Pallastunturi

Wikipedia

Pallastunturit ovat eteläisin osa 50 kilometriä pitkää Pallas-Ounastuntureiden tunturiketjua Muonion ja Enontekiön kunnissa. Tunturiylänkö on 400–500 metriä merenpinnan yläpuolella, pyöreälakiset kerot eli tunturilaet kohoavat vielä 200–300 metriä korkeammalle. Pallastuntureiden korkein laki on 807 metriin kohoava Taivaskero, joka kohoaa yli 500 metriä ympäröivästä itäisestä maastostaan.

Pallas on vuonna 1938 perustetun Pallas-Ounastunturin kansallispuiston eteläisin osa. 1. helmikuuta 2005 lähtien alue on ollut osa Enontekiön, Kittilän, Muonion ja Kolarin kuntiin sijoittuvaa 102 000 hehtaarin suuruista Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa. Alue sisältyy lähes kokonaisuudessaan Suomen Natura 2000 -verkostoon. Matkailijoita opastava metsäntutkimuslaitoksen luontokeskus on perustettu alueelle 1977. Metsähallitukselle luontokeskus siirtyi vuonna 2002. Lapin kuuluisimpiin luonnon- ja maisemanähtävyyksiin lukeutuvat Pallastunturit ovat kansallismaisema.

Pallaksen matkailukeskus on kuusen metsärajalla, kerot ovat puurajan yläpuolella. Tunturipaljakka on kuivaa variksenmarjakangasta, ylärinteillä on rakkakivikkoa. Tunturilakien välissä on rehevä Vatikuru, jossa esiintyy harvinaisia kasvi- ja sammallajeja sekä kapeana vyöhykkeenä tuntirikoivua.

Suomen Matkailijayhdistys rakennutti Pallakselle Väinö Vähäkallion ja Aulis E. Hämäläisen suunnitteleman funkishotellin 1938. Saksalaiset räjäyttivät hotellin vetäytyessään lokakuussa 1944. Uusi, Jouko Ylihannun suunnittelema Pallas-hotelli avattiin 1948. Rakennuksen hirsisessä osassa on piirteitä jälleenrakennuskauden romantiikasta, vaikka sitä onkin saneerattu huomattavasti. Pienehkön keittiössä tapahtuneen tulipalon jäljiltä hotelli oli suljettuna talvikaudella 2006.^[1] Se oli avoinna taas kesän 2006 ajan.^[2] Nykyisin Pallaksen hotelli on osa yksityistä yhdeksän hotellin Lappland Hotels -ketjua. Lappland Hotelsin toiveesta on valmisteilla lakimuutos, jonka jälkeen se voisi rakentaa kansallispuistoon aiempaa kuusi kertaa suuremman hotellin. Hanketta vastustamaan perustettiin kansalaisliike. .^[3][4]

Pallastunturit ovat suosittu matkailukohde ja Pallas-Hetta -vaellusreitin eteläinen lähtöpiste. Kansallispuistossa käy vuosittain noin 150 000 matkailijaa.

Pallaksen ensimmäinen hiihtohissi rakennettiin Palkaskerolle 1953. Nykyiset kaksi hissiä ovat Laukukerolla. Monista muista tuntureiden laskettelukeskuksista poiketen Pallastuntureiden rinteitä ei ole raivattu koneellisesti, joten ne eivät kesäaikaan juurikaan erotu ympäröivästä tunturipaljakasta.

Paitsi matkailijoita, Pallaksella liikkuu myös poroja ja poromiehiä. Alue on tärkeä laidun- ja vasomisalue Näkkälän, Kyrön ja Muonion paliskunnille. Hotellia lähin poroaitaus sijaitsee Palkaskurussa. Metsäntutkimuslaitoksen Pallasjärven tutkimusalue sijaitsee Pallastuntureiden lähituntumassa. Alueella tehdään mm. ilman laatuun ja pikkunisäkkäisiin liittyviä tutkimuksia.

Pallaksen Taivaskeron huipulla sytytettiin olympiatuli 6. heinäkuuta 1952 klo 24.00. Tuli yhdistettiin Kreikassa 25. kesäkuuta sytytetyyn tuleen Torniossa. Keron laella on olympiatulen sytyttämisestä kertova muistolaatta.

[muokkaa] Lähteet