Hyödyke
Wikipedia
Hyödyke tarkoittaa taloustieteessä asiaa, joka tuottaa hyötyä kuluttajalle. Hyödyke voi olla esimerkiksi tavara tai tuote, jonka voi ostaa kaupasta. Vaihtoehtoisesti se voi olla aineeton kuten palvelu tai puhdas ilma.
Teoreettisesti suuremman hyödykemäärän kuluttamisen ajatellaan lisäävän hyötyä. Laskevan rajahyödyn mukaan lisäyksikkö kulutettua tavaraa tuottaa kuitenkin vähemmän hyötyä kuin edellinen. Nälkäiselle ensimmäinen voileipä tuottaa suuremman lisähyödyn kuin kymmenes.
Asioita, jotka eivät tuota hyötyä, kutsutaan toisinaan haitakkeiksi. Esimerkiksi saasteet ovat haitakkeita. Työtä saatetaan pitää haitakkeena, josta saadaan korvaukseksi palkkaa. Lisäksi jotkut hyödykkeet voivat muuttua haitakkeeksi, jos niitä kulutetaan liikaa. Esimerkiksi jos voileipiä syödään ylen määrin, siitä seuraavan huonon olon vuoksi voileipä voi muodostua haitakkeeksi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ominaisuudet
Tavallisesti hyödykkeet ovat niukkoja. Niukan hyödykkeen hinta määräytyy vapailla markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Ilmaishyödykkeet eivät ole niukkoja. Esimerkiksi puhdasta hengitysilmaa tai jätettä on tarjolla enemmän kuin niille on kysyntää. Kun hyödykkeen käyttöä voidaan rajata, sanotaan sitä yksityiseksi hyödykkeeksi. Hyödykkeestä voidaan tehdä myös keinotekoisesti niukka. Tästä ovat esimerkkejä tietokoneohjelmien lisensointi ja musiikkitiedostojen kopioinnin rajoitus.
Julkishyödykkeet ovat hyödykkeitä, joiden kulutus ei estä muita kuluttamasta samaa hyödykettä. Puhdas julkishyödyke on hyödyke, jonka ulkopuolelle ei voidan sulkea ketään kun se on tuotettu. Esimerkiksi hengitysilma tai maanpuolustus ovat puhtaita julkishyödykkeitä.
Meriittihyödykkeet ovat hyödykkeitä, joiden kulutuksella on positiivisia ulkoisvaikutuksia. Näin ollen yksilöiden valitsema kulutustaso voi olla alhaisempi kuin sosiaalisesti optimaallinen kulutuksen taso. Tehokkuuden kasvattamiseksi yhteiskunta voi lisätä tällaisen hyödykkeen kulutusta säädöksillä, tukiaisilla tai tarjoamalla sen ilmaiseksi. Esimerkiksi koulutus ja ennalta ehkäisevä terveydenhuolto ajatellaan tavallisesti meriittihyödykkeiksi.
Yhteisresurssi on hyödyke, jonka käyttöä ei voida rajoittaa tai sitä ei ole rajoitettu. Se poikkeaa julkishyödykkeestä siten, että se on rajallinen eli niukka ja altis liialliselle kulutukselle. Esimerkiksi yhteiskäytössä olevat kalavedet ja laitumet ovat tyypillisiä yhteisresursseja. Niitä käytetään taloudellisesta näkökulmasta usein liikaa, koska kuluttajat eivät sisäistä kulutuksensa täyttä sosiaalista kustannusta. Samasta syystä kaupunkien tiet ruuhkautuvat, koska niiden käyttö on ilmaista eikä käyttäjien tarvitse maksaa aiheuttamastaan ruuhkasta.
[muokkaa] Hyödykkeiden keskinäinen suhde
Kaksi hyödykettä voivat olla substituutteja toisilleen, jolloin kuluttaja voi korvata ne toisillaan. Täydellisten substituuttien tapauksessa kuluttajalle ei ole merkitystä kumpaa hyödykettä kulutetaan. Voi ja margariini ovat useimmille ihmiselle enemmän tai vähemmän täydellisiä substituutteja.
Jos hyödykkeet ovat komplemetteja, ne täydentävät toisiaan. Täydellisen komplementin tapauksessa hyödykkeitä on aina kulutettava tietyssä suhteessa. Esimerkiksi soutamiseen tarvitaan yksi vene ja kaksi airoa.
Hyödykkeiden korvaavuuden astetta voidaan mitata hyödykkeiden ristijoustolla. Substituuttien ristijousto on positiivinen ja komplementtien ristijousto on negatiivinen. Täydellisillä substituuteilla tai komplementeilla ristijouston itseisarvo on ääretön. Riippumattomilla hyödykkeillä ristijousto on nolla.
[muokkaa] Kysyntäjousto
Hyödykkeet voidaan jakaa myös sen perusteella, miten niiden kulutus riippuu tuloista ja hyödykkeen hinnasta. Taloustieteessä tätä riippuvuutta mitataan kysyntäjoustolla.
- Normaalihyödykkeen kysyntä nousee tulojen noustessa eli sen kysynnän tulojousto on positiivinen.
- Inferiorisen hyödykkeen kysyntä laskee, kun tulot kasvavat eli sen kysynnän tulojousto on negatiivinen.
Lisäksi voidaan määritellä:
- Välttämättömyyshyödyke, jonka osuus kulutuksesta laskee tulojen noustessa eli sen kysynnän tulojousto on pienempi kuin 1.
- Ylellisyyshyödyke, jonka osuus kulutuksesta nousee tulojen noustessa eli sen kysynnän hintajousto on suurempi kuin 1.
Giffenin hyödyke on taas sellainen hyödyke, jonka kysyntä kasvaa sen hinnan noustessa. Toisin sanoen sen kysynnän hintajousto on positiivinen. Muilla hyödykkeillä hintajousto on negatiivinen.
[muokkaa] Hyödyke arkikielessä
Hyödyke-sanasta on johdettu negaatio turhake, joka on leikkimielinen ilmaisu turhalle tavaralle. Suomen luonto -lehti valitsee vuosittain vuoden turhakkeen, jolla pyritään kiinnittämään huomiota ekologiseen ja kestävään kulutukseen.
