Raemäen seisake
Wikipedia
Raemäen seisakelaituri ja -koju heinäkuussa 2007 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Perustiedot | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lyhenne | Rae | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Rataosuus | Humppila–Jokioinen | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sijainti | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Osoite | Kiipunmäentie, Jokioinen | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kunta | Jokioinen | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Etäisyydet | Humppila 11,7 km Jokioinen 2,5 km |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Avattu | 1931, uudelleen 1978 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Lakkautettu | 1951 | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Liikenne | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Museojunat | Humppila–Jokioinen | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Asemarakennus | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Tyyppi | puiset seisakelaituri ja -koju | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Raemäen seisake (lyh. Rae) on Jokioisten Museorautatien seisake Jokioisten kunnassa Kanta-Hämeessä. Liikennepaikka sijaitsee Kiipunmäki-nimisen kohouman päällä lähellä Raemäen tilaa, suunnilleen Jokioisten ja Minkiön asemien välisen noin kuuden kilometrin mittaisen rataosuuden puolivälissä. Se sijaitsee ratakilometrillä 11,7 Kiipunmäentien ja Klemeläntien tasoylikäytävien välissä.
Alun perin liikennepaikka oli yksi kapearaiteisen Jokioisten rautatien liikennepaikoista. Se avattiin liikenteelle ensimmäisen kerran 25. helmikuuta 1931, ja lakkautettiin 30. syyskuuta 1951. Koeliikenteen aikana vuosina 1972–73 Raemäessä pysähdyttiin kahvitauolle; junan mukana oli toisena jarruvaununa toimivaan tavaravaunuun sisustettu kahvinmyyntipiste.
Jokioisten Museorautatie otti seisakkeen uudelleen käyttöön 25. kesäkuuta 1978.[1]
Raemäen asemarakennuksena on pieni puhelinvartiotupa, jonka edustalla on lyhyt puurakenteinen henkilölaituri. Liikennepaikka miehitetään vain tarvittaessa peräkkäin kulkevien junien vuoksi. Ratapihaa tai sivuraiteita ei ole. Museorautatien henkilöjunat pysähtyvät liikennepaikalla tarvittaessa.
Nykymuotonsa liikennepaikka sai vuonna 1988, kun JR4 -veturi palasi kolme vuotta kestäneestä täyskorjauksestaan Kuopiosta ja sen kotiinpaluun kunniaksi ajettiin normaalien henkilöjunien lisäksi myös JR4 -vetoinen tavarajunapari. Turvallisuuden vuoksi Raemäkeen perustettiin junanlähetyspaikka, joka valvoi että kaksijunaliikenne sujui moitteetta: tavarajuna odotti paikalla kunnes Jokioinen ilmoitti henkilöjunan olevan valmiina lähtöraiteella, sivuraiteen olevan vapaa tavarajunalle ja tulovaihde käännetty sille valmiiksi.
Sittemmin miehitystä on käytetty mm. Evakkojuna-tapahtuman yhteydessä, kun henkilöjunassa käytettiin kaksinvetoa: koska Jänhijoen sillalle ei varmuuden vuoksi saa ajaa kuin yhden veturin kerrallaan, etummainen veturi ajoi Minkiöltä Raemäkeen erillään ja odotti siellä kunnes toinen veturi ja runko saapuivat. Näiden perässä saapui vielä erikseen Move21 -dieselveturi, joka tarvittiin ylipitkän junarungon siirtelyyn Jokioisilla; tämä veturi poistui omalla aikataulullaan, ja evakkojuna sai lähteä Jokioisista kun Raemäki ilmoitti apuveturin ohittaneen. Taas Raemäessä etummainen veturi - HKR 5 - irrotettiin ja evakkojuna odotti kunnes Minkiö antoi luvan jatkaa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähdeviitteet
- ↑ Alameri, Kalliomäki, Nummelin, Ojanperä: Jokioisten rautatie – 100 vuotta liikenteelle avaamisesta, s. 29, 139. Forssa: Museorautatieyhdistys ry, 1998.