Korruptio

Wikipedia

Valtioiden korruptoituneisuutta kuvaava kartta, korkein indeksi on Suomella, Ruotsilla, Islannilla, Tanskalla, Hollannilla ja Sveitsillä.

Korruptio, (lat.) "pahaan vietteleminen", on saadun valta-aseman väärinkäyttöä henkilökohtaisen edun tavoitteluun. Lahjontaa ja korruptiota tarkkaileva Transparency International (TI) jakaa korruption edelleen kahteen ryhmään, jotka ovat ”toimivallan mukainen” (according to rule) ja ”toimivallan vastainen” (against the rule) korruptio. Toimivallan mukaisella korruptiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa lahjuksen saaja hoitaa hänelle kuuluvaa työtehtävää ja ottaa lahjuksen vastaan esimerkiksi siinä tarkoituksessa, että hän sen saatuaan järjestää asian käsittelyn helpommaksi tai nopeammaksi. Toimivallan vastaisella korruptiolla taas tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö lahjusta vastaan harjoittaa sellaista toimintaa mihin hänellä ei ole toimivaltuuksia.^[1]

Demokraattisissa valtioissa korruptio usein on kansalta saadun vallan käyttämistä yksityishenkilöiden omien etujen hankkimiseksi. Periaatteessa kaikki vallankäyttäjät ovat alttiita korruptiolle, mutta erityisesti suurten tuloerojen maissa korruption vaara korostuu, sillä sosiaalisen kurjuuden keskellä on ymmärrettävästi helpompaa sortua käyttämään häikäilemättömiä keinoja oman taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantamiseksi. Korruption vakavuus vaihtelee vastapalveluksista ja hyvä veli -verkostoista järjestelmälliseen lahjontaan ja tätäkin pidemmälle. Äärimmilleen viety korruptio johtaa kleptokratiaan, varkaiden valtaan, jossa luovutaan edes teeskentelemästä rehellisyyttä. Korruptiota voi olla myös liikeyritysten välillä: Yritykset esimerkiksi ostavat tavaroita ja palveluita tarjouskilpailun sijaan toisiltaan lahjusten tai sukulaisuussuhteiden perusteella.

Korruptiota esiintyy sekä poliittisten päättäjien että virkamiesten parissa. Se voi olla vähäistä tai laajaa, organisoitua tai satunnaista. Vaikka korruptio on usein yhteydessä rikolliseen toimintaan kuten huumeiden salakuljetukseen, rahanpesuun tai prostituutioon, se ei rajoitu pelkästään rikollisen toiminnan suosimiseen. Korruption rajat vaihtelevat maasta ja lainsäädäntöjärjestelmästä toiseen. Esimerkiksi yhdessä maassa hyväksyttyjä vaalirahoituksen muotoja pidetään toisessa korruptiona.

Arvioitaessa oikeusjärjestelmän korruptoituneisuuden tasoa asteikolla 1–5 (1 = ei lainkaan korruptoitunut, 5 = erittäin korruptoitunut) suomalaisten vastausten keskiarvo oli 2,1. EU-maissa arvo oli pienempi ainoastaan Tanskassa, EU-maiden keskiarvo oli 2,9. USA:ssa vastausten keskiarvo oli 3,6 ja Venäjällä 3,9. Yhteiskunnan kaikkein korruptuneimmiksi sektoreiksi vastaajat katsoivat poliittiset puolueet (keskiarvo 4,0), parlamentaarisen päätöksenteon (3,7), yrityselämän (3,6) ja poliisin (3,5). Kehitysmaissa korrupteituneimpana sektorina pidettiin poliisia.^[2]

Korruptio on maailmanlaajuista. Vain yksi viidestä uskoo maailmanlaajuisesti, että heidän hallituksensa taistelee tehokkaasti korruptiota vastaan. Viidesosa amerikkalaisista ja briteistä uskoo, että heidän hallituksensa ennemminkin kannustaa korruptioon kuin taistelee sitä vastaan. Poliitikkoja, eduskuntaa ja lainsäädäntöä pidetään kaikkein korruptoituneimpana maailmassa: sen jälkeen yrityksiä. Poliisia pidetään suurimpana korruptio-ongelmana kehitysmaissa. Transparency Internationalin Global Corruption Barometer 2006^[3] perustuu vapaaehtoisesti annettuihin Gallup-kyselyyn, joten se paljastaa vain asenteita ja korruptiotapausten saamaa julkisuutta.

[muokkaa] Terveydenhoito

Pääartikkeli: Korruptio terveydenhuollossa

Terveydenhuoltoon käytetään maailmassa, pääasiassa verovaroja, yli 3 triljoonaa dollaria. Varat houkuttelevat väärinkäytöksille niin köyhissä kuin rikkaissakin maissa. USA arvioi, että julkisten ohjelmien Medicare ja Medicaid, budjeteista 5–10 % on ylimaksua. Isossa-Britanniassa the National Health Servicein korruption vastainen yksikkö on estänyt korruptiota arvoltaan 170 miljoonaa puntaa. (300 milj. $) vuodesta 1999. Kokonaishyöty arvioidaan nelinkertaiseksi, mikä riittäisi 10 uuden sairaalan rakentamiseksi.^[4]

[muokkaa] Poliittinen korruptio

Pääartikkeli: Poliittinen korruptio

Rahan väärinkäyttö uhkaa demokratian perusperiaatteita: yhdenmukainen oikeus jaoikeudenmukainen ja rehellinen edustus. Puolueiden korruptiorahat hajoittavat luottamuksen poliittisiin laitoksiin ja käytäntöihin. Korruptiotapoihin sisältyy:

• Äänten osto, lahjonta ja rahojen väärinkäyttö (lahjat, ruokaa, alkoholia tai puoluetyötä)
• Rikolliset rahalähteet
• Tapaamisten, arvonimien tai tietojen myynti
• Valtion rahojen väärinkäyttö (julkisia varoja yritykselle tai yksilöille)^[5]

[muokkaa] Suomi

Korruptiota mittaavan Trancparency Internationalinin indeksissä vertailussa Suomi on pärjännyt erittäin hyvin, mutta luultavasti nykyisen tilanteen takia, jonka Kehittyvien Maakuntien Suomi on aiheuttanut, Suomen sijoituksen odotetaan laskevan. Indeksi on tehty kysymällä muun muassa yritysjohtajilta, esiintyykö ko. maassa korruptiota ja pitääkö yritysjohtajien maksaa rahaa päättäjille.^[6] Trancparency Internationalinin indeksi mittaa pääasiassa julkisen vallan lahjottavuutta ja sitä on myös arvosteltu suppeaksi koska korruptio voidaan nähdä laajempana kuin rahan antamisena.^{[7] [8]}

Suomessa tehtiin heinäkuussa 2006 lakimuutos, jonka jälkeen korruptio ei ole enää asianomistajarikos, vaan kuka tahansa voi tehdä tutkintapyynnön poliisille. Myös virallinen syyttäjä saa oma-aloitteisesti käynnistää lahjontatutkimuksen. Suomalaisia korruptiotapauksia ovat olleet esimerkiksi:^[9]

• Merenkulkulaitos oli käräjillä lahjussyytteistä 1980-luvulla ja 2000-luvulla. Todisteina oli karibian ristelyt, jeeppisafarit, kylpylälomat ja hiihtokoulut.
• Wärtsilää syytettiin miljoonan dollarin lahjuksista ruotsalaiselle Gotland Rederiet –varustamolle. Varustamoalennus ohjautui varustamon teknisen johtajan yksityistilille Sveitsiin. Johtaja tunnusti ottaneensa lahjuksen ja teki itsemurhan oikeudenkäynnin jälkeen. Hovioikeus vapautti Wärtsilän ja sen myyntipäällikön lahjussyytteistä.
• Eltel Networks projektipäällikkö antoi 4000 euron lahjuksen Virossa 2006. Hän sai kahden vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen. Yritystä ei epäily missään vaiheessa.
• Pienrakentamisessa pimitetään vuodessa kymmenien miljoonien eurojen verot. Rakennusmiehet saattavat sanoa suoraan, että kuitin kanssa työ maksaa tuplat kuitittomaan verrattuna. Pimeällä työllä ei ole laatuturvaa. Kukaan ei korvaa, jos harmaa talo sortuu.^[10]
• Verohallinto arvioi harmaan talouden arvoksi ravintola-alalla 300 miljoonaa euroa 2006.^[10]
• Suomessakin toimivalla kansainvälisellä Siemensillä oli 1990-2007 salaisia lahjuskassoja, tekaistuja kuitteja, lahjusten maksuun oma salakieli. Nokia sai yhteisyrityksessä 350 miljoonan epäsuoran hyvityksen korruptiosotkuista.

Transparency Internationalin maailmanlaajuisessa tutkimuksessa haastateltiin 1 244 suomalaista elokuussa 2006.^[11] Vastanneista 18 prosenttia uskoi, etteivät poliitikot taistele lainkaan korruptiota vastaan. Lisäksi 23 prosenttia uskoi, ettei taistelu ole tehokasta. 29 prosenttia ei ottanut kantaa. Neljäsosa suomalaisista piti poliittisen johdon taistelua korruptiota vastaan onnistuneena tai erittäin onnistuneena. Maailmanlaajuinen keskiarvo onnistumisen suhteen oli 22 prosenttia; toisaalta 31 prosenttia kaikista vastanneista katsoi, ettei poliittinen johto taistele korruptiota vastaan tai että se suorastaan rohkaisee siihen.^[12] 10 % suomalaisista piti oikeusjärjestelmää korruptoituneena. Tässä Suomi on muita maita parempi. Oikeusjärjestelmää pidetään korruptoituneena: USA 60 %, Iso-Britannia ja Espanja 40 %, Kanada 30 % ja Saksa 15 %.^[13]

[muokkaa] Saksa

Saksa on paljastanut korruptiota paitsi yrityksistä, kuten Volkswagen ja Siemens, lisäksi julkisesta hallinnosta ja oikeuslaitoksesta. Bordellilomilla on ostettu maltillisia sopimuksia, tavaralla lupia ja kunnantöitä. Vuonna 2005 Saksan keskusrikospoliisin tietoon tuli lähes 15 000 korruptiotapausta eli kaksinkertainen määrä edellisvuodesta. Rahallisesti merkittävämpää voitelua harrastettiin kuntien jätehuollossa ja rakennustoimessa. Lahjusten antajien tavoitteina olivat urakat, tilaukset tai erilaiset luvat. Yli 90 prosentissa tapauksista voideltavana oli julkisen hallinnon virkamies tai työntekijä.^[14]

Volkswagenin entistä henkilöstöpäällikköä Peter Hartzia syytettiin 44 petoksesta, kustantaen yrityksen varoilla mm. bordellikäyntejä, seksilomia, koruja, matkoja ja rahaa. Hän tunnusti.^[14]

Siemensin tarkastuksista löytyi 420 miljoonan euron salainen voitelukassa. Lahjottavina olivat ulkomaiset asiakkaat ja viranomaiset.^[14] Yritysanalyytikkojen mukaan Siemensin pääjohtaja Klaus Kleinfeld sai potkut Siemesistä lokakuussa 2007 korruptiovyyhdin vuoksi.^[15] Siemensin lahjusten määräksi epäiltiin 1,6 miljardia syyskuussa 2007. Epäselvää rahaliikennettä on havaittu 1990-livun puolivälistä asti. Suurimmat summat koskevat telekommunikaatioyksikköä ja voimalaitosliiketoimintaa. Nokian verkkoyksikkö fuusioitui Siemensin verkkoyksikön kanssa 4/2007. Siemensistä on tehty tutkintaa myös Nokian johdolla.^[16]

[muokkaa] Filippiinit

Bataan ydinvoimala on suurin Filippiinien investointi yli 2000 miljoonaa dollaria. Westinghouse sai projektin, jota pidettiin ristiriitaisena. Ferdinand Marcos suositteli päätöstä. Westinghouse myönsi maksaneensa 17 miljoonaa dollaria Marcosin ystävälle, mutta kielsi sen olevan lahjus. Reaktori sijoitettiin aktiiviselle murtumalinjalle, joka on osa Tyynenmeren tulivuorikehää. Ydinvoimalan käyttö aiheuttaisi merkittävän ydinsaastumisen riskin. Voimala valmistui 1980, mutta ei ole koskaan tuottanut sähköä.^[17]

[muokkaa] Indonesia ja Malesia

Suharton hallinnon korruptio ja diktatuuri Indonesiassa 1965-1998 johti väkivaltaisiin mellakoihin ja Suharton eroon toukokuussa 1998. Greenpeacen mukaan sademetsää tuhotaan Indonesiassa ja Malesiassa mm.heikon viranomaisvalvonnan ja korruption avulla.^[18] Transparency Internationalin korruptoituneisuuskäsityksiä kuvaavissa tilastoissa Indonesia oli vuonna 2005 häntäpäässä sijalla 137. ja Malesia 39. sijalla. Indonesiassa öljypalmuviljelmien lupa- hankintaan liittyy usein laittomuuksia. Esimerkiksi vuonna 2000 Indonesiassa luovutettiin noin 270 000 hehtaaria suojeltua metsää palmuöljyn tuotantoon ilman metsäministeriön lupaa. Ongelmia lisäävät maankäytön heikko suunnittelu ja puutteelliset kartat. Yritykset ovat voineet luottaa lakijärjestelmän heikkouksiin. Laajamittaisen korruption vuoksi palmuöljyä koskevan sertifiointijärjestelmän kehittämistä on jo ennakkoon kritisoitu. Myös nykyiset ”hyvät” öljypalmuviljelmät ovat voineet niitä perustettaessa aiheuttaa vakavia konflikteja tai ympäristötuhoja.^[19]

[muokkaa] Katso myös

• The Group of States against Corruption
• Harmaa talous
• Kuittikauppa
• Vaalirahoitus

[muokkaa] Lähteet

• Transparency International, Policy and Research Department: Report on the Transparency International Global Corruption Barometer 2006 (pdf) 7.11.2006. Berliini: Transparency International. Viitattu 2.11.2007. (englanniksi)

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Corruption Perceptions Index
• Bribe Payers Index
• Korruption vastaisen toiminnan käsikirja (Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosasto, 2002)