Yhdysvaltain republikaaninen puolue

Wikipedia

Yhdysvaltain republikaaninen puolue (engl. Republican Party, myös Grand Old Party, GOP) on toinen Yhdysvaltain kahdesta pääpuolueesta. Republikaaninen puolue on perustettu 1854 ja sillä on noin 55 miljoonaa rekisteröityä jäsentä.^[1] Republikaaninen puolue on oikeistolainen. Se on pääkilpailijaansa demokraattista puoluetta sosiaalisesti konservatiivisempi ja taloudellisesti liberaalimpi. Puolue on International Democrat Unionin jäsen.

Yhdysvaltain nykyinen presidentti George W. Bush on republikaanipuolueen tämän hetkinen johtaja. Puolueen tunnuseläin on norsu.

Republikaaneilla oli enemmistö Yhdysvaltain kongressin molemmissa kamareissa vuodesta 1995 vuoden 2007 alkuun, lukuun ottamatta kesäkuusta 2001 marraskuuhun 2002 kestänyttä 18 kuukauden ajanjaksoa, jolloin demokraateilla oli enemmistö senaatissa. Republikaanit menettivät kummankin kamarin enemmistön demokraateille vuoden 2006 vaaleissa.

[muokkaa] Äänestäjäpohja

Puolueen sisällä toimii kaksipuoluejärjestelmille tyypilliseen tapaan useita erilaisia ryhmittymiä. Merkittäviä ryhmiä ovat muun muassa uskonnollinen oikeisto, libertaarit, uuskonservatiivit sekä ns. maltilliset republikaanit.

Republikaaninen puolue ei ole vähemmistöjen suosiossa; vuoden 2006 vaaleissa se sai 37 % aasialaisten, 30 % latinoiden ja vain 10 % afrikkalais-amerikkalaisten äänistä.^[2]

[muokkaa] Ideologia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Republikaaninen puolue korostaa tyypillisesti yksilön vastuuta.

Republikaanipuolue on aina ajanut vahvaa kansallista puolustusta. Viime aikoihin asti se on kuitenkin suhtautunut negatiivisesti interventioihin. Republikaanit esimerkiksi vastustivat Woodrow Wilsonin liittymistä ensimmäiseen maailmansotaan ja Kansainliittoa, ja osa vastusti NATO:n perustamista. Republikaanit vastustivat esimerkiksi Somalian ja Balkanin rauhaanpakottamista ja George W. Bush valittiin presidentiksi ulkomaisia operaatioita vastustavalla kampanjalla.

Republikaanipuolue tukee unilateralismia kansallisen turvallisuuden takaamisessa, uskoen Yhdysvaltain oikeuteen ja kykyyn toimia ilman ulkomaista tai kansainvälistä tukea. Tämä liittyy Yhdysvaltoja sitovien kansainvälisten yhteisöjen kuten Yhdistyneet kansakunnat ja sopimusten vastustus. Puolueen nykyisiin ulkopoliittisiin teemoihin kuuluu terrorismin vastainen sota.

Useat republikaanit kannattavat ns. tarjontapuolen taloustiedettä (supply-side economics). Reaganin tähän nojaavaa talouspolitiikkaa kutsuttiin aikoinaan nimellä "reaganomics." Republikaanit uskovat veronalennusten tukevan talouskasvua, mikä johtaa pidemmällä aikavälillä myös valtion verotulojen kasvuun. Puolue suhtautuu myönteisesti vapaakauppaan ja tuki esimerkiksi NAFTA:n ja CAFTA:n syntyä. Ammattiliittoihin se puolestaan suhtautuu varauksellisesti.

Puolue on toteuttanut Bushin kaudella merkittäviä veronalennuksia parantaakseen Yhdysvaltain taloudellista tilannetta. Se on purkanut liiketoimintaa hankaloittavaa byrokratiaa ja edistänyt erityistalousalueiden syntyä. Erityistalousalueilla on köyhiä alueita, joille koetetaan houkutella yritystoimintaa alhaisilla veroilla. Puolue vastustaa minimipalkkojen nostoa. Yhdysvaltain valtionvelka on kasvanut ainakin Reaganin ja nykyisen Bushin aikana tuntuvasti heidän tekemiensä veronkevennysten johdosta. Yhdysvalloille lainaus on tosin valuuttariskitöntä velan ollessa dollareissa, ja korkomenojen osuus verotuloista pysyy samoina, mikäli talous kasvaa riittävällä nopeudella.

Suuri osa republikaaneista tukee laajaa aseenkanto-oikeutta, osittain koska se on tärkeä kysymys äänestäjille alueilla, joilla republikaanit ovat perinteisesti olleet vahvoja. Suuri osa republikaaneista tukee myös kuolemanrangaistusta ja yleensäkin tiukkoja rangaistuksia keinona vähentää rikollisuutta.

Sosiaalipolitiikassa enemmistö puolueesta vastustaa abortteja ja homoseksuaalien avioliitto-oikeutta. Merkittävä osa vastustaa myös homoseksuaalien parisuhteiden rekisteröintiä. Suuri osa vastustaa myös julkista terveydenhuoltoa, jollainen on olemassa muodossa tai toisessa Euroopassa ja Kanadassa.

Puolueen sisällä vaikuttavista ryhmittymistä johtuen kaikki republikaanit eivät suinkaan ole samaa mieltä kaikista kysymyksistä. Esimerkiksi etelästä valittu demokraatti saattaa olla mielipiteiltään paljon lähempänä eteläisiä republikaaneja kuin lännestä valittu republikaani.

[muokkaa] Historia

Puolue perustettiin vuonna 1854 orjuuden laajentamista uusiin osavaltioihin vastustavien Whigien, pohjoisen demokraattien ja Free Soil Partyn yhteenliittymänä. Ensimmäisen kerran se pääsi valtaan Abraham Lincolnin tultua valituksi presidentiksi vuonna 1860. Republikaanit aloittivat tuolloin rohkean uudistussuunnitelman, johon kuului kansallispankin perustaminen, paperirahan käyttöönotto, Yhdysvaltain pohjoisosien teollisuuden suojelemiseksi säädetyt korkeat tuontitullit, länteen muuttaville uudisasukkaille annettu ilmainen maa sekä rautateiden rakentaminen. Suunnitelmat eivät miellyttäneet etelävaltioita, minkä seurauksena osa niistä päätti erota unionista, mikä johti Yhdysvaltain sisällissotaan.

[muokkaa] Puolueen johto

Puolueenjohtaja: Yhdysvaltain presidentti George W. Bush
Senaatin puhemies: Yhdysvaltain varapresidentti Dick Cheney
Senaatin republikaaniryhmän johtaja: Mitch McConnell
Edustajainhuoneen republikaaniryhmän johtaja: John Boehner
Puolueen valtakunnallisen komitean (puoluehallituksen) puheenjohtaja: Ken Mehlman