Alessandro Volta
Wikipedia
 |
|
| Syntynyt | 18. helmikuuta 1745 Como, Lombardia, Italia |
|---|---|
| Kuollut | 5. maaliskuuta 1827 Como, Lombardia, Italia |
| Asuinpaikka | Italia |
| Kansalaisuus | Italialainen |
| Tutkimusalue | Fysiikka |
| Tunnetuimmat työt | Ensimmäinen sähkökemiallinen paristo |
| Huomionosoitukset | Copley-mitali (1794) |
Kreivi Alessandro Giuseppe Antonio Anastasio Volta (18. helmikuuta 1745 – 5. maaliskuuta 1827) oli italialainen fyysikko, joka kehitti teorian staattista sähköä varastoivasta laitteesta. Volta tutki sähköstatiikkaa, pneumatiikkaa ja metereologiaa. Vuonna 1799 hän kehitti sinkki- ja hopealevyistä muodostuvan ensimmäisen pariston, Voltan patsaan, jonka hän esitteli vuonna 1800. Volta löysi metaanin ja pystyi ensimmäisenä eristämään sitä. SI-järjestelmän jännitteen yksikkö voltti on nimetty Voltan muistoksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Elämä
[muokkaa] Lapsuus
Volta syntyi Italiassa sijaitsevassa Comon kaupungissa. Voltan isä oli toiminut 11 vuotta jesuiittapappina, mutta luopui pappeudesta, avioitui ja sai vaimonsa kanssa yhdeksän lasta. Perheen pojista nuorin oli Alessandro. Voltan vanhemmat, Filippo Volta ja Margherita dé Conti Inzaghi, luulivat poikansa olevan kehitysvammainen, koska hän oppi puhumaan 4-vuotiaana. Vanhemmat eivät kyenneet tarjoamaan pojalleen koulutusta, vaikka kuuluivat alempaan aatelistoon. Koulutuksen järjestämisessä auttoivat muut sukulaiset.[1] Volta oli 7-vuotiaana kehitykseltään samalla tasolla kuin muut ikäiset, samaan aikaan hänen isänsä kuoli. Filippo Voltan kuoleman jälkeen Voltasta piti huolta hänen setänsä. Pian koulussa käynnin aloittamisen jälkeen Volta oli jo ikäisiään kehityksessä edellä. Volta opiskeli 13-vuotiaaksi asti jesuiittakoulussa. Jo 14-vuotiaana Volta päätti, että hänestä tulee fyysikko. Päätös syntyi kun hän oli lukenut Joseph Priestleyn kirjan The History and Present State of Electricity. Lopettaessaan koulunkäynnin 16-vuotiaana, hän hallitsi englannin, ranskan, latinan ja italian kielet sekä pystyi lukemaan hollantia ja espanjaa.[2] Täytettyään 16 vuotta, hän sai siirron Comossa sijaitsevaan Benzin seminaariin. Voltan opettaja Isä Gerolamo Bonesi yritti useaan otteeseen käännytettyä Voltan papiksi, mutta tämä pysyi tiukasti suunnitelmissa, johon kuului tieteellinen ura. Setä painosti turhaan Voltaa aloittamaan lakiopinnot.
[muokkaa] Aikuisikä
Perusopetuksen jälkeen Volta kiinnostui sähköstä, ja aloitti sähköisten ilmiöiden tutkimisen. Volta opiskeli sähköä Musschenbroekin, Nollet'n ja Beccarian kirjojen avulla. Nämä kolme olivat tuon ajan sähköä tutkineiden fyysikoiden kärkinimiä. Syvästi sähköstä kiinnostunut Volta rakensi vuonna 1775 niin sanotun elektroforin. Samoihin aikoihin Voltasta tuli Comon High Schoolin fysiikan professori. Seuraavina vuosina hän tutki paljon kaasuja, ja onnistui eritstämään yksinkertaisinta orgaanista yhdistettä, metaania. Voltan tieteellisen edistymisen seurauksena hän sai vuonna 1779 professuurin Pavian yliopistosta. Tuona aikana hän kehitteli useita laiteita, jotka sovelsivat hänen aiempia tutkimustuloksia.
[muokkaa] Myöhemmät vuodet
Volta valittiin vuonna 1791 Royal Societyn ulkomaalaiseksi jäseneksi. Hänelle myönnettiin kolmen vuoden jäsenyyden jälkeen Copley-mitali. Volta meni naimisiin Teresa Peregrinin kanssa vuonna 1794.[3] Perheeseen syntyi kolme poikaa, joista Flamino kuoli 18-vuotiaana. Flaminon menehtyminen oli suuri järkytys koko perheelle.
Volta keksi vuonna 1800 ensimmäisen pariston. Tämän ansiosta Napoleon Bonaparte antoi hänelle kreivin (count) arvonimen vuosi keksinnön jälkeen. Volta lopetti tieteellisen tutkimisen vuonna 1819, ja vietti aikansa tilallaansa Comnagossa, lähellä Comoa. Volta kuoli lyhyen sairastelun jälkeen 82-vuotiaana 5. maaliskuuta 1827.
[muokkaa] Tieteellinen ura
Volta keksi sähköparin, pariston, joka herätti jatkuvan sähkön lähteenä suurta huomiota. Voltan ansiosta sähkövirran käsite alkoi kehittyä, vaikka sen merkitys oli vielä epämääräinen. Hän hylkäsi Galvanin teorian eläinsähköstä: sähkö ei ole peräisin sisältä vaan ulkoa, kahden metallin kontaktista. Voltan väitteet herättivät tieteellisen kiistan, joka aloitti uuden aikakauden sähkön historiassa. Vastaväitteitä torjuakseen Volta ryhtyi selvittämään yhä intensiivisemmin sähkön alkuperää. Hän pystyi muun muassa osoittamaan, että sopiva kahden metallin yhdistelmä aiheutti aistiärsytystä. Volta todisti kokeidensa avulla että sähkö kulkee aistihermoihin metallista eikä mistään ruumiin lihaksesta.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Alessandro Volta Life World of Biography.com. Viitattu 7. syyskuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ David Wallechinsky & Irving Wallace: Biography of Famous Scientist Alessandro Volta Part 1 Viitattu 8. syyskuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Alessandro Volta NNDB.com. Viitattu 7. syyskuuta 2007. (englanniksi)
