Hansaliitto
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Hansaliitto (vanh. yläsaks. Hanse: ryhmä, joukko; myös dudische Hanse ja deutsche Hanse; lat. hansa teutonica) oli pohjoiseurooppalaisten kaupunkien (varhaisvaiheissa yksittäisten kauppiaiden) liitto, joka hallitsi kauppaa Itämeren ja pohjois-Saksan alueella 1200-1400-luvuilla.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Synty
Aluksi kauppiaat muodostivat pieniä yhteenliittymiä puolustamaan etujaan. Samaan aikaan saksalaisia siirtyi itään päin Puolaan, jolloin syntyi uusia markkina-alueita. Vuonna 1241 Hampurin ja Lyypekin kauppiaat muodostivat liiton eli hansan ja poistivat tullimaksut keskinäisestä kaupastaan. Pikkuhiljaa yksittäisistä kauppiashansoista siirryttiin kohti kaupunkihansaa. Kauppiashansoja ja kaupunkihansaa ei voidakaan selvästti erottaa toisistaan.
Viikinkien vallan kadottua pohjoisen kaupankäynnin keskus siirtyi saksalaistuvalle Itämeren etelärannikolle. Merkittävä vaihe tässä oli Lyypekin perustaminen 1158. Varhaisimmat erityisoikeutensa saksalaiskauppiaat saivat Lontoossa 1157, pian seurasivat erityisoikeudet Gotlannissa, Novgorodissa ja Bruggessä.
Liitto toi taloudellista etua jäsenilleen, minkä vuoksi toisia kaupunkeja liittyi pian mukaan. 1300-luvun alkupuolella kauppa- ja puolustusliitto, jota myöhemmin kutsuttiin hansaliitoksi, oli jo täysin vakiinnuttanut asemansa. 1300-luvun puolivälissä siinä oli mukana noin 70 kaupunkia Flanderista Venäjälle. Liiton jäsenistä ei koskaan laadittu kattavaa jäsenluetteloa, joten liiton laajuutta eri aikoina on hankala selvittää täsmällisesti. Lisäksi löyhästi liittoon liittyi noin 130 muuta kaupunkia.
1356 siihen asti löyhä kaupunkiliitto tiivistyi Lyypekin johdolla entistä tiiviimmäksi suurvallaksi. Edelleenkään liitolla ei ollut varsinaisia jäsenlistoja, ei perustuslakia eikä tiukkaa organisaatiota, ei yhteistä taloutta tai virkamiehiä.Mainitusta vuodesta alkaen Hansan päätökset tehtiin hansapäivillä yksinkertaista enemmistöä seuraten.
Hansakaupunkeja olivat esimerkiksi
- Hampuri, Lyypekki, Kiel, Rostock, Stralsund, Magdeburg, Braunschweig, Bremen, Münster, Gardelegen, Köln, Dinant, Breslau, Krakova, Danzig, Elbing, Königsberg, Tallinna, Tartto, Pärnu, Viljandi, Visby, Tukholma.
Hansalla oli konttori seuraavissa kaupungeissa:
Muita tärkeitä kauppapaikkoja olivat muun muassa
[muokkaa] Toiminta
Hansakauppiaat osallistuivat monen kaupungin hallintoon. Esimerkiksi Ruotsin keskiaikaisessa lainsäädännössä määrättiin tarkoin, kuinka monta saksalaista sai kuulua kaupungin raatiin ja monenko piti olla kotimaisia.
Hansakaupan merkityksen kannalta keskeistä oli uuden laivatyypin, koggin, kehittäminen. Koggeihin mahtui varhaisempiin laivatyyppeihin verrattuna huomattavasti enemmän rahtia. Tärkeitä vientitavaroita olivat suola, kankaat ja taloustavarat. Ruotsista saatiin rautaa, Suomesta kalaa ja turkiksiakin, Norjasta kalaa ja Venäjältä turkiksia ja mehiläisvahaa kirkon kynttilöihin. Lisäksi Hansa välitti eurooppalaisia vaikutteita, kieltä, kirjallisuutta ja muotia pohjoiseen.
Hansa keskittyi pääasiassa kauppaan, mutta sillä oli myös sotilaallista voimaa. Se puolusti jäsentensä etuja aikana, jolloin ei ollut olemassa yhtenäistä Saksaa, joka olisi kyennyt antamaan takeet kaupankäynnin turvallisuudesta. Tanska jatkoi itsenäistä kaupankäyntiä Itämerellä vielä viikinkiajan jälkeenkin, ja Tanskan kuninkaan Valdemar IV:n aikana (1340–1377) hansan oli kahdesti puolustauduttava Tanskan yrityksiltä puuttua liiton asioihin.
[muokkaa] Loppuaika
Hansan valta hiipui 1500- ja 1600-luvuilla mm. hollantilaisen merenkulun ja erityisesti territoriaalivaltioiden, kuten Ruotsin voimistumisen johdosta. Tällöin aiemmin pitkälti itsenäiset kaupungit menettivät poliittista merkitystään ruhtinaille. Toinen merkittävä syy Hansan vallan hiipumiselle oli Amerikoiden löytyminen,lähde? mikä siirsi kaupankäynnin painopistettä Atlantille. Viimeisille hansapäiville 1669 osallistui yhdeksän jäsentä ja vain kolme (Lyypekki, Hampuri ja Bremen) pysyivät jäseninä lopulliseen purkautumiseen (1862) asti.
Hansaliiton aika näkyy edelleenkin muun muassa paikannimissä, Hampurista ja Bremenistä, jotka kumpikin muodostavat Saksassa erilliset osavaltiot, käytetään yhä virallisesti nimityksiä Freie und Hansestadt Hamburg ja Freie Hansestadt Bremen. Monissa näihin kaupunkiin osoittavissa tieopasteissakin lukee pelkästään lyhenteet HH (Hansestadt Hamburg) ja HB (Hansestadt Bremen). Sama pätee myös kyseisissä kaupungeissa rekisteröityjen moottoriajoneuvojen kilpiin.
Tänä päivänä Saksassa on yhdeksän virallista hansakaupunkia:
[muokkaa] Uuden ajan Hansa
Ensimmäiset Uuden Ajan Hansapäivät järjestettiin vuonna 1980 Hollannin Zwollessa, jossa koolla oli 43 kaupunkia. Tapahtuma järjestetään vuosittain yhdessä Euroopan hansakaupungeista, joita on nykyisin yli 200. Turku on Suomen ainoa Uuden Ajan Hansaliittoon kuuluva kaupunki. Ensimmäisen kerran hansapäivät järjestettiin Turussa vuonna 2004. Useimpina vuosina Hansapäiville on osallistunut noin 100 kaupunkia.lähde?
