Link]in Flames. Päivä Hultsfredin keikan jälkeen yhtyettä pyydettiin mukaan Metallican konserttiin Espanjan Madridissa, missä he saivat soittaa 30 000 ihmiselle.

Soundtrack to Your Escape -levyn työstö alkoi, kun yhtye vuokrasi talon Tanskasta tehdäkseen valmisteluja. Viime levyä tehdessä tämä huomattiin sujuvaksi, mutta tällä kertaa haluttiin kauemmaksi Ruotsista, jotta häiriöt vähenisivät minimiin. Tuloksena syntyi 11 kappaletta ja kaksi muuta syntyi, kun yhtye muutti isompaan taloon Tanskassa saadakseen enemmän rauhaa ja lepoa. Vain rummut äänitettiin Dug Out -studiolla. Uuden levyn tultua ulos monet pitivät sitä floppina, ja osa faneista kääntyi heitä vastaan. Levyä pidettiin aikaisempaa "kevyempänä" tavarana, ja sen kappaleita sanottiin jopa nu metaliksi. Mutta Andersin sanojen mukaan, "Monet kääntyivät meitä vastaan, mutta se on luonnollista ja jo hetken kuunneltuaan levyä (STYE), he pitivät sitä jo hyvänä."

Soundtrack to Your Escapen jälkeen In Flames julkaisi vuonna 2005 kahdesta DVD:stä ja kahdesta CD:stä koostuvan Used & Abused... In Live We Trust -paketin, joka sisältää live-materiaalia, musiikkivideoita ja haastatteluita.

In Flamesin uusi levy Come Clarity ilmestyi helmikuussa 2006. Levy pääsi suoraan Suomen ja Ruotsin musiikkilistojen kärkikymmenikköön, ja myös Pohjois-Amerikassa levymyynti sujui hyvin. Levyn sisältö on hieman rankempaa mitä kaksi aikaisempaa levyä, mutta musiikki ei kuitenkaan ole samanlaista mitä esimerkiksi Whoraclen aikoina. Tämän levyn myötä yhtye on saanut hieman vanhempiakin faneja jälleen mukaan kuvioihin. Yhtyeen yhdeksäs studioalbumi A Sense of Purpose julkaistiin 04.04.2008. Ja uusi single The Mirror's Truth julkaistiin 07.03.2008 vain Euroopassa.

[muokkaa] Konsertointi Suomessa

In Flames konsertoi Suomessa useaan otteeseen vuoden 2006 aikana. 14. ja 15. maaliskuuta yhtye soitti konsertit Tampereen Pakkahuoneella ja Helsingin Kulttuuritalolla, ja 18. kesäkuuta yhtye tuurasi yhdysvaltalaista Kornia Provinssirockissa. Vuoden lopuksi 12. ja 13. marraskuuta In Flames saapui Suomeen The Unholy Alliance -kiertueelle Slayerin, Lamb of Godin, Thine Eyes Bleedin ja Children of Bodomin kanssa Helsingin jäähalliin ja Hakametsän jäähalliin Tampereelle. Vuonna 2007 yhtye esiintyi Turun Ruisrockissa. Vuonna 2008 yhtye esiintyy Nummirockissa ja Rockperryssä.

[muokkaa] Jäsenet

• Anders Fridén – laulu (1995–)
• Björn Gelotte – kitara (1995–)
• Jesper Strömblad – kitara (1990–)
• Peter Iwers – basso (1997–)
• Daniel Svensson – rummut (1998–)

[muokkaa] Entiset jäsenet

• Henke Forss – laulu (EP:llä Subterranean) (1995)
• Niklas Engelin – kitara (1997–1998)
• Daniel Erlandsson – rummut
• Jocke Göthberg – laulu (1995)
• Anders Iwers – kitara (1990–1992)
• Anders Jivarp – rummut (1995)
• Johan Larsson – basso, laulu (1990–1997)
• Glenn Ljungström – kitara (1990–1997)
• Carl Naslund – kitara (1993–1994)
• Mikael Stanne – laulu (Albumilla Lunar Strain) (1993–1994)

[muokkaa] Diskografia

[muokkaa] Studioalbumit

• Lunar Strain  (1994)
• The Jester Race  (1995)
• Whoracle  (1997)
• Colony  (1999)
• Clayman  (2000)
• Reroute to Remain  (2002)
• Soundtrack to Your Escape  (2004)
• Come Clarity  (2006)
• A Sense of Purpose  (2008)

[muokkaa] Live-albumit

• The Tokyo Showdown  (2001)

[muokkaa] EP:t

• Subterranean  (1994)
• Black-Ash Inheritance  (1997)
• Trigger  (2003)

[muokkaa] Singlet

• Cloud Connected  (2002)
• The Quiet Place  (2004)
• Take This Life  (2006)
• Dead End  (2006)
• Come Clarity  (2006)
• The Mirror's Truth  (2008)

[muokkaa] DVD:t

• Used & Abused... In Live We Trust  (2005)
• Come Clarity  (2006)

[muokkaa] Musiikkivideot

• "Artifacts Of The Black Rain" (1995)
• "Food For The Gods" (1997)
• "Jotun" (1997)
• "Ordinary Story" (1999)
• "Only For The Weak" (2000)
• "Pinball Map" (2000)
• "Cloud Connected" (2002)
• "Trigger" (2002)
• "The Quiet Place" (2002)
• "Like You Better Dead" (2004)
• "Touch Of Red" (2004)
• "My Sweet Shadow" (2004)
• "Borders and Shading" (2004)
• "Take This Life" (2006)
• "Come Clarity" (2006)
• "The Mirror's Truth" (2008)

[muokkaa] Triviaa

• In Flamesin kappale "Embody The Invisible" on Activisionin julkaisemassa videopelissä Tony Hawk's Underground.
• In Flamesin kappale "Take This Life" on Guitar Hero III: Legends of Rock pelissä.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• In Flamesin virallinen sivusto (englanniksi)
• In Flames MySpace-sivustolla (englanniksi)