Boredoms
Wikipedia
| Boredoms (1986– ) |
||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Boredoms esiintyy Chicagossa vuonna 2006. Kuvassa vasemmalta Yoshimi P-We, Yojiro (selin), Muneomi Senju ja Yamatsuka Eye. |
||||||||||||||
| Tiedot | ||||||||||||||
| Tyylisuunta: | rock | |||||||||||||
| Tyylilaji: | krautrock noise rock punk noise |
|||||||||||||
| Kotipaikka: | Osaka, Japani | |||||||||||||
| Laulukieli: | englanti, japani | |||||||||||||
| Jäsenet | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Levy-yhtiöt | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Boredoms (jap. ボアダムス) (myös V∞redoms) on vuonna 1986 perustettu japanilainen rockyhtye. Yhtyeen musiikin juuret ovat punkissa, kokeellisessa rockissa ja noise-musiikissa, mutta se on sittemmin ottanut vaikutteita myös monista muista musiikkityyleistä. 1990-luvun loppupuolelta alkaen sen musiikissa ovat painottuneet erityisesti vaikutteet krautrockista ja elektronisesta tanssimusiikista. Yhtyettä on nimitetty yhdeksi merkittävimmistä noise rock -yhtyeistä.[1][2] Lisäksi sitä on verrattu mm. Butthole Surfersiin, Sun Ra Arkestraan ja The Residentsiin.[3][4]
Boredomsin keulahahmo ja ainoa pysyvä jäsen on ollut vokalisti, kosketinsoittaja ja turntablisti Yamatsuka Eye. Muita pitkäaikaisia jäseniä ovat olleet mm. rumpali Yoshimi P-We ja kitaristi Seiichi Yamamoto. Yhtyeeltä on julkaistu kahdeksan albumia sekä lukuisia muita julkaisuja.[5]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Varhaisvuodet
Boredoms perustettiin alkuvuodesta 1986 Osakassa. Alkuperäiskokoonpanon muodostivat vokalisti Yamatsuka Eye (myöhemmin Yamantaka Eye, sitten Yamataka Eye, ja usein pelkkä Eye), rumpali Ikuo Taketani, kitaristi Mara Tabata ja basisti Hosoi.[6] Eye ja Taketani olivat aiemmin esiintyneet yhdessä noiseyhtye Hanatarashissa, joka oli tunnettu aggressiivisista live-esiintymisistään.[3] Samana vuonna yhtyeeltä ilmestyi ensimmäinen julkaisu, puolessa tunnissa äänitetty kolme kappaletta sisältävä single Anal by Anal.[5]
Alkuvuosina Boredomsin kokoonpano muuttui tiuhaan. Alkuperäisjäsenistä ainoastaan Eye oli enää mukana vuoden 1986 lopussa. Uusina jäseninä mukaan olivat tulleet rumpali Toyohito Yoshikawa, basisti Hira ja kitaristi Seiichi Yamamoto (Yamamotor). Vuonna 1988 yhtyeeseen liittyi sen ensimmäinen naisjäsen, rumpali Yoshimi Yokota (Yoshimi P-We).[6][5]
Vuonna 1988 Boredoms julkaisi ensimmäisen albuminsa, Osorezan no Stooges Kyo. Eyen studiossa voimakkaasti äänityksen jälkeen muokkaamaa[5] albumia on kuvailtu "totaaliseksi sekasotkuksi"[7] ja kategorisointikelvottomaksi sekoitukseksi raakaa noisea, rockpoljentoa, teollisuusmeteliä, äänikollaasia ja havaijilaista kitarakomppia.[8]
Näihin aikoihin Boredoms alkoi saada huomiota myös Japanin ulkopuolella. Se soitti lämmittelijänä Sonic Youthin Japanin kiertueella vuonna 1988[8], ja Eye kävi samoihin aikoihin esiintymässä John Zornin Naked City -yhtyeen kanssa Yhdysvalloissa[6][3]. Vuonna 1989 Japanissa ilmestynyt toinen albumi Soul Discharge 99' julkaistiinkin seuraavana vuonna myös Yhdysvalloissa.[5] Debyyttiä koherentimmaksi luonnehdittu[4][7] albumi nosti yhtyeen amerikkalaisen undergroundin tietoisuuteen college-radioasemien otettua sen soittolistoilleen.[6][3]
[muokkaa] Kansainvälinen läpimurto
Boredomsin kokoonpano eli edelleen 1990-luvun vaihteen molemmin puolin. Yoshikawa jätti yhtyeen vuonna 1989 vain liittyäkseen takaisin paria vuotta myöhemmin, nyt vokalistin roolissa. ATR liittyi rumpaliksi, ja salaperäinen God Mama kiersi vähän aikaa yhtyeen kanssa tanssijana.[5]
Boredomsin kasvava suosio johti kansainväliseen levytyssopimukseen Warner Musicin kanssa. Vuonna 1992 Warner julkaisi yhtyeen kolmannen albumin Pop Tatari.[8] Kaupallisesta julkaisusta huolimatta tuloksena oli albumi, jota Rolling Stone kuvailee yhtyeen hämmentävimmäksi ja tunnin mittaiseksi skitsofreniakohtaukseksi.[7] Toisen arvioijan mukaan kyseessä oli ehkä vähiten kaupallisesti potentiaalinen major label -julkaisu sitten Lou Reedin Metal Machine Musicin.[3]
Tästä huolimatta albumin menestys vei Boredomsin kiertämään Amerikkaa kolmena peräkkäisenä vuotena 1993-1995. Syksyllä 1993 se soitti kahdeksan keikkaa Nirvanan lämmittelijänä[3], ja kahtena seuraavana vuotena se toimi Lollapalooza-festivaalin avausesiintyjänä. Juuri Lollapaloozassa yhtye saavuttikin kansainvälisen kulttimaineensa absurdia teatteria muistuttavilla live-esiintymisillään.[7]
Pop Tataria seurasivat vain Japanissa julkaistu live-albumi Wow2 vuonna 1993 ja sitten vuonna 1994 (Yhdysvalloissa 1995) yhtyeen toinen laajan kaupallisen levityksen saanut albumi Chocolate Synthesizer.[5] Pitkine kitarajamitteluineen ja toistuvine melodisine motiiveineen Chocolate Synthesizer merkitsi yhtyeelle askelta pois Pop Tatarin täydestä anarkiasta kohti rakenteellisempaa ilmaisua.[7][8]
[muokkaa] 1990-luvun loppupuoli
Kaupallisesti 1990-luvun puoliväli jäi Boredomsin uran huipuksi, mutta musiikillisesti kehitys jatkui. Yhtyeen kokoonpano muuttui jälleen Chocolate Synthesizerin ilmestymisen jälkeen. Yoshikawa jätti yhtyeen uudestaan vuonna 1994. ATR puolestaan kärsi terveydellisistä ongelmista, mutta jatkoi yhtyeen mukana. EDA liittyi riveihin jo kolmanneksi rumpaliksi.[5]
Vuonna 1993 Boredoms alkoi julkaista sarjaa Super Roots -nimisiä EP:itä. Nämä ovat jälkikäsittelemättömiä äänitteitä sessioista, joissa yhtye kokeilee eri tyylilajeja turntablismista noiseen ja improvisaatiosta anime-teeman versiointiin. Eye on viitannut näihin äänitteisin käsitteellä "ambient hardcore".[7][4]
Kokeilut kulminoituivat vuonna 1998 ilmestyneeseen albumiin Super Ae (nimi voidaan lukea myös muodossa Super æ tai Super Are). Aiempien vuosien kollaasipunk korvautui tällä albumilla krautrock-henkisellä jumituksella ja tribaalirytmeillä.[8] Rolling Stone kuvailee sitä psykedeeliseksi mestariteokseksi ja riffivetoiseksi auringonpalvontarituaaliksi.[7] Pitchfork-verkkojulkaisu on valinnut Super Aen 1990-luvun sadan parhaan albumin listalle.[9]
Eyen kiinnostus elektroniseen tanssimusiikkiin kuului entistä selvemmin yhtyeen seuraavalla albumilla, vuonna 2000 ilmestyneellä Vision Creation Newsunilla, joka jatkoi Super Aen ritualistista linjaa.[6] Vuosina 2000–2001 ilmestyi myös neljä Rebore-nimistä remix-albumia, joilla tunnetut DJ:t uudelleenmiksasivat Boredomsin tuotantoa.[8]
[muokkaa] 2000-luku
Vision Creation Newsunin ilmestymisen jälkeen Yamamoto ja Hira lähtivät yhtyeestä, joka näin kutistui kolmen rumpalin ja Eyen muodostamaksi kvartetiksi. Jäljelle jääneiden jäsenienkin keskittyessä muihin projekteihin huhut Boredomsin hajoamisesta alkoivat kiertää.[6] Vuonna 2003 yhtye kuitenkin palasi esiintymislavoille, nyt kokoonpanossa, jossa Eye johtaa Yoshimi P-We:n, ATR:n ja Yojiron muodostamaa rumputrioa, ja soittaa itse syntetisaattoreita ja levysoittimia.[6][8] Samalla yhtye vaihtoi virallisesti nimekseen V∞redoms, joskin se käyttää edelleen myös nimeä Boredoms.[3]
Vuonna 2004 yhtye julkaisi toistaiseksi viimeisimmän albuminsa, usean vuoden aikana äänitetyn Seadrum/House of Sunin. Albumi on äänitetty osin uimarannalla siten, että osa mikrofoneista sijoitettiin veden alle.[3][8] Kesällä 2006 yhtye kiersi Yhdysvaltoja kokoonpanolla, jossa Muneomi Senju oli korvannut ATR:n.[10] Vuoden 2007 keväällä ilmestyi Super Roots -sarjan osa yhdeksän[2], kahdeksan vuotta edellisen osan ilmestymisen jälkeen. Samoihin aikoihin V∞redoms esiintyi kolmella keikalla Sonic Youthin kanssa Japanissa.[11] 7. heinäkuuta 2007 V∞redoms esiintyi New Yorkissa ulkoilmakonsertissa yhteensä 77 rumpalin muodostamassa kokoonpanossa.[12]
Elokuussa 2007 yhtye vieraili ensimmäistä kertaa Suomessa. Se esiintyi 4. elokuuta Helsingin Nosturissa ja 5. elokuuta Tampereen Klubilla.[2]
[muokkaa] Kokoonpano
[muokkaa] Nykyinen kokoonpano
- Yamatsuka Eye - vokaalit, syntetisaattorit, levysoittimet (1986–)
- Yoshimi P-We - vokaalit, syntetisaattorit, rummut (1988–)
- Yojiro - rummut
- Muneomi Senju - rummut
[muokkaa] Entisiä jäseniä
- ATR
- Seiichi Yamamoto
- Hira
- Ikuo Taketani
- Mara Tabata
- Hosoi
- Toyohito Yoshikawa
- Chu Hasegawa
- God Mama
- EDA
- 77
[muokkaa] Diskografia
[muokkaa] Albumit
- Osorezan no Stooges Kyo (1988)
- Soul Discharge 99' (1989)
- Pop Tatari (1992)
- Wow2 (1993)
- Chocolate Synthesizer (1994)
- Super Ae (1998)
- Vision Creation Newsun (2000)
- Seadrum/House of Sun (2004)
[muokkaa] Singlet/EP:t
- Anal by Anal 7" (1986)
- Michidai/Fuanteidei 7" (1990)
- Super Roots EP (1993)
- Super Roots 2 EP (1994)
- Super Roots 3 EP (1994)
- Super Roots 5 EP (1995)
- Super Roots 6 EP (1996)
- 2001 Boredoms 12" (1996)
- Super Go!!!!! 12" (1998)
- Super 77/Super Sky 12" (1998)
- Super Roots 7 EP (1998)
- Super Roots 8 EP (1999)
- Suncidal Cendencies 12" (1999)
- Vision Creation Newsun EP (1999)
- Super Roots 9 EP (2007)
[muokkaa] Kasettijulkaisut
[muokkaa] Kokoelmat
[muokkaa] Remix-albumit
- Rebore Vol. 1 (remiksaajana UNKLE) (2000)
- Rebore Vol. 2 (remiksaajana Ken Ishii) (2000)
- Rebore Vol. 3 (remiksaajana DJ Krush) (2001)
- Rebore Vol. 0 (remiksaajana Yamatsuka Eye) (2001)
[muokkaa] Videot/DVD:t
- Super Seeeeee!!!!!!! (1998)
[muokkaa] Muut julkaisut
Boredoms on myös esiintynyt useilla monen artistin kokoelmalevyillä. Lisäksi yhtyeeltä on tullut ulos joitakin julkaisuja vain muutaman tai jopa yhden kappaleen painoksina. Myös yllä mainituista nimikkeistä joitakin on ollut vain hyvin rajoitetusti saatavilla.[5][4]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Genre: Noise-Rock All Media Guide. Viitattu 15. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Japanilainen Boredoms viimein Suomeen Muusikoiden Net. Viitattu 3. heinäkuuta 2007.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 Keith Cahoon: Boredoms: Profile Nippop. Viitattu 2. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 David Sprague: Boredoms Trouser Press. Viitattu 2. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 5,5 5,6 5,7 5,8 Dave Watson: POP KISS: The Unofficial Boredoms Discography Boredoms' eYe, Ear, Nose and Throat Page. Viitattu 2. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ 6,0 6,1 6,2 6,3 6,4 6,5 6,6 Steve Huey: Boredoms: Biography All Media Guide. Viitattu 2. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ 7,0 7,1 7,2 7,3 7,4 7,5 7,6 Douglas Wolk: Boredoms: Biography Rolling Stone. Viitattu 2. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ 8,0 8,1 8,2 8,3 8,4 8,5 8,6 8,7 Boredoms: Seadrum/House of Sun Vice Records. Viitattu 2. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Top 100 Albums of the 1990s Pitchforkmedia. Viitattu 3. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Jason Turner: The Wex gets case of the Boredoms 27. kesäkuuta 2006. The Lantern. Viitattu 17. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Sonic Youth Tour Japan with Vooredoms (Boredoms) Pitchforkmedia. Viitattu 3. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Kelefa Sanneh: Part Snake, Part Dragon, All Drums 9. heinäkuuta 2007. The New York Times. Viitattu 16. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Yhtyeen viralliset kotisivut (japaniksi)
- Yhtyeen epäviralliset MySpace-sivut (englanniksi)
- Boredoms Warner Music Japanin sivuilla (japaniksi)
- Boredoms Last.fm-sivustolla (englanniksi)
- Boredoms' eYe, Ear, Nose and Throat Page (englanniksi) – fanisivu
- The Boredoms Temple of Worship (englanniksi) – fanisivu
