Kolarin rata

Wikipedia

Kolarin rata

Perustiedot
Reitti	Tornio–Kolari
Rakennettu	1921–1973
Avattu	useissa osissa
Omistaja	Suomen valtio
Ylläpitäjä	Ratahallintokeskus
Liikenne
Operaattori(t)	VR-Yhtymä
Henkilöjunia / vrk	2 (sesonkiluonteista)
Tavarajunia / vrk	2
Tekniset tiedot
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	1524 mm
Sähköistys	ei
Sallittu nopeus	100 km/h
Liikenteenohjaus
Radio-ohjaus	Tornio–Kolari
Ohjauskeskus	Oulu
Suojastus	ei
Kulunvalvonta	JKV
Tornio–Kolari Km       Lyh.   Liikennepaikat 200,9 Rra Rautuvaara 192,9 Äj Äkäsjoki 190,3 Nsa Niesa 182,6 Kli Kolari 161,2 Spj Sieppijärvi Koivumaa 136,2 Nmj Naamijoki 118,0 Pel Pello 100,9 Tur Turtola 92,7 Jks Juoksenki 78,7 Klr Kaulinranta (nykyinen) 76,2 Klr Kaulinranta (vanha) 69,3 Avs Aavasaksa 61,5 Ytr Ylitornio 38,9 Nmp Niemenpää 27,0 Kri Karunki 1,0 0,8 Top Tornio-Pohjoinen 0,4  Ouluun 0,0 Tor Tornio  Röyttään  Haaparantaan Merkkien selitykset

Kolarin radalla tarkoitetaan Suomen rataverkon osuutta Tornion asemalta Kolariin. Rataosan pituus on 186,6 km, ja se kulkee Tornionjokilaaksossa. Junien suurin sallittu nopeus rataosalla on 100 km/h.

Rataosaan kuuluviksi lasketaan myös Kolarista Rautuvaaran ja Äkäsjoen kaivoksille rakennetut sivuradat: näiden kunnossapito on lopetettu 2004 ja ne on suljettu liikenteeltä.

26. joulukuuta 2005 Tornion Korpikylässä, lähellä Niemenpään rautatieasemaa tapahtui kansainvälistäkin huomiota herättänyt Tornion koiravaljakkoturmana tunnettu onnettomuus, jossa kaksi italialaisturistia sai surmansa, kun heidän rekensä jäi Kolarista Helsinkiin matkalla olleen pikajunan alle.

Liikenne- ja viestintäministeriö kannattaa radan jatkamista Ylläkselle. Ratayhteys palvelisi Ylläksen kasvavaa matkailua. Radan rakentaminen voisi ajoittua ennen vuotta 2020, mutta sen rakentaminen riippuu alueen kaivoshankkeesta.^[1] Sekä Kittilään ja Kolariin että Ruotsin Pajalaan on suunnitteilla mittavia kaivoshankkeita, jotka takaisivat toteutuessaan radan säilymisen.

Sisällysluettelo 1 Rakennushistoria 2 Liikenne tänään 3 Liikenteenhoito 4 Lähteet

[muokkaa] Rakennushistoria

Radan eteläosa Kaulinrantaan saakka on rakennettu ennen sotia. Kolariin saakka rataa jatkettiin vasta 1960-luvulla, ja se rakennettiin pääasiassa työllisyystöinä.

Rataosa on valmistunut useammassa osassa seuraavasti:

• 1922: Tornio–Kukkola
• 1923: Kukkola–Karunki
• 1926: Karunki–Korpikylä
• 1927: Korpikylä–Aavasaksa
• 1928: Aavasaksa–Kaulinranta
• 1964: Kaulinranta–Pello
• 1965: Pello–Sieppijärvi
• 1966: Sieppijärvi–Kolari
• 1967: Kolari–Niesa–Äkäsjoki
• 1973: Niesa–Rautuvaara

[muokkaa] Liikenne tänään

Nykyisin Kolarin radan henkilöliikennettä hoidetaan hiihtosesongin ulkopuolella keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin kulkevalla henkilöjunalla Helsingistä. Hiihtosesongin aikana Kolariin ajetaan useita yöpikajunia vaihtelevin aikatauluin. Sesonkijunista kaikki eivät kulje päivittäin, vaan ne on ajoitettu lomien alkuun sekä viikonloppuihin.

Tavaraliikenne on nykyisin yksinomaan raakapuuliikennettä Kemiin.

[muokkaa] Liikenteenhoito

Kolarin radan liikennettä ohjataan keskitetysti Oulusta. Koska rataosa on vähäliikenteinen, ja radan ainoa kohtauspaikka on Pellossa, käytännössä radalla liikennöidään vain yhteen suuntaan kerrallaan. Peräkkäin kulkevien junien välissä on aina yksi välisuojastuspaikka.

[muokkaa] Lähteet