Marxismi
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Osa politiikan artikkelisarjaa |
| Sosialismi |
| Käsitteet |
|
Internationaali |
| Suuntaukset |
|
Arabisosialismi |
| Järjestöt |
| Katso myös |
|
Ammattiliitto · Egalitarismi |
| Sosialismi Suomessa |
|
SDP · Vasemmistoliitto |
Marxismi (tai marxilaisuus, joskus myös marksismi/marksilaisuus) on Karl Marxin kirjoituksiin pohjautuva sosialistinen oppijärjestelmä sekä siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus. Marxilaisuudessa on monta toisistaan selvästi poikkeavaa suuntausta. Keskeinen jako kulki aiemmin länsimaisen akateemisen marxilaisuuden ja Neuvostoliitossa kehitetyn marxismi-leninismin välillä. Länsimaiden akateeminen marxilaisuus sanoutui suurelta osin irti jälkimmäisestä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Marxilainen filosofia
Marxilaiseen filosofiaan kuuluvat materialistinen historiankäsitys, materialistinen dialektiikka ja paljon muita teoreettisen filosofian osa-alueita. Katso erillinen artikkeli marxilaisesta teoreettisesta filosofiasta. Marxilainen filosofia on ollut suosituinta Manner-Euroopassa. Se on joskus luettu osaksi mannermaista filosofiaa. Erityisesti Frankfurtin koulukunta oli pitkään marxilaisuuden tunnettu edustaja. Viime aikoina tunnettu marxilaista ajattelua edustava teos on ollut esimerkiksi tunnettu Empire-teos.
[muokkaa] Marxismi yhteiskuntatieteissä
Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa marxismilla on vahvat perinteet. Esimerkiksi politiikan tutkimuksessa kansainvälisten suhteiden teorioissa marxismi oli pitkään yksi kolmesta koulukunnasta liberalismin sekä realismi-nationalismin rinnalla (nyttemmin tämä kenttä nähdään usein hajanaisempana). Marxilaista kansainvälisten suhteiden teoriaa edustavat nykyään esimerkiksi uusgramscilaiset hegemoniateoriat. Samoin esimerkiksi sosiologiassa marxismilla oli pitkään vahva asema. Taloustieteessä marxilaisuus ei sen sijaan koskaan ollut kovin vahvoilla länsimaiden yliopistoissa, joskin marxilaisia taloustieteen professoreja on edelleen suurten maiden pienissä yliopistoissa. Länsimaisissa taloustieteen suuntauksissa marxilaisuutta ovat edustaneet esimerkiksi monet riippuvuusteorian edustajat, ranskalainen regulaatiokoulukunta (josta käsite fordismi on lähtöisin), sekä maailmanjärjestelmäteoria. Historiantutkimuksessa marxilaisuus on edelleen yksi teoreettinen vaihtoehto muiden joukossa. Marxilaisessa historiantutkimuksessa tärkeää on tuotantovälineiden ja tekniikan kehityksen vaikutus muuhun yhteiskuntaan.
Marxologia tarkoittaa muiden kuin marxilaisten harjoittamaa marxismin tutkimusta.[1]
[muokkaa] Marxismi poliittisena aatteena
Poliittisena aatejärjestelmänä marxismi perustettiin vaihtoehtona liberalismille sekä konservatismille, jotka olivat hallinneet länsimaista kulttuuria niin sanotulla modernilla aikakaudella. Marxilaisuus kansainvälisen kommunistisen liikkeen muodossa on myös ollut länsimaisen kapitalismin päävastustaja ainakin vuosina 1917–1991.
Kommunististen puolueiden vallan romahtaminen 1900-luvun lopulla ei johtanut marxilaisuuden poliittista aatejärjestelmää kuolemaan, koska monet marxilaiset olivat hylänneet tukensa Neuvostoliitolle jo aiemmin. Suomessa 1970-luvulla esiintynyt brežneviläinen taistolaisuus oli länsimaissa suhteellisen poikkeuksellinen ilmiö, sillä muissa länsimaissa nuoret vasemmistoradikaalit pitivät Leonid Brežneviä yleensä vanhoillisena hahmona. Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan opiskelijapiireissä suosituin suuntaus oli maolaisuus, jonka kannattajat jäivät Suomessa pieneksi ryhmäksi. Neuvostoliittoa ennen sen romahtamista tukeneet marxilaiset saattoivat aatteen hylkäämisen sijasta muuttaa suhtautumistaan Neuvostoliittoon. On kehitetty esimerkiksi teorioita, jotka selittävät, miksi Neuvostoliitto romahti, vaikka se oli heidän mielestään ollut hyvä yhteiskunta.
[muokkaa] Marxilaisia suuntauksia
- leninismi
- marxismi-leninismi
- vasemmistokommunismi
- autonominen marxismi
- vasemmistososialismi
- analyyttinen marxismi
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Afanasjev, Viktor: Filosofian alkeet. (Alkuteos: (Osnovy filosofskih znani.) Suomentaneet Robert Kolomainen, Raija-Liisa Pöllä ja Viola Zakrevskaja. Moskova: Edistys, 1976.
- Misik, Robert: Marx jokamiehelle. (Marx für Eilige, 2003.) Suomentanut Jukka Heiskanen. Helsingissä: Otava, 2006. ISBN 951-1-19695-2.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Marxists Internet Archive (englanniksi, myös pieni suomenkielinen osasto)
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Jukka Paastela: Sosialismin sanakirja (SNK/SONK/TSL 1975), s. 94.
