Kristittyjen vainot

Wikipedia

Kristittyjen vainot ovat uskonnollisia vainoja, jotka kohdistuvat kristittyihin joko suoraan henkilökohtaisesti tai heidän instituutioihinsa ja pyrkimyksiinsä harjoittaa uskontoaan. Kristittyjen vainoja on ollut niin historiassa kuin nykyäänkin. Italialaisen tutkimuksen mykaan kristinuskon kaksituhatvuotisen historian aikana arviolta 70 miljoonaa kristittyä on menettänyt henkensä uskonsa takia, joista 45,5 miljoonaa 1900-luvun aikana. ^[1] Nykyään kristittyjä vainotaan pahimmin luultavasti Sudanissa, jossa kristityt ovat joutuneet teloitetuiksi ^[2] ja Pohjois-Koreassa, jossa kristittyjä on joutunut vankileireille. ^[3] WEA:n YK:lle tekemän raportin mukaan, nykyään arviolta 200 miljoonaa kristittyä kärsii jonkinasteista vainoa. ^[4]

Sisällysluettelo

1 Kristittyjen vainot Rooman valtakunnassa
2 Kristittyjen vainot kristittyjä kohtaan
3 Kristittyjen vainot islamilaisessa maailmassa
4 Kristittyjen vainot kommunistisissa maissa
5 Kristityn vainosta Raamatussa
6 Kristittyjen nykyiset vainot
- 6.1 Vihamieliset alueet viranomaisten suojeluyrityksistä huolimatta
- 6.2 Suljetut maat
7 Katso myös
8 Lähteet
9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kristittyjen vainot Rooman valtakunnassa

Kerrotaan, että vainojen aikaan kristityt käyttivät tätä Iktys-symbolia kreik. ἰχθύς

Caravaggio, Pietarin ristiinnaulitseminen, 1601.

Ensimmäiset kristittyjen vainot alkoivat keisari Neron hallituskaudella, kun Rooman kaupunkia kohtasi suuri onnettomuus, Rooman palo, vuonna 64. Syy tuhopoltosta lankesi kaupungin kristityille, jotka olivat omiin oloihinsa vetäytyvinä hyviä syntipukkeja. Myöhemmät vainot johtuivat kristittyjen vakaumuksellisesta ideologiasta, jonka nähtiin kiistävän maallisen vallan, keisarin, auktoriteetin. Vaikka Rooman valtakunta oli uskonnollisesti monikulttuurinen ja suvaitsevainen, oli jokaisen sen kansalaisen palvottava keisaria Jumalana ^[5] ^[6], mistä kristityt kieltäytyivät. Tämä johti järjestelmällisiin vainoihin keisari Domitianuksen aikana 81–96. Ilmestyskirja kirjoitettiin samoihin aikoihin lohdutukseksi vainojen kohteeksi joutuneille kristityille. ^[7]

Kristinuskon leviäminen Rooman valtakuntaan laajemmalle loi vakavan jännitteen kristittyjen ja Rooman valtakunnan välille. ^[8] Uskonvainojen laajuus ja voimakkuus riippuivat poliittisista ja taloudellisista suhdanteista ja henkilöityivät usein keisariin. Kirkkohistoriassa on perinteisesti puhuttu kymmenestä kristittyjä vainonneesta keisarista, jotka olivat:

Nero (54–68)
Domitianus (81–96)
Trajanus (98–117)
Marcus Aurelius (161–180)
Septimus Severus (193–211)
Maximianus (235–238)
Decius (249–251)
Valerianus (253–260)
Aurelianus (270–275)
Diocletianus (284–305)

Todellisuudessa vainot olivat kuitenkin 200-luvulle saakka lähinnä paikallisia. Vasta vuonna 250 Decius määräsi ensimmäisenä koko valtakunnassa toimeenpantavaksi järjestelmälliset vainot kristinuskon hävittämiseksi kokonaan. Viimeiset ja kaikkein ankarimmat vainot aloitettiin Diocletianuksen kaudella 300-luvun alussa.

Konstantinus Suuri lopulta antoi kristinuskolle tasavertaisen aseman, ja myöhemmin kristinuskoa alettiin myös poliittisista syistä suosia Rooman valtakunnan yhteisenä uskontona. Saatuaan virallisen valtionuskonnon aseman kristityt aloittivat puolestaan vanhan pakanallisen kulttuurin ilmenemismuotojen hävittämisen.

Tacituksen selostus Rooman palosta
Lopettaakseen nämä puheet Nero teki syntipukeiksi kansan kristityiksi nimittämät, rikostensa takia vihatut henkilöt, ja rankaisi heitä valikoiduin kidutuksin. Nimitys oli saanut alkunsa Kristuksesta, jonka prokuraattori Pontius Pilatus oli teloittanut Tiberiuksen aikana. Turmiollinen taikausko talttui hetkeksi mutta levisi sitten uudelleen, ei ainoastaan Juudeaan, josta paha oli saanut alkunsa, vaan jopa Roomaankin. Kaikki inhottava ja hävettävä näet kerääntyy tänne ja viihtyy täällä. Ensiksi vangittiin ne jotka tunnustivat, ja heidän ilmiantonsa perusteella suunnaton joukko muita, joita ei syytetty niinkään tuhopoltosta kuin vihasta ihmissukua kohtaan. Tuhoontuomittujen kustannuksella pilailtiin. Heitä annettiin eläinten taljoihin puettuna koirien raadeltaviksi tai naulittiin ristiin. Illan hämärtyessä heitä käytettiin soihtuina yötä valaisemaan. Nero oli luovuttanut puutarhansa tätä näytelmää varten ja pani siellä toimeen kilpa-ajot … Tämä sai kuitenkin aikaan sääliä uhreja kohtaan vaikka he olivatkin syyllisiä ja ansaitsivat mitä ankarimpia rangaistuksia, sillä heitä ei uskottu tuhottavan yleisen edun vuoksi vaan yhden henkilön julmuuden tyydyttämiseksi. ^[9] ^[10]

[muokkaa] Kristittyjen vainot kristittyjä kohtaan

Kristityt ovat vainonneet runsaasti myös toisiaan historiansa aikana. Katolisen kirkon piirissä oli inkvisitio kerettiläisesti ajattelevia kohtaan. Ranskassa katolilaiset vainosivat hugenotteja^[11], minkä johdosta suuri osa Ranskan protestanteista pakeni Saksaan, Englantiin ja Alankomaihin. Uskonpuhdistuksen jälkeen Englannissa alettiin puolestaan vainota katolilaisia.

[muokkaa] Kristittyjen vainot islamilaisessa maailmassa

Islamilaisen lain mukaan kristityt ja juutalaiset ovat dhimmejä eli suojeltuja. Heille suodaan oikeudet harjoittaa uskontoaan, mutta asema ei ole täysin tasaveroinen muslimeihin verrattuna. Tämän takia valtaosassa islamilaista maailmaa kristityt joutuvat kokemaan syrjintää. ^[12]

Vaikka historian aikana on kristittyjen asema ollut islamilaisissa maissa välillä hyväkin, on ajoittain ollut myös vainojen kausia. Turkissa murhattiin 1900-luvun alussa toista miljoonaa armenialaista, kreikkalaista ja assyrialaista kristittyä (Armenialaisten kansanmurha).^[13] Turkissa kristityn vähemmistön asema ei Euroopan unionin mukaan ole vieläkään tyydyttävä. ^[14]

Irakissa on Saddamin syrjäyttämisen jälkeen esiintynyt kristittyjen vastaista toimintaa. Vaikka kristittyjä on arviolta vain viisi prosenttia väestöstä, vastaavat kristityt UNHCR:n mukaan 40 prosenttia Irakin pakolaisista. ^[15]^[16] Libanonin sisällissodan aikana niin kristityt kuin muslimitkin rikkoivat ihmisoikeuksia. Sudanissa Janjaweed on syyllistynyt kristittyjen murhiin. ^[17] Kristittyjen kaltoinkohtelusta on syytetty myös Saudi-Arabiaa, Egyptiä ja Irania. ^[18] Indonesiassa ja Pakistanissa islamistimilitantit ovat tehneet kristittyjä vastaan terrori-iskuja ^[19]^[20]. Sudanissa kristittyjä on myyty orjiksi. ^[21]^[22]

[muokkaa] Kristittyjen vainot kommunistisissa maissa

Kommunismi ideologiana suhtautuu uskontoon ja jumalaan lähtökohtaisesti kielteisesti, mistä syystä monissa sosialistisissa maissa on esiintynyt uskontoihin kohdistuvaa vainoa. ^[23]^[24] Neuvostoliitossa, Itä-Saksassa ja Albaniassa avoin uskonnon harjoittaminen tai levittäminen oli kiellettyä, mutta Puolassa ja Kuubassa kristinuskon perinteillä on ollut näkyvämpi asema. Puoluejohdon vaihdokset tai poliittinen tilanne saattoivat vaikuttaa uskonnon asemaan vaihtelevasti. Josif Stalin tarvitsi kirkon tukea sotaponnisteluihin, kun taas Nikita Hruštšovin aikaan uskontokielteisyys oli jälleen avoimempaaa. Kiinassa kulttuurivallankumouksen aikana uskonnon harjoittajiin kohdistettiin suuriakin sortotoimenpiteitä, kun nuorisokaaderit Maon kehotuksesta pyrkivät kitkemään uskonnolliset ja porvarilliset perinteet kansankerroksista ^[25]. Pohjois-Koreassa ateismi on edelleen virallinen dogmi. ^[26] Jopa 300 000 pohjoiskorealaisen kristityn arvellaan menettäneen henkensä vuoden 1953 jälkeen. ^[27]

[muokkaa] Kristityn vainosta Raamatussa

Vanha kirkkoraamattu	Uusi kirkkoraamattu
Jeesus puhuu vainoista, ote kuuluisasta vuorisaarnasta (Matt. 5:10–12)
10 Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta. 11 Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa. 12 Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.	¹⁰ Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta. ¹¹ "Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. ¹² Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.

Vanha kirkkoraamattu

Uusi kirkkoraamattu

Jeesus puhuu vainoista, ote kuuluisasta vuorisaarnasta (Matt. 5:10–12)

10 Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden tähden vainotaan, sillä heidän on taivasten valtakunta.

11 Autuaita olette te, kun ihmiset minun tähteni teitä solvaavat ja vainoavat ja valhetellen puhuvat teistä kaikkinaista pahaa.

12 Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä teidän palkkanne on suuri taivaissa. Sillä samoin he vainosivat profeettoja, jotka olivat ennen teitä.

¹⁰ Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta. ¹¹ "Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. ¹² Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niinhän vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.

[muokkaa] Kristittyjen nykyiset vainot

Steafanus-Lähetys nimisen järjestön sivuilla on listattu maita, joissa heidän mukaan kristityt joutuvat kohtaamaan vainoa. Stefanus on tunnustuskuntiin sitoutumaton, uskonvarainen lähetysyhdistys. Se ilmoittaa tehtäväkseen tuoda vainotun seurakunnan ääni kuuluville Suomessa sekä auttaa ja tukea kristillisen uskonsa tähden vainottuja. ^[28] Järjestö on listannut maat ensinnäkin vihamielisiin alueisiin, joissa kristityt joutuvat vainotuksi, vaikka hallitus yrittää suojella heitä. Sekä suljetut maat, joissa hallitus estää kristillisen kirjallisuuden levityksen ja joissa kristityiltä voidaan viedä vapaus tai omaisuus uskonsa tähden. ^[29]