Uhka

Wikipedia

Uhalla (hasardi, arab. sattuma, sattumanvarainen uhka) tarkoitetaan vaaraa tai riskiä, joka uhkaa ihmistä tai hänen omaisuuttaan. Hasardimaantiede tutkii ihmisen ja hänen toimiensa taloudellisia uhkia alueellisesti.

Voidaan olettaa, että hasardi on ihmisen tietoinen riskinotto: ihminen toiminnallaan ottaa riskejä, joissa on luonnostaan epävakaat olosuhteet, mutta myös (taloudellisia) etuja. Kullakin alueella on riskin vastapainona vaihteleva määrä ihmisen elinmahdollisuuksia parantavia luonnonedellytyksiä ja luonnonvaroja.

Sisällysluettelo 1 Uhkien luokittelu 2 Uhkatyyppejä 2.1 Endogeeniset uhat 2.2 Universaalit uhat 2.3 Ilmastouhkia 2.4 Väestöuhkia 2.5 Tuotantouhkia 2.6 Sosiaalisia uhkia 3 Lähteet

[muokkaa] Uhkien luokittelu

Uhat voidaan karkeasti ryhmitellä kolmeen luokkaan:

1. luonnon uhat
   • ihminen useimmiten ei pysty poistamaan eikä estämään luonnonuhkia
2. luonnon tapahtuma, jota ihminen toiminnallaan edistää ja
   • esim. tulvat
3. ihmisen aiheuttamat uhat
   • esim. ydinonnettomuus, saastuminen

Toisaalta uhat voidaan ryhmitellä yksityiskohtaisemmin:

• ilmakehän uhat
  • esim. myrsky, lumisade, pakkanen, kuivuus, salamointi
• vesikehän uhat
  • esim. tulvat, aallot, veden riittävyys, saastuminen
• maankamaran uhat
  • esim. maanjäristykset, tulivuorien toiminta, eroosio, lentohiekka
• eliömaailman uhat
  • esim. kulkutaudit, metsäpalot, kasvi- ja eläinepidemiat (pandemiat)
• tekniset uhat
  • esim. liikenneonnettomuudet, öljyonnettomuudet, ydinonnettomuudet, tulipalot

Uhkissa on suuria eroja. Eri riskitekijöitä voidaan yrittää suhteuttaa luomalla uhkaprofiileja, joissa arvioidaan esim. ilmiön yleisyyttä, ennustettavuutta, voimakkuutta, varoitusaikaa, kestoaikaa, vaikutusalueen laajuutta, esiintymistä jne. ko. alueella. Tyypillisesti rajaehdot ongelmien ennaltaehkäisylle määräytyvät käytettävissä olevista varoista: mahdollisen onnettomuuden kustannukset suhteessa onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn käytettäviin varoihin (vertaa hyötyfunktio). Siten onnettomuuksien seuraukset ovat hyvin erilaisia teollisuusmaissa ja kehitysmaissa, samoin kuin mahdollisten uhkien määrä ei ole suoraan verrannollinen maan kehittyneisyyteen.

[muokkaa] Uhkatyyppejä

[muokkaa] Endogeeniset uhat

• seismiset uhat
• tsunamit
• vulkaaninen toiminta

[muokkaa] Universaalit uhat

• avaruuden uhat: esim. meteoriitit, asteroidit, komeetat, avaruusromu

[muokkaa] Ilmastouhkia

• ilmaston vaihtelu, ilmastonmuutos, kasvihuoneilmiö, otsonikato
• säiden oikut
• myrskyt
• jokien tulvat
• muutokset merivirroissa
• metsä- ja pensaspalot
• lumi, pakkanen (halla), salamat, rakeet

[muokkaa] Väestöuhkia

• väestönkasvu
• väestörakenteen muutokset
• muuttoliike: esim. turvapaikanhakijat, pakolaisuus
• kaupungistuminen: esim. miljoonakaupungit, infrastruktuurin ongelmat
• matkailu: matkailualueen kantokykyyn vaikuttavat tekijät
  • kohdealueille tulevat haitat: talouselämän haitat, kulttuurille ja ympäristölle tulevat haitat
  • matkailijalle tulevat haitat
• taudit: esim. Hi-virus, H5N1-virus

[muokkaa] Tuotantouhkia

• ravinnontuotannon ongelmat, aliravitsemus, hullun lehmän tauti
• puhtaan veden saannin ongelmat
• tekniset ongelmat: esim. teollisuus, liikenne, energian tuotanto
• öljyn tuotantoon, kuljettamiseen ja käyttöön liittyvät riskit
• ilman saastuminen, hiukkaspäästöt
• säteily; esim. radioaktiivinen säteily
• happosade
• biodiversiteetin väheneminen
• maannoksen köyhtyminen: esim. hakkuista alkava eroosio

[muokkaa] Sosiaalisia uhkia

• sodat
• alueellisista talouseroista johtuvat konfliktit
• talouskasvun eroista johtuvat konfliktit
• terrorismi
• korruptio

Vaikka luonnonkatastrofien määrässä onkin tapahtunut lievää nousua 1960-luvulta 1990-luvulle tultaessa, ovat samaan aikaan suurten katastrofien aiheuttamat taloudelliset vahingot lisääntyneet yli kuusinkertaisiksi. Suurimmat kuolonuhrien määrät luonnonkatastrofeissa ovat olleet Aasiassa (77 %), joista erityisesti tulvat ja hirmumyrskyt ovat olleet taloudellisesti tuhoisimpia.

[muokkaa] Lähteet

• Kakko, Irma, Pirkko Kenno, Heikki Tyrväinen (2003): Koulun maantieto. Lukio 3. Riskien ja mahdollisuuksien maailma. Otava. Keuruu. ISBN 951-1-17642-0.
• Fabritius, Heidi, Irma Kakko, Pirkko Kenno, Anu Nowak (2006):Lukion maantiede 3. Riskien maailma. Opettajan Aineisto. GE3. Otava. Keuruu. ISBN 951-1-20299-5.
• Kataja, Marika, Jani Holland(2005): Tuhon aalto : suomalaisia Thaimaan tsunamialueella. Helsinki. Tammi. ISBN 951-31-3460-1.
• Nierenberg, Danielle ...[et al.] (2006). Maailman tila 2006. Raportti kehityksestä kohti kestävää yhteiskuntaa. Worldwatch-instituutti. Helsinki : Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-976-8.
• Ervamaa, Tomi (2002):First we take Manhattan: terrorismi ja uusin maailmanjärjestys. Suomen rauhanpuolustajat. Otava. ISBN 952-471-022-6.