Kuvataide
Wikipedia
Kuvataiteissa (myös visuaaliset taiteet tai kuvataide ja visuaalinen taide) kuvataan, yhdistellään ja sommitellaan silmällä havaittavia elementtejä, kuten muotoja, ulottuvuuksia, valoa ja värejä. Kuvataiteen perinteisiä lajeja ovat maalaus, piirustus, taidegrafiikka ja valokuvataide. Kuvataiteisiin luetaan toisinaan myös arkkitehtuuri, mutta ei yleensä käyttöesineisiin kohdistuvaa muotoilua, joka yhdistetään taideteollisuuteen.
Kaksiulotteinen kuva ei ole kuvataiteen ainoa media, vaan myös kuvan kolmas ulottuvuus tila on mukana esimerkiksi kuvanveistossa ja ympäristötaiteessa. Myös neljäs ulottuvuus, aika on mukana muun muassa videotaiteen teoksissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Vapaa ja soveltavat taiteet
Kuvataiteet kuuluvat niin sanottujen vapaiden- tai kaunotaiteiden (ransk. beaux-arts, engl fine arts) traditioon. Niiden ohella puhutaan myös soveltavista taiteista. Muun muassa taideteollisuuden eri alat ovat soveltavia taiteita. Kaunotaiteet eivät ole sidoksissa varsinaiseen teolliseen tuotantoon, kun taas taideteollisuuden tuotteet suunnitellaan tavallisesti sarjoina, jotka valmistetaan joko käsin tai teollisesti. Kaunotaiteet poikkeavat myös käsityön eri aloista siinä, että käsityönä tehtävät esineet syntyvät perinteiden mukaan tehtyinä painotetusti käden taidoilla.
Toisin kuin esimerkiksi tanssissa tai musiikissa, kuvia ja esineitä eli artefakteja on säilynyt lähes muuttumattomina jälkipolville. Vanhimmat säilyneet luolamaalaukset ovat 30 000 vuotta vanhoja. Kuvataiteen historia noudattaa ihmiskunnan historian kulttuurin muutoskausia, kuten bysantti, renessanssi tai modernismi. Kuvataiteessa on havaittavissa myös omia taiteellisia kehityskulkuja, esimerkiksi impressionismi muuttui jälki-impressionismiksi, kun taiteilijat ryhtyivät tutkimaan impressionistien värien käyttöä ja maalaustapaa. Taidehistorian tutkimus on tuonut kuvataiteeseen omia merkityksiä, termejä ja käsityksiä. Nykytaide on tekemisissä monien muidenkin tieteiden, kuten filosofian, estetiikan, sosiologian tai psykologian kanssa.
[muokkaa] Perinteinen ja nykytaide
-
Pääartikkeli: Nykytaide
Nykytaide on oman aikamme taidetta, uutta taidetta. Sanan käyttö yleistyi 1970-luvulla, kun sanat moderni taide ja modernismi alkoivat saada uusia merkityksiä, joita niihin ei aikaisemmin oltu liitetty. Nykytaide on sivumerkityksistä vapaampi ja puolueettomampi sana kuin moderni taide.
Kuvataiteessa puhutaan usein nykytaiteesta ja perinteisemmistä taiteista. Kuvataide muodosti ennen oman, autonomisen ja joskus kapea-alaiseenkin taitotietoon pitäytyvän merkkikielen. Eri taiteenalojen väliset raja-aidat olivat korkealla.
Nykytaidetta luonnehtii avoin suhde ihmiskunnan kulttuuriin. Nykytaiteen teokset saattavat vedota muihinkin aisteihin kuin näköaistiin ja puhtaaseen visuaalisuuteen. Ääni saattaa olla osa taideteosta, kuten myös liike tai haju. Sanat, käsitteet ja teoriat ovat nykytaiteen materiaalia siinä missä taltta, sivellin, maalituubi ja valokuvauskamerakin. Nykytaiteen teos saattaa olla performanssi, jossa henkilöt puhuvat, laulavat ja tanssivat. Museon tai gallerian sijasta kuvataide voidaan esittää erämaassa tai puistossa ympäristötaiteena tai kerrostalossa yhteisötaiteena.
Kuvataiteen teoksia käytetään usein lähtökohtina erilaisissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi graafisessa suunnittelussa, mainoksissa ja muissa suunnittelutöissä, elokuvissa ja vaikkapa verkkosivujen suunnittelussa. Kuvataide toimii innovaation lähteenä monissa ammateissa toimiville.
[muokkaa] Kuvataide myös oppiaine
Kuvataide on myös koulujen oppiaine, joka on osa taidekasvatusta. Vuonna 1999 Suomen peruskoulujen oppiaineen nimi muuttui kuvaamataidosta kuvataiteeksi. Kuvaamataito-nimitys otettiin käyttöön 1950-luvun alussa. Sitä edelsi 1800-luvulta oppiaineen niminä olleet piirustus tai kuvaanto.
Kuvataiteen opetuksessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään
- silmän ja käden yhteistyötä
- käden motoriikkaa
- havainnointia
- mielikuvien tuottamista ja ilmaisua kuvallisin keinoin
- pitkäjännitteistä työskentelyä; vastuunkantamista omasta työstä
- työvälineistä ja työtiloista huolehtimista
- esteettisyyttä
[muokkaa] Kuvataiteen osa-alueita
Perinteinen kuvataide
- animaatio
- elokuva
- heraldiikka
- kalligrafia
- keramiikka
- kuvanveisto
- kuvitus
- käsityöt
- maalaustaide
- piirtäminen
- taidegrafiikka
- tekstiilitaide
- typografia
- valokuvaus
Moderni- ja nykytaide
- graafinen suunnittelu
- installaatiotaide
- sarjakuva
- tietokonetaide
- videotaide
- yhteisötaide
- ympäristötaide
[muokkaa] Kirjallisuus
- Charlotte Gerlings: 100 taiteen mestaria (Gummerus, 2008)
