Pyhä Olavi
Wikipedia
Olavi Pyhä tai Pyhä Olavi eli Olavi Haraldinpoika (norj. Olav II Haraldsson den hellige, muinaisnorjaksi Oláfr hinn helgi, 995–1030) oli Norjan kuningas 1015–1030. Olavi Pyhä on Norjan kansallispyhimys ja kaikkien ritareiden ja sotilaiden suojeluspyhimys.
Nuoruudessaan Olavi oli menestyksekäs viikinki. Hän osallistui viikinkiretkille muun muassa Itämerellä, Tanskan rannikkoseuduilla ja Englannissa. Normandiassa Olavi omaksui kristinuskon.
Olavi palasi vuonna 1015 Norjaan ja otti vallan Eerik jaarlilta. Olavi vakiinnutti kristinuskon aseman Norjassa ankarilla pakkokäännytyksillä. Niiden ansiosta hänet julistettiin myöhemmin pyhimykseksi, ja hänet on opittu tuntemaan nimellä Olavi Pyhä. Aikalaisten keskuudessa käännytykset aiheuttivat kuitenkin vihaa ja katkeruutta, ja tekivät Olavista hyvin epäsuositun hallitsijan. Sen vuoksi Tanskan kuningas Knuut Suuri onnistuikin 1028 valloittamaan Norjan melko helposti, ja Olavin oli paettava Novgorodiin. Vuonna 1030 Olavi palasi Norjaan ja yritti saada kruunun takaisin itselleen. Hän kuitenkin kaatui Stiklestadin taistelussa 29. heinäkuuta 1030.
Olavia alettiin pian pitää pyhimyksenä, ja hänen haudastaan Trondheimin tuomiokirkossa tuli pohjoismaiden keskeisin pyhiinvaelluskohde.
Suomessakin on monia Pyhän Olavin mukaan nimettyjä keskiaikaisia kirkkoja. Eerik Akselinpoika Tott nimesi Olavinlinnan Pyhän Olavin mukaan. Vielä nykyäänkin Savonlinnassa vietetään joka vuosi 29. heinäkuuta Pyhän Olavin päivää kaupungin syntymäpäivänä.
Martti Haavio arvelee suomalaisissa loitsuissa esiintyvää Vuolankoinen-nimistä raudan ja teräaseiden synnyttäjää kansanomaistuneeksi käsitykseksi Pyhästä Olavista.
| Edeltäjä: Eerik Haakoninpoika ja Sven Haakoninpoika |
Norjan kuningas |
Seuraaja: Knuut Suuri |
