Kuukautiskierto
Wikipedia
Kuukautiskierto on jakso, jonka aikana hedelmällisessä iässä olevan ihmisnaisen kuukautiset eli menstruaatio tulevat kerran. Kuukautiskierrossa on eri vaiheita ja se kestää ihmisillä keskimäärin 28 vuorokautta eli kuun kierron verran, mistä kuukautiset ovat saaneet nimensäkin. Kuukautiskierron katsotaan alkavan ensimmäisestä kuukautisvuotopäivästä.
Kuukautisten aikana kohdun vanha limakalvo poistuu ja sen myötä pieni määrä verta. Kuukautisvuoto valuu emättimen kautta ulos. Yleensä kuukautisvuodon valuminen vaatteisiin pyritään estämään kuukautissuojilla, kuten tamponilla, terveyssiteellä tai kuukautiskupin eli ns. kuukupin avulla.
[muokkaa] Kuukautisten alkaminen ja päättyminen
Kuukautiskierto alkaa tytön tullessa murrosikään, yleensä kun tyttö saavuttaa noin 47 kilogramman painon. Myös rasvakudoksen määrällä on vaikutusta alkamisajankohtaan. Kuukautiset alkavat keskimäärin 12-vuotiaana, mutta voivat alkaa paljon nuorempana tai vanhempanakin. Normaali alkamisaika yleisesti on 8–15 vuotta [1]. Suomalaisilla tytöillä kuukautisten keskimääräinen alkamisikä on 12,5 vuotta.[2] Kuukautiset voivat aiheuttaa kipuja ja niitä voi lievittää mm. liikunnalla, särkylääkkeillä tai laittamalla kuumavesipullo vatsalle.
Kuukautiset päättyvät vaihdevuosiin eli menopaussiin, jotka tavallisesti alkavat 45. ja 55. ikävuoden välillä ja kestävät muutaman vuoden. Vaihdevuosiin voi liittyä monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, kuten kuumia aaltoja, univaikeuksia, ärtyneisyyttä ja mielialamuutoksia.
[muokkaa] Kuukautisten ja kuukautiskierron pituus
Kuukautiskierron pituus on yksilöllistä, ja on yleensä 23–35 päivää keskiarvon ollessa 28 päivää. Kuukautiset kestävät yleensä 3–5 päivää, mutta 2–7 päivän vaihteluväliäkin voidaan pitää vielä normaalina.
Kasvissyöjillä kuukautiskierto on keskimäärin hieman pidempi kuin sekasyöjillä.[3]
[muokkaa] Kuukautisvuodolta suojautuminen
Kuukautisten aikana naiset käyttävät erilaisia kuukautissuojia kuten terveyssiteitä, tamponeja tai kuukautiskuppia estämään vaatteiden sotkeutumista kuukautisvuotoon. Terveysside asetetaan alushousujen sisäpinnalle siten, että siteen imukykyinen puoli tulee ylöspäin, jolloin kuukautisvuoto imeytyy siihen. Tamponi on emättimeen sisään työnnettävä sukkulanmallinen imukykyinen kuukautissuoja. Kuukautiskuppi on nimensä mukaisesti kuppi, joka asetetaan emättimeen siten, että vuoto jää kuppiin.
[muokkaa] Kuukautiskierron vaiheet
Kuukautiskierron alussa tulevat kuukautiset. Munarakkula alkaa kypsyä ja puhkeaa (ovulaatio) noin kierron puolivälissä, jolloin kypsä munasolu irtoaa ja hedelmöittyminen on mahdollista. Munasolun irtoamisesta kuluu melkein aina 14 vuorokautta kuukautisten alkamiseen, jolloin kuukautiskierto alkaa alusta.[4]
[muokkaa] Kuukautiskierron hormonaalinen säätely
Hypotalamus tuottaa gonadotropiineja vapauttavaa hormonia (GnRH) joka stimuloi aivolisäkkeen tuottamaan follikkelia stimuloivaa hormonia (FSH) ja luteinisoivaa hormonia (LH). GnRH erittyy hypotalamuksesta 60–90 minuutin välisinä pulsseina, mikä on edellytys sen biologiselle aktiivisuudelle.
Kuukautiskierron alussa FSH stimuloi tertiäärisiä follikkeleja kypsymään. Kasvava follikkeli tuottaa lisääntyvässä määrin estradiolia. Kun follikkeli on kasvanut tarpeeksi, se alkaa erittää inhibiiniä, joka estää FSH:n tuotannon.
Estradioli aiheuttaa kohdun limakalvon paksuuntumisen. Se on normaalilla matalalla tasollaan gonadotropiinien tuotantoa inhiboiva. Kun follikkeli on täysikokoinen ja tuottaa tarpeeksi suuren määrän estradiolia, säätely kuitenkin kääntyy vastakkaiseksi ja estradioli stimuloikin gonadotropiinituotantoa. Tämän aiheuttama piikki LH:n määrässä aiheuttaa follikkelin puhkeamisen eli ovulaation. Jäljelle jäävä osa follikkelista muodostaa keltarauhasen, joka tuottaa progesteronia ja estradiolia.
Progesteroni aiheuttaa kohdun limakalvon muuttumisen erittävään tilaan. Ellei hedelmöittymistä tapahdu, progesteroni- ja estradiolitasot putoavat johtaen keltarauhasen surkastumiseen ja kohdun limakalvon irtoamiseen. Tästä seuraa kuukautisvuoto. Vähentynyt inhibiinitaso aiheuttaa kohoavan FSH:n määrän, joka puolestaan aloittaa uuden kuukautiskierron.
Jos hedelmöittyminen tapahtuu, istukan erittämä hCG-hormoni (Human chorionic gonadotropin) pitää yllä keltarauhasta.
[muokkaa] Kuukautiskiertoon liittyviä häiriöitä
Epäsäännölliset kuukautiset on tavallinen kuukautisiin liittyvä häiriö. Polymenorrea tarkoittaa liian usein tulevia kuukautisia, oligomenorrea liian harvoin tulevia kuukautisia. Jos kuukautisia ei tule yli 180 päivään, on kyse amenorreasta. Menorragia ja hypermenorrea tarkoittavat säännöllisesti runsasta kuukautisvuotoa. Dysmenorrea tai algomenorrea tarkoittavat kivuliaita kuukautisia, ja ne saattavat olla endometrioosin oire.
[muokkaa] Kuukautisiin liittyviä nimityksiä
Puhekielessä kuukautisia kutsutaan mm. "menkoiksi", "mensuiksi"
[muokkaa] Kuukautiset muilla eläimillä
Ihmisnaisten lisäksi muillakin nisäkäsnaarailla on havaittu esiintyvän kuukautisia, lähinnä kädellisillä, mutta myös joillain muillakin nisäkäslajeilla.[5]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://www.4woman.gov/faq/menstru.htm#6
- ↑ Parent A-S, Teilman G et al: The timing of normal puberty and age limits of sexual precocity: variations around the world,secular trends, and changes after migration. Endocr Rev 2003;24:668-93, 2003.
- ↑ Lukio 4, Koulun biologia: Ihminen, s. 11, 2003, Otava
- ↑ http://metku.net/~pesu/hedelmoitys.html
- ↑ Fruit bats discovered to have menstrual cycles 30.7.2007. Viitattu 12.9.2007.
