Batavia (laiva)
Wikipedia
Batavia oli Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian omistama purjelaiva, joka rakennettiin Amsterdamissa 1628. Aluksella puhkesi kapina sen neitsytmatkalla, jonka jälkeen se haaksirikkoutui. Aluksesta on rakennettu samanniminen kopio.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Batavian kapina
29. lokakuuta 1628 Itä-Intian kauppakomppanian omistama uusi kolmimaastoinen purjealuss Batavia lähti kapteeni Adriaan Jakobszin johdolla kohti Hollannin Itä-Intiaa noutamaan maustelastia kauppias François Pelsaertin tilaamana. Pelsaert oli myös mukana laivalla. Jakobsz ja Pelsaert olivat ennenkin purjehtineet yhdessä vähemmän ystävällisissä merkeissä. Laivalla oli mukana myös haarlemilainen kauppias Jeronimus Cornelisz, vararikossa oleva farmaseutti, joka joutui pakenemaan Hollannista epäkristillisten ajatustensa vuoksi. Matkan aikana Cornelisz ja Jakobsz kehittivät suunnitelman kaapata laivan ja aloittaa elämä jossain syrjäisessä paikassa laivalla olevan kullan ja hopean avulla. He olivat jo koonneet kapinaan mukaan joitakin merimiehiä, ja järjesteivät tapahtuman jonka seurauksena laivalla puhkesi kapina.
Mutta 4. kesäkuuta 1629 Batavia törmäsi riuttaan Beaconsaaren lähellä Australian länsirannikolla. Laivalla olleista 341 hengestä (mukaan lukien 38 nais- ja lapsimatkustajaa) 40 hukkui. Itä-Intian kauppakomppanialle haaksirikot eivät olleet epätavallisia, mutta tällä kertaa asiat menivät todella pahasti pieleen. Koska saarella ei ollut ruokaa tai juomavettä, laivan vanhemmat upseerit ja Francisco Pelsaert yhdessä joidenkin merimiesten ja matkustajien kanssa, lähtivät haaksirikkopaikalta etsimään juomavettä jättäen 268 henkeä hylylle. Ryhmä kuitenkin joutui jättämään juomaveden etsinnän kesken ja purjehtimaan laivaveneellä Bataviaan (nykyinen Jakarta). Bataviaan saapumisen jälkeen Pelsaert lähetettiin pelastamaan hylyllä odottavia eloonjääneitä. Hän purjehti Saerdam -nimisellä aluksella takaisin Beaconsaarelle kaksi kuukautta Batavialta lähtönsä jälkeen. Saapuessaan sinne hän joutui toteamaan, että kapina oli sittenkin tapahtunut.
Jeronimus Corneliusz oli varma että Pelsaert ilmoittaisi kapinasta, ja että Jakobsz syyttäisi siitä häntä. Täten hän kehitti suunnitelman kaapata pelastusalus ja purjehtia sillä johonkin satamaan. Hän jopa suunnitteli perustavansa uuden kuningaskunnan. Tätä varten hänen täytyi eliminoida mahdolliset vastustajat. Yhdessä hänelle uskollisten miesten kanssa hän toteutti 125 miehen, naisen ja lapsen murhan, onnistuttuaan sitä ennen siirtämään Wiebe Heyesin komentaman sotilasjoukon lähisaarelle väärin perustein. Mutta kun hän oli toteuttamassa jäljelle jääneen joukon murhaa, Pelsaertin alus saapui paikalle, ja yhdessä sotilasryhmän kanssa kapinalliset saatiin vangittua lyhyen taistelun päätteeksi.
Pahimmat kapinahengenlietsojat teloitettiin saarella lyhyen oikeudenkäynnin päätteeksi. Kaksi nuorta merimiestä jätettiin oman onnensa nojaan Australian rannikolle, eikä heistä sen jälkeen kuultu. Pienempiin rikoksiin syyllistyneet kuljetettiin Bataviaan oikeuden eteen, jossa suurin osa heistä teloitettiin ruoskimisen, kölin ali vetämisen ja raa'annokalta pudottamisen jälkeen. Esimerkin vuoksi Corneliszista komentoketjussa seuraava tuomittiin teilipyörään Corneliszin teloittamisen jälkeen. Lähes kaikki kapinoitsijat teloitettiin Jakobszia lukuun ottamatta, joka ei tunnustanut kidutuksesta huolimatta. Hänen kohtaloaan ei tiedetä. Pelsaertiä pidettiin osittain syyllisenä kapinaan auktoriteetin puutteen vuoksi. Wiebe Hayes ylennettiin. Cornelisz ei toteuttanut murhia itse, vaan käytti suostuttelutaitojaan saadakseen muut suorittamaan tappamisen. Laivalla olleista 341 hengestä vain 68 pääsi elossa Bataviaan.
[muokkaa] Hylky
Vuonna 1970 hylystä pelastettiin suuri määrä esineistöä. Kaksi vuotta myöhemmin Alankomaat siirsi kaikkien hollantilaisalusten hylkyjen hallinnan Australialle. Osa esiin kaivetuista esineistä, mukaan lukien ihmisten ruumiinjääneitä, asetettiin esille Western Australian Maritime Museumiin Fremantleen Australiaan. Myös Geraldton Region Museumissa on laivan esineistöä. Museot taistelevat nykyisin esineistön hallintaoikeudesta.
[muokkaa] Aluksen replika
Bataviasta rakennettiin kaksoiskappale vuosina 1985–1995 Bataviawerf-telakalla Lelystadissa Alankomaissa. Projektin johtajana toimi laivanrakentaja Willem Vos. Batavian kaksoiskappale on nykyisin näyttelyesineenä telakalla yhdessä 7 provinciën -laivan kaksoiskappaleen kanssa.
Batavian kaksoiskappale on ainutlaatuinen siinä mielessä, että se on rakennettu kölistä mastonhuippuun käyttäen 1600-luvulla käytettyjä menetelmiä, työkaluja ja materiaaleja. Edellä mainittuja alkuperäisen Batavian sekä Vasa-laivan hylyistä pelastettuja esineitä käytettiin lähdemateriaalina uusia materiaaleja valmistettaessa. Koska 1600-luvulla aluksista ei tehty piirustuksia, käytettiin lähdemateriaaleina maalauksia vastaavista aluksista.
25. syyskuuta 1999 Batavian kaksoiskappaleen merikelpoisuus asetettiin koetukselle, kun alus purjehti Hollannista Australian Sydneyyn. Alus palasi takaisin Lelystadiin 12. kesäkuuta 2001, missä se on edelleen museon vetonaulana.
[muokkaa] Aluksen mitat
Mitat koskevat kaksoiskappaletta
- pituus: 56.60 m
- leveys: 10.50 m
- suurin syväys: 5.10 m
- korkeus isomaston huipusta kölilinjaan: 55 m
- paino tyhjänä: 650 tonnia
- uppouma: n. 1 200 tonnia
- köysien kokonaispituus: 21 000 m
- purjepinta-ala: 1180 m²
- aseistus: 24 valurautakanuunaa
[muokkaa] Kaksi kirjaa sekä ooppera
Komentaja Pelsaert menehtyi vuosi kapinan jälkeen, jättäen jälkipolville kertomuksensa tapahtumien kulusta. Tämä kertomus yhdessä 1647 julkaistun pamfletin Ongeluckige voyagie van 't schip Batavia (Batavia-aluksen epäonnen matka) mahdollisti aluksen tarkat etsinnät. Toimittaja Hugh Edwards julkaisi vuonna 1966 kertomuksen haaksirikosta sekä hylyn löytämisestä nimellä Island of Angry Ghosts: Murder, Mayhem and Mutiny.
Vuonna 2002 historioitsija Mike Dash julkaisi kirjan Batavia’s Graveyard: The True Story of the Mad Heretic Who Led History’s Bloodiest Mutiny, joka kertoi koko tarinan erittäin tarkasti. Kirjan henkilöitä käsittelevät tiedot pohjautuvat Hollannin kansallisarkistojen lähteisiin.
Batavian tarina on myös kirjoitettu oopperaksi nimeltä Batavia. Sen on säveltänyt Richard Mills ja sen ensiesitys oli 2001 Opera Australiassa. Arabella Edgen romaani The Company perustuu myös kapinan tapahtumiin.
