Operaatio kesäsade

Wikipedia

Operaatio Kesäsade
{{{Kuva}}} {{{Kuvateksti}}}
Sota: Palestiinan-Israelin konflikti
Päivämäärä: 9. kesäkuuta 2006 -
Paikka: Gazan kaista
Tulos: Käynnissä
Taistelevat osapuolet
Israel	Hamas
Komentajat
Dan Halutz Yoav Galant	Khaled Mashal Mohammed Deif
Vahvuudet
3 000	Ei tietoa
Tappiot
3 kuollutta 16 haavoittunutta 1 vangittu	83 militanttia kuollut 33 siviiliä kuollut 3 poliisia kuollut 162 haavoittunutta

Operaatio Kesäsade (hepreaksi ‏מבצע גשמי קיץ‎) on koodinimi Israelin sotilasoperaatiolle Gazassa. Operaatio alkoi 28. kesäkuuta 2006, ja se oli ensimmäinen merkittävä rajanylitys Gazaan sen jälkeen kun Israel luovutti syyskuussa 2005 Gazan turvallisuuden palestiinalaishallinnon vastuulle.

Sisällysluettelo 1 Operaatioon johtaneet tapahtumat 2 Operaatio 3 Kansainvälinen reaktio 4 Libanon 5 Lähteet 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Operaatioon johtaneet tapahtumat

Tilanne on ollut kireä palestiinalaisten ammuttua muutama kuukauden aikana yli 100 Kassam-rakettia Israelin asutuskeskuksiin. ^[1] 9. kesäkuuta 2006 Gazan rannalla tapahtui räjähdys, jossa kuoli seitsemän palestiinalaista. Hamas syytti räjähdyksestä Israelin puolustusvoimien harhalaukausta, mutta videonauhalla Hamasin edustajat poistavat todistusaineiston heti räjähdyksen jälkeen^[2] ja lisäksi kaikista uhreista poistettiin sirpaleet, jotka olisivat osoittaneet Hamasin syyllisyyden.^[3] Süddeutsche Zeitung on tutkinut Hamasin toimittaman materiaalin todenperäisyyden ja löytänyt suuria epäjohdonmukaisuuksia^[4]. Israelin puolustusvoimat teki oman tutkintansa ja päätyi tulokseen, ettei alueelle olisi voinut lentää kranaattia, mutta Human Rights Watchin tutkija Garlasco piti mahdollisena, että kyseessä olisi saattanut olla Israelin vanha räjähtämätön ammus.^[5] Tapahtumien jälkeen Hamas lopetti kuusitoista kuukautta jatkuneen tulitaukonsa.^[6]

Tapahtumat saivat alkunsa usean yhteistyössä toimineen palestiinalaisen militanttijärjestön (mm. Hamasin sotilaallinen siipi Izz al-Din al-Qassam prikaatit) hyökätessä 25. kesäkuuta maiden rajalla sijaitsevalle Israelin sotilasasemalle Kerem Shalomissa. Militantit tappoivat hyökkäyksen yhteydessä kaksi sotilasta, haavoittivat neljää ja sieppasivat yhden sotilaan, alikersantti Gilad Shalitin panttivangikseen. Israel uhkasi voimatoimilla, jos vankia ei vapauteta, ja aloitti sotilasoperaation 28. kesäkuuta palestiinalaisten kieltäydyttyä vapauttamasta vankiaan.

Vain muutaman tunnin päästä Gilad Shalitin kaappauksesta ilmoitti palestiinalainen militanttijärjestö Kansan vastarinnan komitea (PRC) siepanneensa 18-vuotiaan pojan Eliahu Asherin. Siepatun ruumis löydettiin myöhemmin Israelin armeijan saamien tietojen perusteella Ramallahin alueelta. Operaation jo alettua palestiinalaisen Fatah-järjestön sotilaallinen siipi al-Aqsan marttyyrien prikaatit ilmoitti 28. kesäkuuta kaapanneensa 62-vuotiaan israelilaismiehen. Noah Moskovich löydettiin myöhemmin kuolleena Israelin armeijan etsinnöissä.

[muokkaa] Operaatio

Operaation ensimmäisinä tunteina Israelin joukot tuhosivat siltoja jakaakseen Gazan kahtia ja katkaisivat sähköverkon noin 65 prosentista Gazaa iskemällä voimalaitokseen. Israel iski myös Hamasin koulutus- ja aseistusleireihin. Kenenkään ei kerrottu kuolleen tai loukkaantuneen iskuissa. Panssarivaunut valmistautuivat seuraavassa vaiheessa valloittamaan strategisia kohteita, erityisesti Kassam-rakettien valmistus- ja ampumisalueita. Yöllä Israel onnistui tuhoamaan kaksi asevarastoa. ^[7]

29. kesäkuuta Israel jatkoi Hamasin poliittisen siiven johtajien pidättämistä ,joukossa kahdeksan palestiinalaishallinnon 20 ministeristä, syyttäen heitä terrorismista. Heitä pidätettiin yhden tiedon mukaan 64. Se on noin kolmannes sen johtajista, ja loput ovat piiloutuneet. Israel ilmoitti, että heidät asetetaan kansainvälisesti tunnustetun oikeuden eteen. Pääministeri Ismail Haniya jäi vielä vapaalle jalalle.^[8]

3. heinäkuuta 2006 Israel iski yön tunteina al-Aqsan marttyyrien prikaatien käyttämään rakennukseen raketein. Isku tehtiin muutamia tunteja sen jälkeen, kun pääministeri Ehud Olmert komensi armeijaa tehostamaan toimiaan. al-Aqsan marttyyreja pidetään presidentti Mahmud Abbasin Fatah-puolueen aseellisena siipenä.

Yöllä 12. heinäkuuta Israelin armeija iski voimakkaasti Gazan keskustassa sijaitsevaan rakennukseen tavoitteenaan surmata Hamasin sotilaallisen siiven Izz al-Din al-Qassam prikaatien korkea-arvoisin johtaja Muhammed Deif. Israelin armeijan mukaan Deif haavoittui iskussa, jossa Hamas-johtaja Nabil Abu Selmeija ja hänen koko perheensä yhtä poikaa lukuun ottamatta kuoli. Hamasin sotilaallisen siiven edustajan mukaan Israel pyrki peittelemään iskun siviiliuhreja väittämällä Deifin haavoittuneen. Israelin turvallisuusviranomaiset luokittelevat Muhammed Deifin yhdeksi etsityimmäksi vastustajakseen.

15. heinäkuuta Israelin armeija jatkoi kolmatta viikkoa ääriryhmien sieppaaman sotilaan etsimistä Gazan kaistalla. Israel tiedotti jatkavansa sotatoimia Gazan kaistaleella huolimatta samanaikaisista taisteluista Hizbollah-sissejä vastaan Libanonin rajalla.^[9] Syyrian johtava Baath-puolue ilmoitti antavansa tukensa Hizbollah-järjestölle. Syyria oli näkyvästi tukenut jo vuonna 2001 Hizbollahia, jolloin Israel vetäytyi Etelä-Libanonista.^[10]

[muokkaa] Kansainvälinen reaktio

Valkoisen talon tiedottaja Tony Snow sanoo, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään ja kansalaistensa henkeä, mutta että sen pitää välttää Gazan siviiliväestöön ja infrastruktuuriin kohdistuvia vahinkoja. Palestiinalaisjohtaja Mahmud Abbasin mukaan iskut olivat kollektiivinen rangaistus palestiinalaisia vastaan ja humanitaarinen rikos. EU:n puheenjohtajamaan pääministeri Matti Vanhasen mukaan "EU tuomitsee Israelin ylimitoitetut sotatoimet ja niiden aiheuttaman humanitaarisen kriisin".^[11] Israelin hallitus on kieltäytynyt tulitauosta ennen kuin kaapattu sotilas vapautetaan, Hamas taas on kieltäytynyt luovuttamasta kaapattua sotilasta. Israelin armeijan aloittaessa Gazaan tunkeutumista sen ilmavoimien lentokoneet lensivät varoituksenomaisesti myös Syyrian presidentinpalatsin yli.^[12]

Qatarin YK:n turvallisuusneuvostolle esittämä päätöslauselmaehdotus, jossa vaadittiin Israelia lopettamaan iskut Gazaan ja vapauttamaan vangitsemansa 64 palestiinalaisvirkamiestä ja Hamasia vapauttamaan kaapattu sotilas, kaatui 13. heinäkuuta Yhdysvaltojen käytettyä veto-oikeuttaan. Päätöslauselmaa oli kannattanut 10 maata ja 4 oli pidättäytynyt äänestämästä. Libanon on puolestaan toivonut turvallisuusneuvostolta päätöslauselmaa, jossa vaaditaan Israelia lopettamaan iskut sen maaperälle. Yhdysvaltojen ulkomininisteri Condoleezza Rice totesi, että Hizbollah vaarantaa alueen turvallisuuden ja samalla heikentää toiminnallaan sekä Libanonin että Israelin kansalaisten etuja. EU on ollut huolissaan kriisin leviämisestä myös Syyrian, ja sen ulkopoliittisen edustajan Javier Solanan on tarkoitus matkustaa alueelle 15. heinäkuuta tapaamaan kriisin osapuolia. ^[13]

[muokkaa] Libanon

Pääartikkeli: Israelin–Libanonin konflikti 2006

Israelin ja Libanonin välinen konflikti käynnistyi 12. heinäkuuta 2006, kun islamistinen Hizbollah-järjestö ampui Katjuša-ohjuksia Israeliin, tunkeutui Israeliin, tappoi kahdeksan Israelin kansalaista ja kaappasi kaksi sotilasta. Tämä tulkittiin Libanonin sotatoimeksi Israeliin, ja Israel aloitti Libanonin puolelle ulottuvan pelastusoperaation kaapattujen vapauttamiseksi.

[muokkaa] Lähteet

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.

1. ↑ Gaza's rocket threat to Israel
2. ↑ [1]
3. ↑ [2][3]
4. ↑ [4]
5. ↑ [5]
6. ↑ Shrapnel clue to Gaza beach shelling "beach carnage prompted Hamas to end its 16-month-long ceasefire as its militants fired salvos of rockets into Israel over the weekend"
7. ↑ Israeli navy fires shells on northern Gaza StripGaza breaking down without power plant Israel hits Palestinian Interior Ministry
8. ↑ Hamas says Israel is out to destroy its administration[6]
9. ↑ http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/id38590.html
10. ↑ http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/id38589.html
11. ↑ EU warns Israel on Gaza attacks
12. ↑ http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/content/article/2006/06/28/AR2006062801342.html Israeli Planes Buzz Home of Syrian Leader]
13. ↑ Iran varoittaa Israelia, Gaza-esitys nurin YK:ssa

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Israelin ulkoasiainministeriö: [7]