Nainen

Wikipedia

Nainen on toinen ihmisen sukupuolista, naaras. Naiseksi kutsutaan aikuista, kasvuikäisestä naisesta käytetään nimitystä tyttö. Muiden nisäkäsnaaraiden tapaan naisen biologisia tunnusmerkkejä ovat muun muassa XX-kromosomipari, synnytyselimet (emätin, kohtu, munasarjat) ja maitorauhaset imettämistä varten. Naiset ovat keskimäärin miehiä pienikokoisempia ja heidän äänialansa on korkeampi.

Vaikka tyttöjä syntyy vähemmän poikiin nähden (suhdeluku on noin 1:1,05), kaikkiaan Suomessa naisia on hieman enemmän kuin miehiä. Tämä johtuu naisten keskimäärin noin 5 vuotta pidemmästä elinajasta.

Koko maapallolla jokaista naista kohti on noin 1,01 miestä.^[1] Tähän vaikuttaa mm. Itä- ja Kaakkois-Aasiassa paikoin tapahtuva tyttölasten syrjiminen. Pidemmästä elinajanodotteesta johtuen vanhemmissa ikäluokissa (65-vuotiaat ja vanhemmat) on miehiä kuitenkin vain 0,79 jokaista naista kohden.

Sisällysluettelo 1 Biologia 2 Naiseus 3 Nimitykset 4 Kuvia 5 Katso myös 6 Lähteet

[muokkaa] Biologia

Nainen eroaa miehestä keskimäärin esimerkiksi seuraavissa fysiologisissa ominaisuuksissa:

• lyhyempi
• korkeampi ääniala
• kyky tulla raskaaksi
• suurempi kehon rasvaprosentti, joka on välttämätön estrogeenin tuottamisessa
• rinnat, joissa synnytyksen jälkeen kehittyy maitoa
• leveämpi lantio, joka on eduksi synnytyksessä
• pehmeämpi iho, joka johtuu ihon ohuudesta
• sirommat luut esimerkiksi kämmenissä ja jalkaterissä
• kapeammat hartiat kuin miehellä
• pienempi lihasmassa
• korkeampi naissukupuolihormonin, estrogeenin taso
• vähäisempi kehonkarvoitus, riippuen yksilöllisestä testosteronin tuottamisesta
• kuukautiskierto

[muokkaa] Naiseus

Naisen asema on vaihdellut eri aikakausina ja eri yhteisöissä aina miesten holhouksessa olemisesta itsenäisyyteen. Etenkin länsimaissa naisen asema on saanut erityistä huomiota 1800-luvulta lähtien ja on yhä alati keskustelun aiheena. Antropologien mukaan on yleistä, että naiset ovat varhaiskantaisessa kulttuurissa käytökseltään miehiä hiljaisempia ja ujompia.^lähde? Toisaalta tunnetaan myös matriarkaalisia kulttuureita, joissa naisilla on huomattavasti päätösvaltaa. Perinteisessä metsästäjä-keräilijäkulttuurissa naisilla oli lähes poikkeuksetta keräilijän työt ja miehillä metsästäjän.

Naisena oleminen tuottaa erilaisia rooleja, kuten esimerkiksi roolit tyttärenä, kumppanina ja äitinä. On tavallista, että vauvasta lähtien tyttöjä ja poikia kohdellaan eri tavoin perinteistä johtuen.

Osa naiseuteen liittyvistä ominaisuuksista on biologista ja osa kulttuurillista alkuperää. On kiistanalaista, missä määrin eri ominaisuudet johtuvat kulttuurillisesta, missä määrin biologisesta sukupuolesta (lisäksi jotkut filosofiset ajattelutavat kiistävät biologisen sukupuolen olemassaolon). Naiseuteen perinteisesti liitettyjä ominaisuuksia ovat muun muassa tunteellisuus, vähäisempi hyökkäävyys ja hoivaavuus.

Feministinen liike eli naisasialiike on ottanut tehtäväkseen irrottaa nainen miehen holhouksesta ja parantaa naisen oikeudellista, taloudellista ja yhteiskunnallista asemaa. Naisasialiikkeen on katsottu 1800-luvulta alkaen saaneen aikaan monia muutoksia naisen asemaan tasa-arvoa kohden.

[muokkaa] Nimitykset

Tyttö on lapsi, jonka sukupuoli on nainen. Lähinnä tuttavallisessa sävyssä tytöiksi saatetaan kutsua myös nuoria aikuisia naisia.^[2]

Monissa kulttuureissa on tapana erottaa puhuteltaessa naimisissa oleva ja naimaton nainen toisistaan. Rouva viittaa naimisissa olevaan, neiti puolestaan naimattomaan naiseen.

Mummoksi kutsutaan äidin tai isän äitiä eli isoäitiä. Sanan toinen merkitys on vanha nainen.^[2]

[muokkaa] Kuvia

Etiopialainen nainen.	Israelilainen nuori nainen.	Mosambikilainen nainen perinteisessä kasvomaskissa.	Japanilainen maiko.
Arabialainen nainen pukeutuneena perinteiseen asuun (n. vuodelta 1920)	Intialainen nainen myymässä appelsiineja.	Aasialaistyttö.	Thaimaalainen 95-vuotias nainen.
Amélie Mauresmo.	Valokuva ranskalaisesta naisesta (n. vuodelta 1890).	Maalaus naisesta 1800-luvulta.

[muokkaa] Katso myös

• Gynekologia
• Lesbous
• Naisviha
• Seksismi

[muokkaa] Lähteet