ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Jokioisten rautatie – Wikipedia

Jokioisten rautatie

Wikipedia

Jokioisten rautatie
Perustiedot
Reitti  HumppilaForssa
Rakennettu  18971898
Avattu  9. joulukuuta 1898
Lakkautettu  29. maaliskuuta 1974
Purettu  Forssa–Jokioinen 1974,
Minkiö–Humppila 1975
Museorautatieksi  1978 (JMR)
Omistaja  Jokioisten Rautatie Oy
Ylläpitäjä  rautatieyhtiö
Liikenne
Operaattori(t)  rautatieyhtiö
Tekniset tiedot
Pituus  22,4 km
Raiteiden lkm  1
Raideleveys  750 mm
Sähköistys  ei
Sallittu nopeus 
 • henkilöliikenteessä  25–55 km/h
 • tavaraliikenteessä  20–35 km/h
Liikenteenohjaus
Miehitetyt asemat  Humppila, Minkiö, Jokioinen, Forssa

Jokioisten rautatien alkuperäinen virkalakki; Olavi Kilpiön rautatiekokoelmat
Jokioisten rautatien alkuperäinen virkalakki; Olavi Kilpiön rautatiekokoelmat

Jokioisten rautatie (JR, myös Jokioisten-Forssan rautatie) avattiin väliaikaiselle rautatieliikenteelle 9. joulukuuta 1898, ja yleiselle tavara- ja henkilöliikenteelle 25. lokakuuta 1899.[1] Rautatie oli kapearaiteinen, ja sen raideleveys oli 750 mm eli noin puolet valtion rataverkon raideleveydestä.

Rautatie kulki Valtionrautateiden Humppilan asemalta Jokioisten kautta Forssaan. Sen linjapituus oli noin 23 kilometriä. Forssassa rataan liittyi Forssa-osakeyhtiön, sittemmin Oy Finlayson-Forssa Ab:n sähkörautatie.

Radan merkitys suorastaan kasvoi sotavuosina: Jokioisilla sijaitseva Ferraria Oy valmisti kaiken armeijan tarvitseman piikkilangan ja Finlayson Oy:n Forssan tehtaat puolestaan kaiken armeijan vaatekankaan; Jokioisten rautatie oli ainoa tapa kuljettaa niin raaka-aineet kuin valmis tuotantokin. Sotavuosina ajettiinkin radan raskaimmat junat: ne olivat 300 tonnin piikkilankajunia.

Radan uusin ja tehokkain veturi, JR 4 Henschel 1937, vietiin sotakorvausten ennakkomaksuna vuonna 1945 ainoana tähän tarkoitukseen kelpuutettuna käytettynä veturina. Kaikki muut sotakorvausveturit olivat joko suoraan tehtaalta vietyjä tai varta vasten rakennettuja.

JR välitti yleistä henkilöliikennettä Forssan ja Humppilan välillä aluksi junilla, myöhemmin myös linja-autoilla. Henkilöjunavuorot vaihtelivat vuosina 18991954 1–7 henkilöjunaparin välillä. Viimeinenkin henkilöjunavuoro lakkautettiin kannattamattomana 1954.

Matkustajaliikenteessä siirryttiin 1950-luvulla linja-autoihin, joita ehti olla kaikkiaan kuusi kappaletta. Kaikissa autoissa oli takana ulkoiset polkupyöräkoukut, viidessä ensimmäisessä myös tavarateline; vain viimeksi hankitussa oli sisäinen tavaratila. Tämäkin liikenne lopetettiin kannattamattomana ja linja-autotoiminta siirtyi forssalaiselle liikennöitsijä J. Okslahdelle 4.8. 1970 alkaen.[1] Kaikki linja-autot olivat loppuun asti miehitettyjä sekä kuljettajalla että rahastajalla. Toisin kuin normaalisti rautatieyhtiöiden linja-autoissa, henkilökunta ei käyttänyt rautatievirkalakkia vaan normaalia Linja-autoliiton virka-lakkia.[2]

Tavaraliikenne jatkui henkilöliikenteen lakkauttamisen jälkeenkin, mutta se kävi vuosi vuodelta tappiollisemmaksi kasvavien siirtokuormauskustannusten vuoksi. Kaikki liikenne joka JR:n ja VR:n välillä kulki, oli kuormattava VR:n leveäraiteisistä vaunuista JR:n kapearaiteisiin vaunuihin. Tämä helpottui hieman kun käyttöön saatiin ns. lavettivaunuja, joilla leveäraidevaunuja voitiin kuljettaa kapearaiteisella radalla.

Jokioisten rautatien toiminta lopetettiin 29. maaliskuuta 1974, jolloin rautatien viimeinen käyttökuntoinen veturi, belgialaisen Tubizen valmistama höyryveturi numero 4 veti viimeisen tavarajunan Forssasta Humppilaan ja takaisin.

Rautatiestä purettiin 7 kilometrin osuus Forssasta Jokioisten asemalle vuoden 1974 aikana. Vuonna 1975 rautatieyhtiö purki 8 kilometrin osuuden Minkiöltä Humppilaan.

Nykyisin osuus Minkiö–Humppila on rakennettu uudelleen alkuperäiselle paikalleen. Minkiön pieni seisakelaituri on kehittynyt merkittävästi Jokioisten Museorautatien ja Kapearaidemuseon toiminnan ansiosta.

[muokkaa] Lähteet

  • Matti Bergström, Erkki Einola, Olavi Kilpiö: Kapeat kiskot: Suomen yleiselle liikenteelle avatut yksityiset kapearaiteiset rautatiet, s. 47. Jokioisten Museorautatie, Rautatiemuseo, Veturimuseo, 1993. ISBN 951-96543-1-3.

[muokkaa] Viitteet

  1. 1,0 1,1 M. Alameri, R. Kalliomäki, M. Nummelin, K. Ojanperä: Jokioisten rautatie: 100 vuotta liikenteelle avaamisesta, s. 14,79. Museorautatieyhdistys ry, 1998.
  2. Linja-auton rahastajana yhtiön palvelun vuonna 1960 aloittaneen veturinkuljettaja Jaakko Viitasen muistelut


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -