Muonion kirkko

Wikipedia

Muonion kirkko
Sijainti	Kirkkotie, Muonio
Koordinaatit	67°57′10″N, 23°40′11″E
Seurakunta	Muonion seurakunta
Rakentamisvuosi	1822, kellotorni 1883
Suunnittelija	Charles Bassi, kellotorni Frans Lüchow
Materiaali	puu
Istumapaikkoja	600
Avoinna yleisölle kesäaikana ma-pe klo 12-16	Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 11.00

Muonion kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1817. Ollintörmän kirkkotupa purettiin tässä yhteydessä, mikä oli Muonion ensimmäinen kirkkorakennus. Se oli rakennettu vuonna 1781 ja tyyliltään se oli ns. vanhaa rukoushuonetyyliä. Uusi kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1822. Puisen ristikirkon on piirtänyt valtionarkkitehti Charles Bassi ja se on pellolaisen kirkkorakentaja Adam Vuopion taidonnäyte. Kirkko rakennettiin 600 hengelle, vaikka seurakunnan väkiluku oli tuolloin vain noin 300 henkeä. Alun perin kellotapuli rakennettiin erilleen, mutta liitettiin kirkonyhteyteen samalla, kun kirkko peruskorjattiin vuosina 1883–1884. ^[1] Kellotorni on rakennettu Oulun lääninarkkitehdin Frans Wilhelm Lüchown suunnitelmien mukaan. Joissain tiedoissa kellotorni on ilmoitettu rakennetun vuonna 1889, mutta tanskalaissyntyisen matemaatikon ja revontulitutkijan Sophus Tromholtin ottama kuva vuodelta 1883 tukee vanhempaa ajankohtaa (kts. Aiheesta muualla).

Muonion kirkon iso kirkonkello, miesten kello, saatiin lahjoituksena vuonna 1818. Kellon kyljessä lukee seuraavasti:"Keisari Aleksanterin armosta ja lääninrovasti ja ritari tohtori Matth. Castrenin hyvyydestä sekä kirkkoherra Matias Kolströmin ja kirkkoväärti Henrik Reginan toimesta on Muonionniskan kirkko saanut tämän kellon." "Tulkaapa Jakobin huonhesta, vaeldakaamme Herran valkeudessa Jes.2:5". Pienempi kello, naisten kello, on valettu Oulussa vuonna 1867 E. Helanderin toimesta. Tämän kellon kyljessä lukee puolestaan:"Ylistäen kiittämähän/ tarpeitansa anelemahan/ kutsun minä äänelläni/ Muonionniskan seurakuntaa/ joka toimi menestyköhön/ suosiolla suuren Herran".^[2]

Sisällysluettelo 1 Sisätilat 2 Remontit 3 Hautausmaat 4 Muonion kirkkoherrat 5 Lukkarit ja kanttorit 6 Lähteitä 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Sisätilat

Muonion kirkon alttaritaulun "Jeesus ihmisten keskellä" on maalannut Anton Lindfors (1890–1943) vuonna 1939. Siinä on taustalla kumpuileva tunturimaisema ja sateenkaari. Kirkon eteläisen ristin seinälle on sijoitettu kirkon vanhin Fredrik Knoblochin (1806–1874) maalaama ristiinnaulittua esittävä alttaritaulu. Kirkossa on myös muoniolaissyntyisen Selim Töyrän maalaus "Jeesus siunaa lapsia". Saarnastuolin takaisen taulun on maalannut muoniolainen Kyösti Jokelainen. Se kuvaa Taivasten valtakunnan porttia, jonka Pyhä Henki avaa. Kirkon seinillä on aiemmin ollut myös seinämaalauksia, mutta ne ovat peitetty 1930-luvulla. Seinämaalaukset tulivat uudelleen nähtäville viimeisimmän peruskorjauksen yhteydessä, mutta ne peitettiin uudelleen. Seinämaalauksissa esiintyy mm. kaksi tuomion pasuunaa soittavaa enkeliä.

Muonion kirkkoon hankittiin urkuharmooni seurakuntalaisten varoin vuonna 1928. Harmooni oli käytössä vuoteen 1960 asti, jonka jälkeen saatiin nykyiset, 15-äänikertaiset urut.^[3] Kastemaljan on lahjoittanut rovasti E.J. Arola perheineen. Kastemaljan jalka on saatu lahjoituksena Ruotsista, ja se on tiettävästi valmistettu Kiirunan kaivoksessa. Kattokruunut on hankittu vuonna 1949 ja ne on suunnitellut arkkitehti Kaj Englund ja valmistanut Taito Oy Helsingistä. Lähetyskynttelikkö on Kari Kastellin suunnitelema ja valmistama.^[4]

[muokkaa] Remontit

Kirkkoa on korjattu ajan tarpeita vastaavaksi useita kertoja. Kamiinalämmitys, peltikatto ja ukkosenjohdatin saatiin 1900-luvun alkuvuosina. Kirkko syttyi palamaan 25. huhtikuuta 1914, mutta tuli saatiin sammutettua^[5]. Lapin sodan kirkolle aiheuttamat vauriot saatiin korjattua vuonna 1949 ja samalla rakennettiin uusi lehteri^[4]. Työ toteutettiin miltein kokonaan talkootyönä. Sodassa kirkon penkit oli poltettu ja urut olivat tuhoutuneet, alttari oli revitty ja ulkoseinissä oli merkkejä kranaatinsirpaleista.^[1] Saksalaiset käyttivät kirkkoa sodassa mm. hevostallina. Kirkko on viimeksi peruskorjattu kesällä 2004. Korjatun kirkon vihkimisjuhlaa vietettiin 19. joulukuuta 2004. Vihkimisen toimitti Muonion entisen kirkkoherran Eemeli Salmen poika Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi.

[muokkaa] Hautausmaat

Kirkon pääoven välittömässä läheisyydessä sijaitsee muoniolaisten sankarivainajien hautausmaa, jonka yhteyteen on vuonna 1958 paljastettu muistomerkki "Sotaanlähtö". Punaruskeasta graniitista valmistetun muistomerkin on suunnitellut taiteilija Viljo Aalto ja toteuttanut Peipohjan kivenhakkaamo. Sankaripatsaan aiheena on isä ja äiti, joiden kädet siunaavat lapsia. Teksti kuuluu: "Isänmaan puolesta 1939 – 1944."

Muonion tultua vuonna 1812 omaksi kirkkoherrakunnaksi perustettiin Muonion vanha hautausmaa, joka on kirkon lähellä. Hautausmaahan on haudattu viimeinen vainaja vuonna 1896, jonka jälkeen Reuhalan hautausmaa otettiin käyttöön^[6]. Ns. kirkkotarhan hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön vuonna 1983 Reuhalan hautausmaan käytyä ahtaaksi^[7].

Muoniolaisia on haudattu lisäksi Kihlangin ja Kätkäsuvannon hautausmaille, sekä Akamellan hautausmaalle ennen kirkkotarhan hautausmaata. Akamellan hautausmaa sijaitsee Ruotsin puolella Muonion kirkonkylältä noin kuusi kilometriä pohjoiseen Muonionjoen jokitörmällä.

[muokkaa] Muonion kirkkoherrat

• Matias Kolström (1812–1829)
• Erik Kristian Castrén (1833–1848)
• Jakob Fredrik Liljeblad (1848–1854)
• Karl Ferdinand Pfaler (1854–1868)
• Karl Immanuel Hällfors (1869–1872)
• Samuel Porthan (1876–1879)
• Oskar Alfred Voldemar Aurén (1880–1892)
• Julius Snellman (1893–)
• Erkki Vuornos (1925–1930)
• Lauri Kauppinen (1931-1939)
• Eemeli Salmi (1939–1955)
• Esko Arola (1955–1968)
• Aarre Sorvari (1969–1978)
• Tuomas Pöyhtäri (1978–2001)
• Raimo Kittilä (2001– )

Apupapit armovuoden saarnaajat^[8]

• Matias Kolström (1788–1812), virka lakkautettu.

Ylimääräiset papit^[8]

• Matias Adolf Kolström, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra (1825–1834)
• Esaias Castrén, kirkkoherran sijainen (1834–1836)
• Nils Frosterus, sijaiskirkkoherra (1836)
• Jakob Fredrik Liljeblad, kirkkoherran sijainen, välisaarnaaja (1837–1848)
• Johan Nordberg, vt. kirkkoherra (1868–1869), Kittilän kappalainen.
• Johan Immanuel Bergh, vt. kirkkoherra (1868–1869), Kolarin kappalainen.
• Karl Abiel Heikel, vt. kirkkoherra (1872, 1873–1876, 1879–1880), Kittilän kirkkoherra.
• Johan Robert Castrén, vt. kirkkoherra (1872–1873), Turtolan kirkkoherra.
• Frans Alfred Carpén, vt. kirkkoherra (1892–1893), Kittilän kirkkoherra.

[muokkaa] Lukkarit ja kanttorit

• Kosti Koivuniva (1924–1960)
• Arvo Mikkonen (1960–1965)
• Aimo Koistinen (1977–1996)
• Johanna Haapala (1996–2007)
• Marjo Myllyoja (2007– )

[muokkaa] Lähteitä

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Muonion seurakunnan kotisivut
• Sophus Tromholtin Muonion kirkosta keväällä 1883 ottama valokuva löytyy Bergenin yliopiston kuva-arkistosta hakusanalla "Kirken i Muonioniska"