Ferdinand VI

Wikipedia

Espanjan Ferdinand VI

Ferdinand VI (23. syyskuuta 1713, Madrid, 10. elokuuta 1759, Villaviciosa de Odón) oli Espanjan kuningas vuosina 1746-1759. Ferdinand, espanjaksi Fernando, oli edellisen kuninkaan Filip V:n ja hänen ensimmäisen vaimonsa Savoijin Maria Luisan toinen lapsi. Ferdinand meni naimisiin Bragançan Barbaran kanssa vuonna 1729.

Ferdinand nousi Espanjan valtaistuimelle Itävallan perimyssodan ollessa käynnissä. Sota kuitenkin loppui pian Aix-la-Chapellen rauhansopimukseen vuonna 1748. Espanja ei sodasta hyötynyt. Ferdinand harjoitti ulkopolitiikassaan neutraalia ja puolueettomuuteen pyrkivää linjaa ja pyrki sisäisiin uudistuksiin. Ferdinandin hallituskauden alun tehtäviä oli leskikuningatar Isabel de Farnosion sekä hänen italialaisensa hovipiirinsä vallan vähentäminen. Kuninkaan oikeana kätenä toimi aluksi Ensenadan markiisi Zenón de Somodevilla, valistuksen kannattaja. Ferdinandin aikakauden uudistusten takia kuningasta on kutsuttu Ferdinand oppineeksi.

[muokkaa] Ensenadan markiisin uudistukset

Talous-, merenkäynti- ja siirtomaa-asioista vastannut Ensenadan markiisi pyrki lukuisiin uudistuksiin valistusajan hengessä. Ulkopolitiikassa Espanja pyrki solmimaan liittosuhteet Isoon-Britanniaan ja Ranskaaan. Näin ollen Espanja myös luopui Gibraltaria koskevista vaatimuksistaan. Espanja myös modernisoi maatalouttaan ja verotustaan Ensenadan markiisin johdolla. Perinteistä verojärjestelmää yksinkertaistettiin, mutta aateliston vastustus kaatoi tämän projektin.

Vuonna 1752 perustettiin Giro real toimimaan ulkomaisen rahaliikenteen keskuksena. Siirtomaakaupasta purettiin vanhat rajoitukset. Aikaisemmin Amerikan-kaupan monopoli oli annettu hyvin rajallisille kastilialaisille piireille, kun nyt kauppa avautui kaikille luvan saaneille kauppalaivoille.

Itävallan perimyssodan aikana Espanjan sotilaallinen mahti kasvoi. Ensenadan markiisi pyrki vahvistamaan Espanjan laivastoa, koska hän piti laivaston asemaa keskeisenä. Tätä varten parannettiin Cádizin, Ferrolin, Cartagenan ja Havannan satamia. Muut valtiot, kuten Iso-Britannia, kokivat kuitenkin uhaksi Espanjan modernisoitumisen ja vahvistumisen Ensenadan markiisin toimien seurauksena.

Uudistukset ulottuivat myös kulttuurin saralle. La Real Academia de Bellas Artes de San Fernando perustettiin vuonna 1752. Ferdinand VI tunnettiin suurena taiteen ja oopperan ystävänä.

[muokkaa] Ulkopolitiikka ja Ensenadan karkotus

Etelä-Amerikassa Espanja ajautui konfliktiin Portugalin kanssa nykyisen Uruguayn alueella sijainneen Colonia de Sacramenton omistuksesta. Portugali oli pitänyt siirtokunnan omistuksen itsellään tavoitellessaan vapaata merenkulkuväylää Río de la Platalle. Sacramenton kautta kuitenkin britit harjoittivat salakuljetusta alueella. Vuonna 1750 Espanja ja Portugali pääsivät sopimukseen alueiden vaihtamisesta. Espanja sai Sacramenton ja Portugali alueita Amazonasista sekä etelämpää alueelta, jossa oli jesuiittojen ylläpitämiä guaranien suojelualueita. Espanjalaisten piti karkottaa jesuiitat, mikä johti 11 vuotta kestäneeseen guaranien kapinaan.

Espanjan hovissa suhtautuminen jesuiittoihin muodostui jakavaksi tekijäksi. Ensenadan markiisi asettui tukemaan jesuiittoja, mikä johti hänen riitautumiseensa muun muassa portugalilaisperäisen kuningattaren kanssa, erottamiseen ja asettamiseen sisäiseen karkotukseen vuonna 1754 ensin Granadaan ja sitten Puerto de Santa Marían satamakaupunkiin Andalusiassa.

[muokkaa] Hallituskauden loppu

Kuningatar Barbara menehtyi Aranjuezissa elokuussa 1758. Tämän seurauksena Ferdinand VI menetti mielenterveytensä. Hän eli vuoden verran palatsissaan Villaviciosa de Odónissa, kunnes menehtyi vuonna 1759.