Vilho Setälä
Wikipedia
Vilho Suonio Setälä (4. syyskuuta 1892 Helsinki – 11. huhtikuuta 1985 Espoo) oli toimittaja, valokuvaaja, tiedemies, tietokirjailija ja monipuolinen kulttuurivaikuttaja. Hän kuului suomalaisen valokuvataiteen pioneereihin.
Vilho Setälä oli koulutukseltaan filosofian kandidaatti. Hänen isänsä oli kielitieteilijä, tutkija ja sittemmin Helsingin yliopiston kansleri E.N. Setälä ja äitinsä kirjailija Helmi Krohn.
Vilho Setälä aloitti valokuvausharrastuksensa 14-vuotiaana syntymäpäivälahjaksi saamallaan 9x12 koon laakafilmikameralla. Vuosina 1909 ja 1912 hän oli mukana isänsä kielitieteellisillä tutkimusmatkoilla ja kuvasi vatjalaisten sekä liiviläisten elämää. Etenkin jälkimmäisen matkan kuvat kertovat osaamisesta ja taiteellisesta näkemyksestä.
Kinofilmikameran hankkiminen 1927 innosti Setälän uusiin kokeiluihin luovan valokuvauksen alueella. Setälä oli hyvin kiinnostunut myös valokuvauksen tekniikasta. Hän onnistui määrittelemään objektiivin aukon täsmällisen vaikutuksen kuvan terävyysalueeseen ja kaiversi terävyysalueasteikon Leica-kameransa objektiiviin. Kun hän lähetti Leicansa Saksaan korjattavaksi, tehdas kopioi hänen keksimänsä asteikon, joka hieman myöhemmin oli kaikissa kehittyneissä objektiiveissa. Palkkioksi keksinnöstään Setälä sai tutustumiskäynnin Leica-tehtaalle ja yhden objektiivin.
Kaksikymmentäluvulla Helsingissä vaikutti vapaa valokuvaajien ryhmittymä ABISS, johon Setäläkin kuului. ABISS kokosi Helsinkiin vuonna 1930 valokuvailmaisun kokeiluja sisältävän näyttelyn, joka herätti laajaa huomiota.
Setälä avasi oman valokuvaamonsa Helsingissä 1932 ja toimi ammattikuvaajana vuoteen 1945. Tänä aikana syntyi yli 20.000 kinofilmiruutua käsittävä suomalaisen henkilöhistorian kokoelma.
Setälä luopui ammattimaisesta valokuvaamisesta 1945. Tämän jälkeen hänen kameransa kirjasi enää muihin harrastuksiin ja matkoihin liittyviä muistoja. Setälä suuntasi mielenkiintoaan muille aloille, muun muassa muun muassa tekniikkaan ja kieliin, erityisesti esperantoon.
Setälä oli esperanton harrastuksen uranuurtajia Suomessa. Hän on muun muassa kääntänyt Seitsemän veljestä esperantoksi. Hän lahjoitti varat Esperanto-säätiön perustamiseen. Säätiö aloitti toimintansa 1955. Setälä osallistui aktiivisesti myös vapaa-ajattelijoiden, erityisesti Helsingin vapaa-ajattelijoiden yhdistyksen toimintaan. Setälä oli myös oman aikansa rauhanaktivisteja.
Setälä toimi Taideteollisuuskoulun valokuvateorian opettajana 1935–1939. Vuosina 1918–1932 hän työskenteli toimittajana Kustannus Oy Otavassa ja työsti useita oppi- ja tietokirjoja. Hän julkaisi myös omia tieto- ja oppikirjoja. Hänen 1940 julkaisemansa teos Valokuvaus tieteenä ja taiteena on edellenkin yksi alan perusteoksista Suomessa.
Vuonna 1982, Setälän täyttäessä 90 vuotta, hän järjesti Helsingissä laajan valokuvausnäyttelyn, joka kattoi hänen koko seitsemän vuosikymmentä kestäneen uransa vaiheet. Samana vuonna Yleisradion TV1 teki hänestä vajaan tunnin mittaisen dokumenttiohjelman 90. kevät. Tuolloin ilmestyi myös teos Valokuvauksen taide, joka pohjautui aikaisempaan Valokuvaus tieteenä ja taiteena -kirjaan.
Setälä sai valtion kirjailijaeläkkeen 1972 ja valokuvataiteen valtionpalkinnon 1973.
[muokkaa] Teoksia
- Esperanto Legolibro (1921)
- Esperanton opiskeluopas (1922)
- Täydellinen suomi–esperanto sanakirja (1923)
- Valokuvauksen taito (1929)
- Valokuvaus tieteenä ja taiteena (1940)
- Kodin taitosanakirja (1945)
- 12 kielen avain (1952)
- Esperantokurso (1954)
- Oman kameran opas (1958)
- Taitokirja (1959)
- Oman kodin rakentaja (1959)
- Suuri taitokirja (1965)
- Valtatie kielitaitoon (1965)
- Valokuvauksen taide (1982)
