Saksan Grand Prix 1989
Wikipedia
Saksan Grand Prix 1989 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 30. heinäkuuta 1989 Hockenheimringillä Saksassa. Kilpailun voitti McLarenilla ajanut Ayrton Senna, jolle voitto oli kauden neljäs. McLarenin menestystä täydensi Alain Prost sijoittumalla toiseksi.
[muokkaa] Tulokset
Sija | Nro | Kuljettaja | Talli | Kierrokset | Aika/keskeytys | Lähtöruutu | Pisteet |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1 | 1 | Ayrton Senna | McLaren-Honda | 45 | 1.21.43,302 | 1 | 9 |
2 | 2 | Alain Prost | McLaren-Honda | 45 | + 18,151 | 2 | 6 |
3 | 27 | Nigel Mansell | Ferrari | 45 | + 1.23,254 | 3 | 4 |
4 | 6 | Riccardo Patrese | Williams-Renault | 44 | + 1 krs. | 5 | 3 |
5 | 11 | Nelson Piquet | Lotus-Judd | 44 | + 1 krs. | 8 | 2 |
6 | 9 | Derek Warwick | Arrows-Ford | 44 | + 1 krs. | 17 | 1 |
7 | 22 | Andrea de Cesaris | Dallara-Ford | 44 | + 1 krs. | 21 | |
8 | 7 | Martin Brundle | Brabham-Judd | 44 | + 1 krs. | 12 | |
9 | 23 | Pierluigi Martini | Minardi-Ford | 44 | + 1 krs. | 13 | |
10 | 4 | Jean Alesi | Tyrrell-Ford | 43 | + 2 krs. | 10 | |
11 | 25 | René Arnoux | Ligier-Ford | 42 | + 3 krs. | 23 | |
12 | 10 | Eddie Cheever | Arrows-Ford | 40 | Polttoainejärjestelmä | 25 | |
Kesk. | 8 | Stefano Modena | Brabham-Judd | 37 | Moottori | 16 | |
Kesk. | 12 | Satoru Nakajima | Lotus-Judd | 36 | Ulosajo | 18 | |
Kesk. | 16 | Ivan Capelli | March-Judd | 21 | Sähköt | 22 | |
Kesk. | 15 | Mauricio Gugelmin | March-Judd | 28 | Vaihdelaatikko | 14 | |
Kesk. | 20 | Emanuele Pirro | Benetton-Ford | 26 | Ulosajo | 9 | |
Kesk. | 30 | Philippe Alliot | Larrousse-Lamborghini | 20 | Öljyvuoto | 15 | |
Kesk. | 3 | Jonathan Palmer | Tyrrell-Ford | 16 | Moottori | 19 | |
Kesk. | 28 | Gerhard Berger | Ferrari | 13 | Ulosajo | 4 | |
Kesk. | 36 | Stefan Johansson | Onyx-Ford | 8 | Ylikuumeneminen | 24 | |
Kesk. | 19 | Alessandro Nannini | Benetton-Ford | 6 | Sähköt | 7 | |
Kesk. | 5 | Thierry Boutsen | Williams-Renault | 4 | Kolari (Pirro) | 6 | |
Kesk. | 21 | Alex Caffi | Dallara-Ford | 2 | Moottori | 20 | |
Kesk. | 29 | Michele Alboreto | Larrousse-Lamborghini | 1 | Sähköt | 26 | |
Kesk. | 26 | Olivier Grouillard | Ligier-Ford | 0 | Vaihdelaatikko | 11 | |
DNQ | 24 | Luis Perez-Sala | Minardi-Ford | Karsiutui | |||
DNQ | 37 | Bertrand Gachot | Onyx-Ford | Karsiutui | |||
DNQ | 38 | Christian Danner | Rial-Ford | Karsiutui | |||
DSQ | 39 | Volker Weidler | Rial-Ford | Hylättiin | |||
DNPQ | 41 | Yannick Dalmas | AGS-Ford | Esikarsiutui | |||
DNPQ | 17 | Nicola Larini | Osella-Ford | Esikarsiutui | |||
DNPQ | 40 | Gabriele Tarquini | AGS-Ford | Esikarsiutui | |||
DNPQ | 18 | Piercarlo Ghinzani | Osella-Ford | Esikarsiutui | |||
DNPQ | 31 | Roberto Moreno | Coloni-Ford | Esikarsiutui | |||
DNPQ | 32 | Pierre-Henri Raphanel | Coloni-Ford | Esikarsiutui | |||
DNPQ | 33 | Gregor Foitek | EuroBrun-Judd | Esikarsiutui | |||
DNPQ | 35 | Aguri Suzuki | Zakspeed-Yamaha | Esikarsiutui | |||
DNPQ | 34 | Bernd Schneider | Zakspeed-Yamaha | Esikarsiutui |
[muokkaa] Muuta
- Paalupaikka: Ayrton Senna – 1.42,300
- Nopein kierros: Ayrton Senna – 1.45,884 (kierroksella 43)
- Honda-moottorit saavuttivat 800 MM-pisteen rajan.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ The Official Formula 1 Website FIA. Viitattu 10. joulukuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Merkkipaalut F1-ruutu. Viitattu 10. joulukuuta 2007.
1950 • 1951 • 1952 • 1953 • 1954 • 1955 • 1956 • 1957 • 1958 • 1959
1960 • 1961 • 1962 • 1963 • 1964 • 1965 • 1966 • 1967 • 1968 • 1969
1970 • 1971 • 1972 • 1973 • 1974 • 1975 • 1976 • 1977 • 1978 • 1979
1980 • 1981 • 1982 • 1983 • 1984 • 1985 • 1986 • 1987 • 1988 • 1989
1990 • 1991 • 1992 • 1993 • 1994 • 1995 • 1996 • 1997 • 1998 • 1999
2000 • 2001 • 2002 • 2003 • 2004 • 2005 • 2006 • 2007 • 2008 2009