Koskikeskus
Wikipedia
Koskikeskus 51. kaupunginosa |
|
Kaupunki | Oulu |
Suuralue | Tuiran suuralue |
Väkiluku (1.1.2008) | 580 [1] |
Osa-alueet | Raatti, Toivoniemi |
Koskikeskus on noin 580 asukkaan kaupunginosa Oulussa. Se sijaitsee Oulujoen suistossa sijaitsevilla saarilla. Asemakaava on Alvar Aallon suunnittelema.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koskikeskuksen alueet
[muokkaa] Toivoniemi
Toivoniemi on keinotekoinen saari jokisuistossa Tuiran eteläpuolella. Tämä alun perin Oulujokeen työntyvä niemeke muuttui saareksi Merikosken voimalaitoksen Alakanavan kaivutöiden yhteydessä 1948.
Toivoniemen yleissuunnitelman teki Alvar Aalto vuosina 1943–1944, kaavasuunnitelman Niilo Mattila vuonna 1954. Rakennukset ovat useiden eri arkkitehtien vuosina 1954–1958 suunnittelemia.
Domus Botnica, Oulun vanhin varsinainen opiskelija-asuntola, rakennettiin Toivoniemeen vuosina 1957–1958. Osa rakennuksen rahoituksesta kerättiin myymällä Outokumpu ja Otanmäki osakeyhtiöiden lahjoittamia pieniä malminlohkareita, joihin oli merkitty tunnus: Kipinästä tuli syttyy, lohkareesta yliopisto. Keräyksen järjesti Oulun korkeakouluseura.[2]
[muokkaa] Linnansaari
Linnansaaren tunnusmerkkinä on Oulun linnan raunioille rakennettu entinen Oulun merikoulun tähtitorni. Torni on rakennettu vuonna 1875. Kesäkahvilana se on toiminut vuodesta 1912 alkaen. Saari on asumaton.
[muokkaa] Raatinsaari
Raatinsaari eli Raatti sijaitsee jokisuistossa Toivoniemen ja Pikisaaren välisellä alueella. Alueesta käytetään yleisesti nimitystä Raatti. Saari on muodostunut jokisuistoon eroosion muovaamana, ja maankohoamisen vuoksi myös läheinen Kuusisaari on kasvanut kiinni Raatinsaareen. Saaret aiotaan erottaa toisistaan.
Raatissa sijaitsevat Raatin urheilukeskus, uimahalli, pienvenesatama sekä Oulun NMKY:n omistama Raatin nuorisotalo.
Raatin nuorisotalon puuosa on rakennettu ravintolaksi vuonna 1874. Talon kivinen uudisosa on rakennettu vuonna 1934 Suojeluskunnan taloksi. Raatin saaressa on ollut myös vankileiri vuoden 1918 tapahtumissa vangituille punaisille. Leirillä oli enimmillään noin 900 vankia. Vankileirin kuolleisuus oli Vaasan vastaavan leirin jälkeen suhteellisesti toiseksi pienin koko maassa.[3] Paikalla on kuvanveistäjä Jouko Toiviaisen veistämä muistomerkki vuodelta 1988.
[muokkaa] Kuusisaari
Kuusisaareen avattiin tanssipaviljonki kesällä 1956.[4] Paviljonki-rakennus on edelleen olemassa, mutta tanssien järjestäminen on siirtynyt muualle. Vuosina 1973 – 1991 saaressa järjestettiin musiiikkifestivaali Kuusrock. Nykyisin Kuusisaari on tunnettu jokavuotisesta Qstock-tapahtumastaan. Raatinsaaren tavoin Kuusisaari on syntynyt eroosion muovaamana. Kuusisaari on asumaton.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Oulun kaupungin ikäluokkatilasto kaupunginosittain 1.1.2008 29. tammikuuta 2008. Oulun kaupunki. Viitattu 21. maaliskuuta 2008.
- ↑ Ruopsa, Jukka; Varis, Markku; Heikkinen Vesa: Asumaan vaikka väkisin. Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö 20 vuotta, s. 9. Kemijärvi: Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, 1991. ISBN 952-90-3235-8.
- ↑ Kustaa Hautala: Oulun kaupungin historia IV, s. 622. Oulu: Kirjapaino Oy Kaleva, 1976. ISBN 951-9327-00-2.
- ↑ Turo Manninen: Oulun kaupungin historia VI, s. 417. Oulu: Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 1995. ISBN 951-9234-48-9.
Museot | Automuseo – Merimiehenkotimuseo – Sahamuseo – Pohjois-Pohjanmaan museo – Taidemuseo – Turkansaaren ulkomuseo |
Rakennukset ja alueet | Kauppahalli – Kauppatori – Kaupungintalo – Kaupunginteatteri – Maikkulan kartano – Nallikari – Pikisaari – Rotuaari – Tietomaa – Tuiran sillat – Tuomiokirkko – Villa Hannala |
Puistot ja luonto | Franzénin puisto – Hautausmaa – Heinätorin puisto – Isokankaan luonnonsuojelualue – Hollihaan puisto – Hupisaaret – Kasvitieteellinen puutarha – Kaupunginojan puistovyöhyke – Letonniemi – Mannerheimin puisto – Markkuun ryhmäpuutarha – Tuiranpuisto – Äimäraution siirtolapuutarha |
Patsaat ja veistokset | Frans Mikael Franzénin patsas – Futura – Tuntematon – Kalasääski ja lohi – Pohjan neito – Polskis – Toripolliisi – Tuirasta Ruijan rannoille – Valaistuksen tie |
Tapahtumat | Arktiset Askeleet – Korttelihaipakka – Kuusrock – Lastenelokuvafestivaali – Qstock – Rotuaari Piknik – Tervahiihto – Tervasoutu – Valkosipuliyö – Vectorama |
Muuta | Potnapekka |
Oulun palot | v. 1652 palo – v. 1655 palo – v. 1705 palot – v. 1715 palo – v. 1773 palo – v. 1822 palo – v. 1882 palo |
Merenkulku | Fregatti Toivo – Hailuotolaiva – Kiikelin hylky – Laitakarin hylky – Hinaaja Oulu II – Sophia Marian hylky |
Teollisuuden historia | Katri Antell – Merijal – Oulu Oy – Pateniemen saha – Tervahovi – Toppila Oy – Toppilan Mallasjuomatehdas – Typpi Oy – Ab Uleå Oy – Veljekset Åström |
Katso myös | Oulun historia – Oulujoen kunta – Oulun kasarmi – Oulun linna – Oulun valtaus |
Liikennekeskukset | Kallioparkki – Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaali – Oulun matkakeskus – Oulun rautatieasema – Oulun satama – Pikkaralan rautatieasema – Toppilan rautatieasema – Tuiran rautatieasema |
Sisäiset liikenneväylät | Aleksanterinkatu – Isokatu – Raitotie – Poikkimaantie – Saaristonkatu – Torikatu – Uusikatu |
Sillat | Erkkolan silta – Kiskopolun silta – Joutsensilta – Rautasilta – Sangin silta – Tuiran sillat |
Kaupunki ja hallinto | Kaupunginvaltuusto – Vaakuna |
Media | 65 Degrees North – Forum24 – Kaleva – Kansan Tahto – Oulu-lehti – Pohjolan Työ – Radio Mega |
Oppilaitokset | Yliopisto |
Muuta Ouluun liittyvää | Kauppakeskus Galleria – Katri Antell – Oulun Energia – Oulun Puhelin – Oulun yliopistollinen sairaala – Paskakaupunni – Pulla-Pirtti – Pelastushelikopteri Sepe – Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat |