Väinö Vähäkallio
Wikipedia
Väinö Niilo Vähäkallio (vuoteen 1905 Vilander, 16. kesäkuuta 1886, Helsinki – 20. maaliskuuta 1959, Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja Kytäjän kartanon (Hyvinkää) omistaja.
Vähäkallio valmistui Helsingin suomalaisesta reaalilyseosta ylioppilaaksi 1905. Arkkitehdiksi hän valmistui Teknillisestä korkeakoulusta 1909. Vähäkallio työskenteli omassa arkkitehtitoimistossaan 1911–1941. Hän toimi Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) arkkitehtina 1928–1934 sekä rakennushallituksen ensimmäisenä pääjohtajana 1936–1943. Vuosina 1926–1928 hän oli valtion rakennushallinnon komiteajäsen.
Arkkitehti Vähäkallion ura lähti liikkeelle huonekalujen ja sisustuksen suunnittelusta. Elannolle hän suunnitteli myymälöihin tyylisuunnaltaan klassisista sisustusta sekä asuin- ja tehdasrakennuksia. Juuri perustetulle Osuusliike Elannolle Vähäkallio suunnitteli Hämeentien Elannon korttelia vuonna 1917. Siihen rakennettiin useita Vähäkallion suunnittelemia rakennuksia, kuten moderni Elannon leipomo (1924). Vuonna 1928 rakennettiin Elannon pääkonttori, joka edustaa Tukholman kaupungintalon tyylistä klassismia. 1920-luvulla Helsinkiin rakennettiin monia muitakin rakennuksia Vähäkallion suunnitelmien mukaan, esimerkiksi Yrjönkadun uimahalli (1928), joka on Suomen ensimmäinen uimahalli. Vähäkallion suunnittelemia pilvenpiirtäjiä nykyisen Akateemisen kirjakaupan tontille rakennettavaksi ei toteutettu.
Vuonna 1928 Vähäkallio osti Hyvinkäällä Kytäjän kylässä sijaitsevan Kytäjän kartanon. Hän muutti päärakennuksen ulkoasua, hoiti tilan hyvään kuntoon ja suunnitteli kartanon alueelle monia tilan rakennuksia sekä kyläkirkon. Vähäkallion aikaan Kytäjän kartano oli Suomen suurin tila ja sillä oli hyvin laajat maa-alueet. Hyvinkään keskustaan syntyi Vähäkallion kynästä funktionalistisia rakennuksia. Aivan Hyvinkään aseman vieressä sijaitseva funkkisristeys on tärkeä osa Hyvinkään kaupunkikuvaa. Sen laidalla ovat mm. punatiilinen Säästöpankin talo (1934) sekä valkeaksi rapattu Hyvinkään musiikkiopisto (1936), joka alun perin rakennettiin KOP:n pankkitaloksi. Kartanon mailta erotettu Suomen arkkitehtiliittoa varten tehty Vähä-Kiljavan loma-alue sijaitsee myös Hyvinkään seudulla.
Vähäkallion suunnittelemia funkkistyylisiä pankkirakennuksia rakennettiin muuallekin Suomeen. Useat näistä edustivat klassismia. Osuustukkukaupan pääkonttori (1933) on muodoiltaan raskas ja vaikutelmaltaan mahtavan arvokas. Se on Vähäkalliolle yleiseen, joskin funkkisarkkitehtuurille epätyypilliseen tapaan rakennettu tummasta punatiilestä. Tehdasrakennuksiakin Vähäkallio sai piirrettäväkseen. Enso-Gutzeitille Kotkaan ja Ensoon suunnitellut tehdas- ja asuinrakennukset edustavat funktionalismia ja niissä on sekä vaaleita että tummia sävyjä. Imatralla sijaitsevalle Kaukopään tehdasalueelle Vähäkallio sai suunniteltavakseen asemakaavan sekä asuin- ja tehdasrakennukset. Tehdasalue on laaja ja arkkitehdin mittavin teos. Kaukopään tehtaista on vaikutelmia ottanut Alvar Aalto Sunilan tehtaisiinsa. Helsingin Salmisaareen Alkon tuotantolaitoksiksi rakennettu nykyinen Helsingin oikeustalo (1936) kuuluu myös Vähäkallion suuriin töihin.
[muokkaa] Töitä
- Kaukopään tehdas (Stora Enso) (1935), Kuva vanha ilmakuva toinen vanha ilmakuva
- Monia asuin- liike- ja tuotantotiloja Elannolle, esim. Elannon leipomo (1924), Elannon pääkonttori (1928) Kuva, Elannon keskusvarasto (1920)
- Yrjönkadun uimahalli (1928), Kuva
- Kymmenkunta kerrostaloa Helsingissä
- Franzenia (entinen Yhteiskunnallinen korkeakoulu) Helsingissä (1930)
- Kallion lukio (1927), Kuva
- Helsingin kuvataidelukio (1944) (kuva)
- Ekan (entinen Osuustukkukauppa, OTK) pääkonttori (1933) Kuva sekä keskusvarasto 1927 Kuva
- Salmisaaren Alkon tuotantolaitos, pääkonttori sekä keskusvarasto, myöhemmin Helsingin oikeustalo (1938–1940), [1], Kuva
- Jalo N. Syvähuokon yksityistalo Stenbäckinkadulla (1927)
- J. W. Suomisen asuintalo "Koskilinna", Nakkila (1928)
- Enson Kuitu Oy:n tehdas Ensossa, Enso-Guitzeitin tehdasrakennuksia
- Kyminlaakson osuusliike Kotkassa (1923)
- Enso-Gutzeitin konttori Kotkassa (1937)
- Kalevan talo (tunnettu myös nimellä Valiolan talo, 1913), kuva
- Pallastunturin funktionalistinen hotelli (1938), tuhoutui Lapin sodassa
- Inarin matkailumaja (1937), tuhoutui Lapin sodassa
- Kytäjän kirkko Hyvinkäällä (1939) Kuva
- Ammattienedistämislaitos (1931)
- Hyvinkään Säästöpankin (1934) ja Kansallis-Osake-Pankin (KOP) (nyk. Hyvinkään musiikkiopisto) (1936) toimitalot
