Dick Cheney
Wikipedia
Richard Bruce "Dick" Cheney (s. 30. tammikuuta 1941, Lincoln, Nebraska, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen pitkän uran tehnyt liikemies ja republikaanipoliitikko. Vuodesta 2001 alkaen hän on ollut George W. Bushin alaisena Yhdysvaltain varapresidenttinä. Tähän tehtävään hän siirtyi yhdysvaltalaisen öljy-yhtiön Halliburtonin toimitusjohtajan paikalta. Cheney on säilyttänyt vahvat siteet liike-elämän eliittiin myös varapresidenttikautenaan.
Cheney on kotoisin Lincolnista Nebraskasta. Nuoruudessaan Cheney on pidätetty kaksi kertaa rattijuopumuksesta. Vuonna 1964 hän nai lukiorakkautensa Lynne Vincentin, jonka tapasi jo 14-vuotiaana.
Cheney suoritti alemman korkeakoulututkinnon Colorado Collegessa, ylemmän Coloradon yliopistossa ja sai tohtorinarvon Wisconsinin yliopistosta erikoistuen brittiläiseen kirjallisuuteen. Hän ei palvellut Vietnamissa, vaan sai kuusi kertaa lykkäystä, viimeisen kerran ensimmäisen tyttärensä, Elizabethin syntyessä 1966. Toinen tytär Mary syntyi 1969.
Cheneyn poliittinen ura alkoi 1969 Nixonin hallinnon avustajana. Presidentti Gerald Fordin aikana Cheneysta tuli presidentin avustaja. Vuonna 1978 hänet valittiin edustajainhuoneeseen Wyomingista. Hänet valittiin uudelleen viisi kertaa ja hän oli kongressimiehenä vuoteen 1989. Cheneyn vastusti mm. Etelä-Afrikan boikotoimista sen harjoittaman apartheid-politiikan vuoksi, koska hänen mielestään yksipuoliset boikotit eivät toimi.
Cheneyn toimi presidentti George H. W. Bushin puolustusministerinä 1989–1993. Hän johti Panaman miehitystä ja vuoden 1991 Persianlahden sotaa.
Kun Clinton tuli presidentiksi 1993, Cheneyn palasi liike-elämään. Hän toimi 1995–2000 Halliburtonin toimitusjohtajan ja johtokunnan puheenjohtajana. Halliburton lobbasi voimakkaasti Iranin ja Libyan boikottien nostamiseksi. Cheneyn öljyosakkeiden arvoksi arvioidaan 30–100 miljoonaa, joista suuri osa on Halliburtonia. Hän asetti osakkeensa säätiön haltuun, lukuun ottamatta 8 miljoonaa, tullessaan varapresidentiksi.
Keväällä 2004 George W. Bush pyysi Cheneyä varapresidenttiehdokkaakseen. Cheney johti energiatyöryhmää, NEPDG, jonka tarkoitus oli luoda Bushin hallinnolla energiastrategia. Cheney on yksi vahvimmista kidutuksen sallimisen ajajista terrorismin vastaisessa sodassa.
29. kesäkuuta 2002 hänestä tuli toinen vastaava Yhdysvaltain presidentti perustuslain 25. lisäyksen nojalla hiukan yli kahdeksi tunniksi, sillä aikaa presidentti Bush oli suoliston tähystyksessä.
11. helmikuuta 2006 Cheneyn ampui vahingossa haulikolla 78-vuotiasta teksasilaista lakimiestä Harry Whittingtonia metsästysmatkalla Texasissa. Whittington pääsi sairaalasta 17. päivä. Cheney ei ollut ensimmäinen varapresidentti, joka ampui ketään – Aaron Burr surmasi Alexander Hamiltonin vuonna 1803 kaksintaistelussa.
Cheneyn kansliapäällikkö Lewis Libby tuomittiin heinäkuussa 2007 vankeuteen ns. CIA-vuotojutussa ja hän erosi.
Hän on myös entinen ketjupolttaja ja saanut neljä sydänkohtausta ja käynyt läpi useita sydänleikkauksia ja sairastaa ateroskleroosia.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Valkoinen talo: varapresidentin viralliset sivut (englanniksi)