Minkiön asema

Wikipedia

Minkiö

Minkiön asema heinäkuussa 2005
Perustiedot
Lyhenne	Miö
Rataosuus	Humppila–Jokioinen
Sijainti	60°51.766′N 23°26.277′E
Osoite	Kiipuntie 49 31630 Minkiö
Kunta	Jokioinen
Etäisyydet	Humppila 8 km Jokioinen 6 km
Avattu	1898
Liikenne
Museojunat	Humppila–Jokioinen
Muut tiedot	junakohtauspaikka
Asemarakennus
Tyyppi	puinen asemarakennus
Ratapiha
Raiteisto	2 laituriraidetta (raiteet 1 ja 3) 2 sivuraidetta (raiteet 2–3) 7 halliraidetta pistoraiteita
Humppila–Jokioinen Km       Lyh.   Liikennepaikat 0,2 Hpm Humppila (vaihto Turku–Toijala) 1,7 Krl Kermala 3,5 Plm Palomäki 4,1 Sv Soravaihde 6,1 Vrl Vuorela 8,0 Miö Minkiö 8,5 Jänhijoki (silta) 10,0 Slm Salminen 11,7 Rae Raemäki 13,3 Krt Kirkkotie 14,2 Jok Jokioinen 14,7 Siirappiraide Merkkien selitykset

Minkiön asema on Kiipun kylän kulmakunta ja Jokioisten Museorautatien rautatieasema Minkiön kylästä pohjoiseen Jänhijoen pohjoisrannalla, Jänhijoen kylän länsipuolella Jokioisten kunnassa. Rautatieaseman ympärille muodostunut kulmakunta sijaitsee noin kahdeksan kilometrin päässä Jokioisten keskustaajamasta ja noin kahdeksan kilometrin päässä Humppilasta.

[muokkaa] Minkiön rautatieasema

Minkiön rautatieaseman (lyh. Miö) asemarakennus on rakennettu vuonna 1898 samanaikaisesti Jokioisten Rautatien rakentamisen kanssa. Liikennepaikan nimi on alusta alkaen ollut Minkiö, vaikka varsinainen Minkiön kylä sijaitsee noin neljä kilometriä asemalta etelään, lähellä nykyistä museorautatien Jokioisten asemaa. Puhekielessä liikennepaikkaa kutsuttiin Kiipun laituriksi. Liikennepaikalla oli päivittäistä henkilöliikennettä vuosina 1899–1951. Lipunmyynti Minkiöllä aloitettiin niinkin myöhään kuin 1930-luvun puolivälissä. Samalla asemalla avattiin myös postipysäkki joka suljettiin vuonna 1954 matkustajaliikenteen loputtua.

Asema-alueen alkuperäiset rakennukset käsittävät vuonna 1898 valmistuneen ja vuonna 1903 laajennetun pysäkkirakennuksen (64 m²) lisäksi asemapäällikön saunan (23 m²), talous- ja varastorakennuksen (43 m²) ja makasiinin (41 m²).

Rautatien hierarkian mukaan Minkiön liikennepaikka oli aluksi laiturivaihde ja myöhemmin pysäkki. Liikennepaikka oli epäitsenäinen ja toimi Jokioisten asemapäällikön alaisuudessa. Aseman miehitys lopetettiin 1. joulukuuta 1962.

Asemarakennus ehti olla kahden sukupolven ajan Raitalan perheen koti; se päättyi, kun pysäkinhoitaja Paavo Raitala siirrettiin Jokioisten asemapäälliköksi, jossa yhteydessä pysäkki suljettiin. Tällöin myös alkuperäinen asemakello poistettiin tarpeettomana.

Asemarakennus oli satunnaisessa käytössä kymmenen vuotta. Jossain välissä siihen asennettiin alun perin yösähköllä toimiva lämmitys peruslämpöä varten, koska alueella ei ollut kaukolämmön mahdollisuutta.

Vuonna 1972 Museorautatie Forssa - Humppila ry sai vuokrata rakennuksen aloittaessaan toimintaansa, kiitotavaramakasiinin jäädessä vielä Jokioisten rautatien omaan käyttöön. Vuonna 1978 molemmat rakennukset siirtyivät Jokioisten Museorautatien omistukseen muiden kiinteistöjen ohella.

Asema maalattiin ennen talvisotaa vaaleaksi aikakaudella suositun tavan mukaan. Nykyinen aivan alkuperäisen kaltainen punamulta-asu palautettiin 1980-luvun alussa ja uusittiin vuosina 2005 - 2006. Samoin välillä toisenmalliset aseman ulko-ovet palautettiin ennalleen museoliikenteen alkuaikoina. Tapetit uusittiin samoin 1980-luvun taitteessa aikakautta vastaaviksi; alkuperäisen kaltaisia ei enää ollut saatavilla, mutta tilalle hankittiin lähinnä vastaavat. Näytteet alkuperäisistä toki säästettiin siltä varalta että jostain löytyisi.

Asemakello, postilaatikko, mainoskilvet ja lyhdyt ovat niin ikään Museorautatien asentamia, kuitenkin alkuperäiseen aikakauteen sovitettuja. Asemakello on peräisin Äänekoski-Suolahden rautatien veturista numero 2; Minkiölle se tuli höyrysäiliöveturi ÄSR 3:n mukana.

Laajimmillaan Minkiön ratapiha käsitti kolme raidetta. Kolmas raide rakennettiin tavaran kuormausta varten vuonna 1933 ja purettiin tarpeettomana 1966.

[muokkaa] Museorautatien Minkiön liikennepaikka

Kun rataosuus Jokioisilta Minkiölle saatiin hankittua Jokioisten Rautatieltä museorautatien omistukseen, alkoi Minkiön liikennepaikan kehittyminen. Pienestä laiturivaihteesta kasvoi nopeasti koko museorautatien keskusvarikko. Alkuperäisestä kaksi raidetta käsittävästä ratapihasta on kasvanut 15-raiteinen raidekokonaisuus. Minkiön asemalle valmistui vuonna 1998 uusi vesitorni.

Asemalla sijainnut postipysäkki avattiin rajoitetussa määrin museoliikenteen alkaessa; silloinen korkein postiviranomainen eli Posti- ja lennätinhallitus myönsi tarkoitukseen oman erityistunnuksella varustetun päivämääräleimasimen, jossa oli logona tyyliltelty höyryveturin ääriviivapiirros. Leimasinta säilytettiin Forssan postikonttorissa.

Koeliikenteen aikana postilaatikko oli matkustajavaunun päädyssä, ja siitä postit siirrettiin Forssan postikonttorille leimattaviksi.

1980-luvulla postilaatikko uusittiin ja se siirtyi asemalle. Samalla leimasin sai nykyisen asunsa ja asemalle asennettiin jousitoiminen leimauslaite.

2000-luvun alussa postitoiminta supistui Suomen Posti Oyj:n määräyksestä: kirjeet ja kortit vain kerätään postivaunujen ja aseman laatikoista, mutta niitä ei enää leimata Museorautatien omalla leimalla paikan päällä. Leima on kylläkin edelleen olemassa, mutta kortit leimataan nykyisin Itellan toimesta Turussa.

Postivaunujen LWR 51 ja LWR 160 nimikkoleimasimet eivät ole virallisia ja vaativat seurakseen aina virallisen leiman.

Syksyllä 2007 Minkiön aseman kolme pääraidetta peruskunnostettiin osin talkootyönä ja loput palkkatyönä.

[muokkaa] Lähteet

• M. Alameri, R. Kalliomäki, M. Nummelin, K. Ojanperä: Jokioisten rautatie: 100 vuotta liikenteelle avaamisesta. Museorautatieyhdistys ry, 1998.