Yrjö von Grönhagen
Wikipedia
Yrjö von Grönhagen (3. lokakuuta 1911 Pietari – 17. lokakuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen kirjailija.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Von Grönhagenin perhe muutti Venäjän vallankumouksen tieltä vuonna 1920 Viipuriin, jossa hän kirjoitti ylioppilaaksi. Von Grönhagen valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi ja meni työhön liikealalle.
Vuonna 1935 Saksan SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler otti yhteyttä von Grönhageniin luettuaan eräästä saksalaisesta lehdestä tämän kirjoittaman artikkelin Kalevalan kansanperinteestä.lähde? Yhteydenoton tuloksena von Grönhagen suostui johtamaan SS:n Ahnenerbe-tutkimuslaitoksen järjestämää tutkimusmatkaa Laatokan Karjalaan, jossa tarkoituksena oli kerätä alueen ikivanhaa kansanperinnettä.
Suomalais-saksalainen retkikunta aloitti matkansa kesäkuussa 1936. Ensin he menivät tapaamaan runonlaulaja Timo Lipitsää ja sen jälkeen Tolvajärvelle, jossa valokuvattiin ja äänitettiin kanteleensoittaja Hannes Vornasen esityksiä. Viimeisenä retkikunnan haastateltavana oli tietäjä ja ennustaja Miron-Aku jonka loitsujen lausuntaa retkikunta kuvasi ja äänitti. Retkikunta keräsi tietoa myös suomalaisesta saunaperinteestä.
Tämä retken jälkeen von Grönhagen ystävystyi Himmlerin kanssa ja kehitteli erilaisia teorioita suomalaisten ja saksalaisten yhteisestä alkuperästä.
Jatkosodan aikana Von Grönhagen toimi Valtion tiedotuslaitoksen edustajana Berliinissä ja muun muassa muokkasi Eino Jutikkalan, Kustaa Vilkunan ja Väinö Auerin 1941 tekemää Finnlands Lebensraum teosta paremmin saksalaisia miellyttäväksi. Tässä teoksessa todisteltiin Suomen historiallista oikeutusta Itä-Karjalan ja Inkerinmaan alueisiin ja sitä oli tarkoitus hyödyntää sovittaessa Suomen rajoista Saksan voitettua sodan.[1]
Vuonna 1945 von Grönhagen pidätettiin Saksassa, mutta britit vapauttivat hänet 1947. Sodan jälkeen kirjoittamassaan kirjassa Himmlerin salaseura von Grönhagen kuvasi yhteistyötään Himmlerin ja saksalaisten kanssa 1930-luvulla.
Vuonna 1959 von Grönhagen tutustui ekumeeniseen kristilliseen Konstantinus Suuren ritarikuntaan (Ordo Sancti Constantini Magni) ja oli mukana perustamassa ritarikunnan alueosastoa Suomeen. Von Grönhagen muutti 1964 Kreetalle ja toimi siellä ensin ritarikunnan pääsihteerinä ja vuodesta 1970 Ateenassa ritarikunnan kanslerina ja kunniasuurmestarina.
Von Grönhagen asui viime vuosiinsa saakka vakinaisesti Kreikassa, mutta vietti kesät perheineen Lapissa Tenojoen varrella.[2] Tenon talossa ei saanut mainita Kekkosen nimeä 1970-luvullakaan.lähde?
[muokkaa] Teokset
- Yrjö Grönhagen:Finnische Gespräche. Norland Verlag, Berlin, 1941, 108 s.
- Yrjö Grönhagen: Karelien, Finnlands Bollwerk gegen den Osten. Franz Muller Verlag, Dresden, 1942, 61 s. + kuvaliite.
- Herta ja Yrjö Grönhagen: Das Antlitz Finnlands. Wiking GmbH, Berlin, 1942, 192 s.
- Yrjö Grönhagen: Himmlerin salaseura. Kansankirja, Helsinki, 1948, 194 s.
