Marion Jones
Wikipedia
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Marion Jones. |
|||
Maa: Yhdysvallat | |||
Naisten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Hylätty | Sydney 2000 | 100 m | |
Hylätty | Sydney 2000 | 200 m | |
Hylätty | Sydney 2000 | 4×100 m | |
Hylätty | Sydney 2000 | 4×400 m | |
Hylätty | Sydney 2000 | Pituus | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Ateena 1997 | 100 m | |
Kultaa | Ateena 1997 | 4 × 100 m | |
Kultaa | Sevilla 1999 | 100 m | |
Pronssia | Sevilla 1999 | pituus | |
Hylätty | Edmonton 2001 | 100 m | |
Hylätty | Edmonton 2001 | 200 m |
Marion Jones (s. 12. lokakuuta 1975 Los Angeles) on yhdysvaltalainen entinen pikajuoksija sekä pituushyppääjä ja moninkertainen arvokisavoittaja. Jones menetti vuonna 2007 viisi Sydneyn kesäolympialaisissa 2000 saavuttamaansa mitalia dopingin käytön takia. Seuraavan vuoden alussa hänelle langetettiin kuuden kuukauden ehdoton vankeusrangaistus viranomaisille valehtelun vuoksi.[1]
Jonesilla on sekä Yhdysvaltain että Belizen kansalaisuus.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ura
Ennen yleisurheilu-uraansa Jones pelasi koripalloa, ja voitti siinä yliopistomestaruuden. Jones loukkaantui ennen Atlantan olympialaisia 1996, minkä jälkeen hän päätti keskittyä täysipainoisesti yleisurheiluun.
Heti ensimmäisissä aikuisten arvokisoissaan Ateenan MM-kisoissa 1997 Jones voitti sadalla metrillä maailmanmestaruuden ja sijoittui pituushypyssä kymmenenneksi. Sevillan MM-kisoissa 1999 Jones osallistui neljään lajiin ja tavoitteli kaikissa kultaa. Voitettuaan sadalla metrillä kultaa ja pituudessa pronssia hän loukkaantui kesken 200 metrin juoksun.
Sydneyn olympialaisista 2000 Jones voitti viisi mitalia, joista kolme kultaisia (100 metriä, 200 metriä ja 4 x 400 metriä). Noihin aikoihin Jones oli naimisissa yhdysvaltalaisen kuulantyöntäjän C. J. Hunterin kanssa, joka joutui jättämään kisat väliin nandrolonikäryä seuranneen kilpailukiellon takia. Pari erosi vuosi tämän jälkeen.
Edmontonin MM-kisoissa 2001 Jones hävisi sadalla metrillä Ukrainan Žanna Pintusevitš-Blockille, ensimmäistä kertaa yli kuuteen vuoteen. Hän kuitenkin voitti kultaa 200 metrillä ja pikaviestissä.
Vuosi 2003 jäi Jonesilta väliin raskauden takia. Hän sai pojan pikajuoksija Tim Montgomeryn kanssa. Ateenan olympialaisissa 2004 Jones sijoittui pituushypyssä viidenneksi ja juoksi Yhdysvaltain pikaviestijoukkueessa, joka kuitenkin pudotti alkuerissä kapulan.
[muokkaa] Dopingsotku
Myös Jonesin nimi esiintyi tiuhaan BALCO-laboratorion dopingpaljastusvyyhdissä. Laboratorion johtaja Victor Conte kertoi välittäneensä Jonesille viittä erilaista kiellettyä ainetta Sydneyn olympiakisojen aikoihin. Washington Post -lehden mukaan hän antoi EPOa sisältäneen doping-näytteen kesällä 2006 Yhdysvaltojen mestaruuskilpailuissa.[2] Jonesin B-näyte osoittautui kuitenkin negatiiviseksi, joten häntä ei rangaistu kiellettyjen aineiden käytöstä.[3]
Lokakuussa 2007 Jones myönsi käyttäneensä urheilussa kiellettyjä aineita kahden vuoden ajan, vuodesta 1999 lähtien. Jonesin valmentaja Trevor Graham uskotteli aineen olevan pellavasiemenöljyä, ja Jones kiisti tuolloin tienneensä käyttäneensä kiellettyjä aineita. Aineen oli valmistanut BALCO-laboratorio.[4]
Jones toteutti KOK:n ja Yhdysvaltain olympiakomitean vaatimuksen luopua kaikista viidestä olympiamitalistaan 8. lokakuuta 2007.[5] Hän sai myös kahden vuoden kilpailukiellon, ja Yhdysvaltain olympiakomitea vaatii takaisin noin 100 000 dollaria hänelle maksettuja rahoja.[6] 11. tammikuuta 2008 Jones sai newyorkilaisessa oikeusistuimessa puolen vuoden ehdottoman vankilatuomion. Syynä tuomioon oli se, että hän oli valehdellut viranomaisille dopingtutkinnan yhteydessä. Rangaistus oli ankarin mahdollinen.[1] Jones sai myös kahden kuukauden tuomion harhaanjohtamisesta Tim Montgomeryn šekkipetostapauksen tutkinnassa.[7] Lisäksi hänelle määrättiin 400 tuntia yhdyskuntapalvelua, ja vankeustuomion suoritettuaan Jones tulee olemaan vielä kahden vuoden ajan erityistarkkailussa.[1] Oikeusdokumenttien mukaan Jones oli käyttänyt dopingaineina tetrahydrogestrinonia, erytropoietiinia sekä somatotropiinia.[8]
7. maaliskuuta 2008 Jones ilmoittautui Carswell Federal Medical Center -vankilaan, Teksasin Fort Worthissa aloittaakseen kuuden kuukauden tuomion kärsimisen.
[muokkaa] Saavutuksia
[muokkaa] 100 m
Yleisurheilun maailmancup 2002 | hylätty | 10,90 (-0,3) | Madrid | 20. syyskuuta | 2002 |
IAAF:n Grand Prix -finaali 2002 | hylätty | 10,88 (1,4) | Pariisi | 14. syyskuuta | 2002 |
MM-kisat 2001 | hylätty | 10,85 (-0,3) | Edmonton | 6. elokuuta | 2001 |
IAAF:n Grand Prix -finaali 2000 | 1. sija | 11,00 (1,6) | Doha | 5. lokakuuta | 2000 |
kesäolympialaiset 2000 | hylätty | 10,75 (-0,4) | Sydney | 23. syyskuuta | 2000 |
MM-kisat 1999 | kultaa | 10,70 (-0,1) | Sevilla | 22. elokuuta | 1999 |
Yleisurheilun maailmancup 1998 | 1. sija | 10,65 (1,1) | Johannesburg | 12. syyskuuta | 1998 |
IAAF:n Grand Prix -finaali 1998 | 1. sija | 10,83 (0,4) | Moskova | 5. syyskuuta | 1998 |
MM-kisat 1997 | kultaa | 10,83 (0,4) | Ateena | 3. elokuuta | 1997 |
Nuorten MM-kisat 1992 | 5. sija | 11,58 | Soul | 17. syyskuuta | 1992 |
[muokkaa] 200 m
MM-kisat 2001 | hylätty | 22,39 (-0,8) | Edmonton | 10. elokuuta | 2001 |
kesäolympialaiset 2000 | hylätty | 21,84 (0,7) | Sydney | 28. syyskuuta | 2000 |
MM-kisat 1999 | 1. sija välierässä | 22,45 (0,0) | Sevilla | 24. elokuuta | 1999 |
Yleisurheilun maailmancup 1998 | 1. sija | 21,62 (-0,6) | Johannesburg | 1. syyskuuta | 1998 |
Nuorten MM-kisat 1992 | 7. sija | 24,09 | Soul | 19. syyskuuta | 1992 |
[muokkaa] Pituushyppy
kesäolympialaiset 2004 | 5. sija | 685 | Ateena | 27. elokuuta | 2004 |
kesäolympialaiset 2000 | hylätty | 692 | Sydney | 29. syyskuuta | 2000 |
MM-kisat 1999 | pronssia | 683 (-0,2) | Sevilla | 23. elokuuta | 1999 |
Yleisurheilun maailmancup 1998 | 2. sija | 700 (0,3) | Johannesburg | 13. syyskuuta | 1998 |
IAAF:n Grand Prix -finaali 1998 | 1. sija | 713 (0,7) | Moskova | 5. syyskuuta | 1998 |
MM-kisat 1997 | 10. sija | 663 (0,0) | Ateena | 9. elokuuta | 1997 |
- Vuoden 2000 kesäolympialaisten mitalit hylättiin tunnustettujen dopingrikkeiden vuoksi.[6]
[muokkaa] Henkilökohtaiset ennätykset
(suluissa tuulilukema)
- 100 m: 10,65 (1,1), Johannesburg, 12. syyskuuta 1998
- 200 m: 21,62 (-0,6), Johannesburg, 11. syyskuuta 1998
- 300 m: 35,68, Walnut, 22. huhtikuuta 2001
- 400 m: 49,59, Walnut, 16. huhtikuuta 2000
- pituushyppy: 731 (-0,1), Zürich, 12. elokuuta 1998, ja (1,9) Eugene, 31. toukokuuta 1998
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Marion Jonesille puolen vuoden vankeustuomio Helsingin Sanomat. Viitattu 11.1.2008.
- ↑ Lehti: Marion Jonesin veressä merkkejä eposta 19.8.2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 19.8.2006.
- ↑ Marion Jonesin B-näyte negatiivinen 7.9.2006. YLE. Viitattu 7.9.2006.
- ↑ Keskitalo, Tapio: Marion Jones myönsi oikeudessa dopingin – vankeustuomio uhkaa 5.10.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.10.2007.
- ↑ Asianajaja: Jones palauttanut olympiamitalinsa 8.10.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.10.2007.
- ↑ 6,0 6,1 Cherry, Gene: Jones returns Olympic medals and accepts two-year ban 8.10.2007. Yahoo! Sports. Viitattu 9.10.2007. (englanniksi)
- ↑ Marion Jonesille vankeustuomio 11.1.2008. YLE. Viitattu 11.1.2008.
- ↑ Fitzgerald, Jim: Marion Jones Gets 6 Months in Jail 11.1.2008. TIME. Viitattu 12.1.2008. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Marion Jones IAAF:n tietokannassa (englanniksi)
1983: Marlies Göhr | 1987: Silke Gladisch | 1991: Katrin Krabbe | 1993: Gail Devers | 1995: Gwen Torrence | 1997: Marion Jones | 1999: Marion Jones | 2001: Žanna Block | 2003: Torri Edwards | 2005: Lauryn Williams | 2007: Veronica Campbell |