Euroopan unionin energiapolitiikka

Wikipedia

Euroopan unionin energiapolitiikka on Euroopan unionin jäsenmaiden yhteisesti sopimaa energiapolitiikkaa. Euroopan unioni voi säätää direktiivejä, jotka ovat kaikkia sen jäsenvaltioita sitovia ylitse kansallisen lainsäädännön. Euroopan unioni toimii myös yhtenäisenä neuvottelukumppanina kansainvälisissä energianeuvotteluissa.

Euroopan unioni on neuvotellut kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ilmastoneuvotteluissa maailmanlaajuisen sopimuksen saavuttamiseksi. Euroopan unioni on sopinut sitovan tavoitteen 20 % uusiutuvaa energiaa energiankulutuksesta vuonna 2020 ja 10 %:n osuus biopolttoaineita vuonna 2020. EU:n Parlamentti on pyrkinyt sektorikohtaisiin tavoitteisiin (sähkö, lämmitys, jäähdytys ja biopolttoaineet). EU:lla on direktiivit on uusiutuvaan sähköön ja polttoaineisiin.

Sisällysluettelo 1 Bali 2 Energiatehokkuus 3 Liikenne 4 Direktiiviehdotus 2008 5 Direktiiviehdotuksen kehityshaasteet 6 Direktiivin uusiutuvan energian tavoite 7 Katso myös 8 Aiheesta muualla 9 Lähteet

[muokkaa] Bali

Joulukuussa 2007 Balin ilmastokokouksen tavoitteiksi EU julkaisi 8-kohtaisen listan tavoitteistaan. EU esitti, että ilmastopäästöt supistuvat vuoteen 2050 mennessä vähintään 50 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tähän liittyen teollisuusmaiden tulisi vähentää kollektiivisia päästöjään 30 % vuoteen 2020 mennessä ja 60-80 % vuoteen 2050 mennessä 1990 verrattuna. EU haluaa nopeasti kasvavat maat mukaan päästövähennyksiin.^[1]

[muokkaa] Energiatehokkuus

Maaliskuussa 2007 Euroopan Neuvosto nimesi energiatehokkuuden keskeiseksi osaksi ilmastonmuutos- ja energiastrategiaa. Neuvosto asetti tavoitteeksi 20 % energiankulutuksen säästön (2020) mennessä. Direktiivi velvoittaa loppukäytön 9 % energiasäästöön 2016. Kansalliset suunnitelmat 9 %:n (2016) ja välitavoitteen (2010) saavuttamiseksi piti laatia komissiolle 30.7.2007 mennessä. Vain Suomi ja Iso-Britannia toimivat aikataulussa ja aikaa jatkettiin vuoden loppuun. Ainakin viisi maata on asettanut vaatimusta kunnianhimoisemman tavoitteen: Kypros (10%), Liettua (11%), Italia (9,6%), Romania (13,5%) ja Espanja (11% 2012). Myös Irlanti , Alankomaat ja Iso-Britannia kertovat asettavansa korkeammat säästötavoitteet. Irlannin julkisen sektorin säästötavoite on 33% (2020), Saksan julkisen sektorin CO₂ vähennystavoite energiatehokkuudella on 30% (1990-2012). Ison-Britannian tavoite on hiilineutraalit valtion rakennukset (2012) mennessä.^[2]

[muokkaa] Liikenne

EU-25 tasolla tieliikenteen päästöt ovat viidesosa CO₂-päästöistä ja henkilöautojen osuus on 12 %. EU-maiden kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vähenivät 1990-2004 5 % ja tieliikenteen päästöt kasvoivat 25 % (1990-2004). Suomessa liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat (2005) 14 milj. tn ja kasvoivat lähes 10 % (1990-2005). Asetettu tavoite oli liikenteen hiilidioksidipäästöjen pitäminen vakiona 1990-2010.^[3]

EU:n Komission 1/2007 tiedonannossa ehdotetaan: Ilmailun sisällyttämistä päästökauppajärjestelmään; Autojen CO₂-päästöjen käyttöä veroperusteena; Toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämisen nopeuttamista;. Maantiekuljetusten ja laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista ja Autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 120 g/km (2012) mennessä. 120 g hiiltä/km vapautuu kulutuksella 4,5 litraa dieseliä/100 km ja 5 litraa bensiiniä/100 km. Vuodesta 1995-2004 EU-15:n alueella myytyjen uusien autojen ka päästöt laskivat 186 C g:sta163 g:aan C/km. Suomessa ensirekisteröityjen autojen päästöt olivat 180 g C/km (1997-2006) ja noin 195 g C/km (1993-1995). Suomessa on henkilöautoja 2,5 milj. Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1980. Talouksista 84 % oli auto ja näistä kolmanneksella oli kaksi tai useampia autoja (2005).^[3]

[muokkaa] Direktiiviehdotus 2008

Euroopan komission ehdotuksessa 23.1.2008 huomioitiin aiempaa enemmän rakentamisen ja lämmityksen. Komission mukaan tiedotusta ja koulutusta on tarpeen mukaan täydennettävä.^[4] ESTIFin mukaan lämmityksen ja jäähdytyksen tulisi sisältyä Energy Performance in Buildings -direktiiviin.^[5]

[muokkaa] Direktiiviehdotuksen kehityshaasteet

Kansalaisjärjestöt, kuten Greenpeace, kokevat uusiutuvan energian ja energiansäästön parhaiksi ratkaisuiksi ja nostaisivat uusiutuvan energian tavoitetason 30 %:n uusiutuvaa energiaa vuoteen 2020 mennessä. Saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti myös yritysten tulisi olla vastuussa päästöistään.^[6]

Euroopan uusiutuvan energian teollisuuden mukaan direktiiviehdotus uhkaa halvinta ja tehokkainta syöttötariffijärjestelmää. Komission ehdottama järjestelmä on käytössä vain 5 jäsenmaassa, kun syöttötariffia käyttää 18 maata. Direktiiviehdotuksen mukainen järjestelmä vahvistaa energiamonopolien asemaa, kun nykyjärjestelmässä pienten ja keskisuurten yritäjien määrä on kasvanut. Komission ainoa edistyskeino on markkinoiden vapauttaminen ulkomaiselle kilpailulle, jolloin kansalliset tukirahat valuvat ulkomaille. Vaatimus arvioida tukien jatkuvuutta vuosittain johtaa investointien epävarmuuteen, mikä vaikeuttaa erityisesti uusien yritysten perustajia ja vähentää investointeja. ERECin mukaan ohjaus ja valvonta pitäisi olla yritystason sijaan valtiotasolla. Uusiutuvan energian sertifikaatteja pitäisi saada myydä vain, jos oman maan velvoitteet on täytetty. Tarvitaan selvät ja vakuuttavat sakkomenetelmät, jos valtiot eivät saavuta kansallisia välitavoitteita.^[7]

[muokkaa] Direktiivin uusiutuvan energian tavoite

EU:n energiapolitiikka pyrkii lisäämään uusiutuvaa energiaa sen kilpailukyvyn parantamiseksi ja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.

EU:n komission ehdotuksen mukaan Suomen uusiutuvan energian osuus kasvaa 28,5 %:sta 38 %:iin (2020) ja Suomi vähentää kasvihuonekaasuja 16 %.^[8] EWEAn mukaan pääosa Euroopan kasvavasta uusiutuvasta energiasta tulee olemaan tuulivoimaa.^[9]

Uusiutuvan energian osuus  %*[10]
Maa	2005	2020
Ruotsi	39,8	49
Latvia	34,9	42
Suomi	28,5	38
Itävalta	23,3	34
Portugali	20,5	31
Tanska	17,0	30
Eesti	18,0	25
Romania	17,8	24
Slovenia	16,0	25
Liettua	15,0	23
Ranska	10,3	23
Espanja	8,7	20
Kreikka	6,9	18
Saksa	5,8	18
Italia	5,2	17
Irlanti	3,1	16
Bulgaria	9,4	16
Puola	7,2	15
Iso-Britannia	1,3	15
Slovakia	6,7	14
Tšekki	6,1	13
Unkari	4,3	13
Hollanti	2,4	14
Kypros	2,9	13
Belgia	2,2	13
Luxembourg	0,9	11
Malta	0,0	10
* = energian kulutuksesta

Kasvihuonekaasujen vähennys (milj. t CO2-ekvivalenttia)[11]
Maa	1990	1995	2002	2003	2004	2005	1990-2005 %	Tavoite % 2008–2012
Belgia	147	152	145	148	148	144	-2,1	-7,5
Bulgaria	132	87	64	70	69	70	-47,2	-8
Espanja	289	318	402	409	425	441	52,3	+15
Hollanti	215	225	216	217	218	212	-1,1	-6
Irlanti	56	59	69	69	69	70	25,4	+13
Iso-Britannia	780	710	657	663	660	657	-15,7	-12,5
Italia	520	533	560	575	580	582	12,1	-6,5
Itävalta	79	80	87	93	91	93	18,1	-13
Kreikka	111	113	133	137	138	139	25,4	+25
Kypros	6	9	10	10	10	63,7	7
Latvia	26	12	11	11	11	11	-58	-8
Liettua	48	22	20	20	21	23	-53,1	-8
Luxemburg	12,7	10	11	11	13	13	0,4	-28
Malta	2,2	3	3	3	3	54,8	3
Portugali	61	71	88	83	85	86	40,4	+27
Puola	587	453	387	402	397	399	-32	-6
Ranska	564	559	554	556	556	553	-1,9	±0
Romania	283	187	151	158	160	154	-45,6	-8
Ruotsi	72	74	70	71	70	67	-7,4	+4
Saksa	1233	1096	1018	1031	1025	1001	-18,7	-21
Slovakia	73	53	50	50	49	49	-33,6	-8
Slovenia	20,2	18	20	20	20	20	0,4	-8
Suomi	71	72	77	85	81	69	-2,6	±0
Tanska	69	76	69	74	68	64	-7,8	-21
Tšekin tasavalta	196,3	154	144	148	147	146	-25,8	-8
Unkari	123	81	79	82	80	81	-34,5	-6
Viro	43	23	19	22	21	21	-52	-8
EU-15	4279	4148	4155	4222	4227	4192	-2	-8
EU-27	5621	5249	5111	5215	5215	5177	-7,9
EU:ssa v. 1998 sovittu jako (EU15) Kioton sopimuksen täytäntöön v. 2008 – 2012 vuoden 1990 tasosta.

[muokkaa] Katso myös

• Energiapolitiikka
• Syöttötariffi
• Päästökauppa
• Kioton pöytäkirja
• Luettelo valtioiden hiilidioksidipäästöistä henkeä kohti

[muokkaa] Aiheesta muualla

• EREC welcomes the Renewable Energy Directive proposed by the European Commission The Directive will be - with further improvements - a major tool for a sustainable market development of the renewable energy sector and for reaching the 20% target 23.1.2008
• Riski maapallon lämpenemisestä kahdella asteella käymässä kohtuuttomaksiYLE 12.12.2007

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Maailma valmistautuu Balin ilmastokokoukseenYLE 27.11.2007
2. ↑ On a first assessment of national energy efficiency action plans as required by directive 2006/32/ec on energy end-use efficiency and energy services moving forward together on energy efficiency Euroopan Komissio, Brysseli, 23.1.2008
3. ↑ ^{3,0 3,1} Liikenne 2030 Taustat, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 18/2007 Petri Jalasto, Eeva Linkama (Seppo Lampinen, Anna Saarlo, YY-Optima Oy; Anu Tuominen, Tuuli Järvi, VTT) 29.3.2007, Edita Publishing Oy, s. 11-15
4. ↑ DIRECTIVE OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on the promotion of the use of energy from renewable sources 23.1.2008 s. 11, 16, 17, artikla 6
5. ↑ Solar Thermal Action Plan for Europe Heating & Cooling from the Sun ESTIF 2007 s. 6 ,9, 22
6. ↑ EU renewables package a faltering step forward Greenpeace 23.1.2008
7. ↑ European Renewable Energy Industry cannot support current Commission Plans on the Framework Directive for Renewable Energies Draft mainly strengthens incumbent oligopolies and jeopardises renewable development, EREC 14.1.2008
8. ↑ Suomelle odotetut energiatavoitteetYLE 23.1.2008
9. ↑ [tt_news=575&tx_ttnews[backPid]=1&cHash=d58584a791 New energy and climate package for Europe: The European Commission leads the way towards a massive expansion of wind power EWEA 23.1.2008]
10. ↑ Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on the promotion of the use of energy from renewable sources23.1.2008, s. 42
11. ↑ [ http://www.stat.fi/tup/khkinv/khkaasut_eu_inventaario.html Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöt] Tilastokeskus 27.6.2007

Tämä Euroopan unioniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.