Pyhimys
Wikipedia
Pyhimys (muissa kielissä Sant, Santa, Sankt, St., lat. sanctus) on joissain uskonnoissa pyhänä pidetty henkilö.
Ortodoksisuudessa käytetään pyhimyksestä nykyisin sanaa pyhä. Ortodoksisessa kirkossa paikalliskirkon tai patriarkaatin Pyhä Synodi kanonisoi eli julistaa virallisesti pyhäksi.
Katolinen kirkko kanonisoi eli julistaa pyhimyksiksi ihmisiä, jotka ovat osoittaneet sankarillista hyveellisyyttä elämässään ja vain, kun tämä on todistettu yleisellä maineella ja todennetuilla argumenteilla. Kirkon näkemyksen mukaan pyhimykset ovat Jumalan palvelijoita ja ystäviä, joiden elämä on tehnyt heidät Hänen erityisen rakkautensa arvoisiksi. Kirkko katsoo, että pyhimyksiä tulee arvostaa ja kunnioittaa (lat. douleia) ja heiltä voidaan pyytää esirukouksia. [1]
Katolisuudessa pyhimykseksi voidaan julistaa henkilö, jonka kuolemasta on kulunut vähintään viisi vuotta. Tätä edeltää autuaaksi julistaminen. Paavi Johannes Paavali II ehti julistaa virkansa aikana pyhimykseksi 1100 henkilöä, mikä on tähän asti suurin määrä.
Pyhimysten elämästä ja ihmeteoista kerrottiin entisaikaan paljon tarinoita eli pyhimyslegendoja.
Uskonpuhdistus hylkäsi pyhimyskultin, vaikka korostikin pyhimysten merkitystä.
[muokkaa] Pyhimykset muissa uskonnoissa
Myös islamin ja hindulaisuuden piirissä on pyhimyksiä. Hindulaisuudessa pyhimys on itseoivalluksen saanut henkilö, henkinen opettaja, guru jonka sielu on sulautunut Brahmaniin, Jumalaan. Hindulaisuudessa pyhimystä ei julisteta vaan pyhimyksen "arvonimen" saa oman toiminnan ja olemuksen avulla.
[muokkaa] Lähteet
- Tieteen kuvalehti 15/1999
