Väri

Wikipedia

Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Väri on silmään saapuvan valon ominaisuus, joka havaitaan näkö- ja väriaistilla. Fysiikan kannalta valon väri määräytyy sen aallonpituudesta, tai jos se ei ole täysin monokromaattista, sen aallonpituusjakaumasta. Näkyvä valo on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus on välillä 400 - 700 nm, ja tämän aallonpituusalueen eri osat vastaavat eri värejä. Valkoinen valo sisältää yhtä paljon kaikkia aallonpituuksia tällä välillä.

Esineet, jotka eivät itse säteile näkyvää valoa, näkyvät eri värisinä riippuen siitä, mnkä verran niistä heijastuu eri aallonpituuden omaavaa valonsäteilyä. Täten niiden väri riippuu sekä pintaa valaisevan valon ominaisuuksista että pinnan heijastus- ja absorptio-ominaisuuksista. Yleensä pinnan värillä tarkoitetaan sen aiheuttamaa väriaistimusta, kun pintaa valaistaan kirkkaalla valkoisella valolla. Värillinen pinta imee joitakin aallonpituuksia ja heijastaa toisia, minkä vuoksi siitä heijastunut valo on värillistä. Värielokuvissa taas valkokankaan aistittu väri määräytyy siihen kohdistetun valon väristä. Väri ja valaistus muodostavat yhdessä sävyn.

Silmässä on eri aallonpituuksille herkkiä soluja, joiden avulla aivot muodostavat käsityksen valon väristä. Koska eri väreille herkkiä solutyyppejä on vain muutamaa eri tyyppiä, näköaisti ei kykene erottelemaan valon spektriä yksikäsitteisesti vaan sama aistittu värivaikutus voidaan saada monella eri tavalla: tähän perustuu mm väritelevision toiminta sekä maalien sekoittaminen muutamasta perusväristä.

Ihmisen tekemä värihavainto on aina subjektiivinen. Värin näkeminen ja kokeminen on siis yksilöllistä. Värien mittaamiseksi on myös teknisiä menetelmiä, joilla voidaan objektiivisesti määrittää kappaleen väri. Oikeastaan tulisi puhua sävymittauksesta, koska varsinaisen aallonpituusvasteen eli värin lisäksi mittaus kertoo myös kappaleen valoisuudesta, eli värimittari mittaa väriä ja valoisuutta.

Värejä on periaatteessa äärettömän paljon. Käytännössä samankaltaisia sävyjä ei voi rajattomasti erottaa toisistaan, ja isokin sävyalue voidaan niputtaa yhden värin nimiin. Musta ja valkoinen eivät periaatteessa ole värejä, koska musta pinta ei heijasta minkään väristä valoa ja valkoinen taas heijastaa kaikki värit yhtä voimakkaasti.

Sisällysluettelo 1 Ihmisen kokemus väreistä 2 Eläinten väriaisti 3 Värien käyttö 4 Etymologia 5 Väriympyrän värejä 6 Värejä 6.1 Värejä heksa-arvoineen 7 Katso myös 8 Lähteet 9 Aiheesta muualla

[muokkaa] Ihmisen kokemus väreistä

Ihmisellä on kolmivärinen eli trikromaattinen väriaisti. Ihmisen silmässä on soluja, jotka aistivat kolmea eri väriä: sininen, punainen ja vihreä. Lisäksi silmä aistii valoisuuden tai pimeyden asteita. Näiden aistimusten yhdistelmä synnyttää ihmisen kokemuksen väristä. Esimerkiksi violetin kokemus syntyy siten, että sekä punaisen että sinisen aistimiseen tarkoitetut solut reagoivat havaitsemaansa väriin, lopputulos tulkitaan violettina.

Eri kulttuureissa värit määritellään eri tavoin, esimerkiksi Japanissa siniselle ja vihreälle on yhteinen nimitys, ja hantien ja mansien keskuudessa keltaista merkitsevä sana tarkoittaa myös nuoren ruohon vihreää väriä.

[muokkaa] Eläinten väriaisti

Mehiläisillä, kuten ihmisilläkin, on trikromaattinen värinäkökyky. Niiden silmistä puuttuu punaiselle herkistyneet väriaistinsolut, mutta sen sijaan niillä on vastaavasti UV-taajuuksille herkistyneet solut. Ne ovat siis punasokeita, mutta näkevät mm. kukissa ihmissilmille näkymättömät mesiviitat, jotka heijastavat voimakkaasti UV-valoa. Japanilaisella ritariperhoslajilla (Papilio xuthus) on voitu tutkimuksissa todeta pentakromaattinen värinäkökyky. Lajilla on siis viidelle eri aallonpituusalueelle herkistyneitä reseptoreita silmissään. (Lähde: Arikawa et al., 1987). Useilla lintulajeilla on myös todettu erinomainen, ihmissilmän kykyjä paljon laajempi väriaisti.

[muokkaa] Värien käyttö

Värjäyksessä tai maalauksessa pinta päällystetään pigmentillä, jonka heijastama valo synnyttää halutun väriaistimuksen.

[muokkaa] Etymologia

Värien nimet musta, valkoinen, ruskea, punainen, vihreä ja sininen ovat suomessa ja sukukielissä omaperäisiä sanoja. Vihreää arvellaan johdokseksi samasta perusmuodosta kuin viha, valkoinen taas lienee sukua sanalle valo. Sanan ruskea vastineet joissain sukukielissä merkitsevät punaista. Esimerkiksi karjalankielisen kansanlaulun sanat "ruskie neitsyt, valkie neitsyt" tarkoittavat punapäätä tyttöä ja vaaleahiuksista tyttöä.

Keltainen ja harmaa ovat vanhoja lainasanoja balttilaiskielistä. Sanan keltainen balttilainen vastine on alkujaan merkinnyt keltaista väriainetta, sanan harmaa vastine taas on voinut merkitä turkkia. Sana keltainen on myös sukua sanalle kulta. Muut värien nimet ovat yleensä joko yhdistelmiä vanhoista sanoista kuten sinipunainen ja vaaleanpunainen, tai uudempia, usein ranskalaisperäisiä lainasanoja, jotka ainakin alkukielessä tarkoittavat myös jotakin senväristä kohdetta (niinpä turkoosi on myös eräs jalokivi, ja ranskassa violette tarkoittaa myös orvokkia, orange taas appelsiinia)

[muokkaa] Väriympyrän värejä

Valkoisen valon spektri voidaan jakaa väriympyräksi eri tavoilla. Eräs esimerkki:

• violetti
• sininen
• vihreä
• oranssi
• keltainen
• punainen

Näkyvän valon spektrin värit

väri	aallonpituusväli	taajuusväli
punainen	~ 625–740 nm	~ 480–405 THz
oranssi	~ 590–625 nm	~ 510–480 THz
keltainen	~ 565–590 nm	~ 530–510 THz
vihreä	~ 500–565 nm	~ 600–530 THz
syaani	~ 485–500 nm	~ 620–600 THz
sininen	~ 440–485 nm	~ 680–620 THz
violetti	~ 380–440 nm	~ 790–680 THz
Värilämpötila-arvoja, kun spektri jaetaan seitsemään eri pääväriin.

[muokkaa] Värejä

• Fuksia
• Harmaa
• Indigo
• Lime
• Okra
• Oliivinvihreä
• Purppura
• Ruskea
• Seepia
• Siena
• Syaani
• Turkoosi
• Ultramariini
• Umbra
• Vaaleanpunainen

[muokkaa] Värejä heksa-arvoineen

Punaisesta keltaiseen:

FF0000

FF1100

FF2200

FF3300

FF4400

FF5500

FF6600

FF7700

FF8800

FF9900

FFAA00

FFBB00

FFCC00

FFDD00

FFEE00

FFFF00

Keltaisesta vihreään:

FFFF00

EEFF00

DDFF00

CCFF00

BBFF00

AAFF00

99FF00

88FF00

77FF00

66FF00

55FF00

44FF00

33FF00

22FF00

11FF00

00FF00

Vihreästä siniseen:

00FF00

00EE11

00DD22

00CC33

00BB44

00AA55

009966

008877

007788

006699

0055AA

0044BB

0033CC

0022DD

0011EE

0000FF

Sinisestä violettiin:

0000FF

1100FF

2200FF

3300FF

4400FF

5500FF

6600FF

7700FF

8800FF

9900FF

AA00FF

BB00FF

CC00FF

DD00FF

EE00FF

FF00FF

Violetista punaiseen:

FF00FF

FF00EE

FF00DD

FF00CC

FF00BB

FF00AA

FF0099

FF0088

FF0077

FF0066

FF0055

FF0044

FF0033

FF0022

FF0011

FF0000

[muokkaa] Katso myös

• Sävy
• Interferenssi
• Värisokeus
• Väriavaruus
• CMYK
• RGB-värimalli
• Pantone

[muokkaa] Lähteet

• Erkki Itkonen (toim.): Suomen sanojen alkuperä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1992-2000. ISBN 951-717-692-9.
• Arikawa et al., 1987, COLOUR VISION OF THE FORAGING SWALLOWTAIL BUTTERFLY PAPILIO XUTHUS, Graduate School of Integrated Science, Yokohama City University, Yokohama and PRESTO, Japan Science and Technology Corporation, Japan, 14.10.1998

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Värejä heksa-arvoineen
• coloria.net - tietoa väreistä
• Värit - Väritesti