Aapeli Saarisalo
Wikipedia
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteet, mutta niihin ei viitata. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa ei käsitellä neutraalista näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmia neutraaleiksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Näkökulma edustaa liiaksi joidenkin kristittyjen nökökulmaa. |
Aapeli Saarisalo (22. kesäkuuta 1896 Rymättylä – 11. kesäkuuta 1986 Helsinki) oli kansainvälisesti tunnettu suomalainen teologi (teologian tohtori), arkeologi ja kristillinen kirjailija. Hän oli Helsingin yliopiston itämaisen kirjallisuuden professori vuosina 1935–1963. Saarisalo teki tutkimusmatkoja Israeliin, Egyptiin ja Mesopotamiaan. Hän oli myös Vartija-lehden päätoimittaja v. 1933–41 ja Vapaan Evankeliumisäätiön hallituksessa ja kunniapuheenjohtajana.
Aapeli Saarisalo meni naimisiin Anna Maria Frangin kanssa vuonna 1921 Tampereella. Vuonna 1925 heille syntyi poika, Sakari ja 1927 tyttö, Sauramo. Anna Maria kuoli vuonna 1957 ja Aapeli jäi leskeksi. Vuonna 1966 hän meni naimisiin Riitta Pätiälän kanssa (Riitta Pätiälä-Saarisalo). Riitta oli perinyt Bergvikin kartanon Kirkkonummelta, jossa alettiin pitää erilaisia Raamattukursseja sekä Israel- ym. tapahtumia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Saarisalon kirjallinen tuotanto
Aapeli Saarisalon kirjallinen tuotanto on mittava. Hän kirjoitti useita yleistajuisia teoksia Raamatun henkilöistä, Pyhästä maasta ja sen historiasta sekä kristillisistä vaikuttajista Suomessa. Suomenkieliset teokset ovat kansantajuisia ja useista niistä on otettu monia painoksia. Raamatun maiden historiaan ja arkeologiaan liittyviä tieteellisiä tekstejä Saarisalo on julkaissut muilla kielillä.
Ensimmäisiä kirjoja oli vuonna 1928 julkaistu "Mooses lääkärinä". Lyhyen tutkielman alkuperäinen nimi oli kuitenkin "Terveys, sairaus ja hautaus Vanhassa testamentissa", mutta kustantaja halusi siihen iskevämmän nimen.
Vuonna 1928 Saarisalo kokosi "Messiaskuningas" -kirjan. Se valaisee Jeesuksen elämää juutalaisen kirjallisuuden valossa. Se on luettavissa nettikirjana.
Raamattu oli Saarisalolle jatkuvan kiinnostuksen kohde. Hän toimitti ja kirjoitti monia Raamatun tietosanakirjoja, joista ensimmäinen oli Raamatun Tietokirja I-osa (1931), jossa hän oli yksi kirjoittajista. Saarisalon tunnetuimpia teoksia on Raamatun sanakirja (1.p. 1936), joka on koko Raamatun sanaston aakkosellinen selitysteos. Teosta on arvostettu suuresti ja Suomessa siitä on otettu 7 painosta ja tehty 2000-luvulla digitaalinen painos ja CD. Ruotsinkielisestä ja norjankielisestäkin käännöksestä on otettu useita painoksia Hän oli myös toimittamassa 1970-luvun alussa ilmestynyttä kolmiosaista Isoa Raamatun tietosanakirjaa.
Saarisalo käänsi Uuden testamentin, Psalmit(Salmit) ja Jobin kirjan suomeksi mahdollisimman suureen sanatarkkuuteen pyrkien. Ensin UT ilmestyi kahtena osana: Neljä evankeliota selityksin sekä Apostolien tekoja ja kirjeitä selityksin. Myähemmin se ilmestyi kokonaisena (1969). Uudessa testamentissa on alaviitteinä valaisevia selityksiä tähän sanatarkkaan käännökseen. Nämä kirjat kustansi Vapaa Evankeliumisäätiö.
Saarisalo tunsi itse paikalla asuneena ja heprean kieltä osaavana juutalaisen kirjallisuuden.lähde? Siitä osoituksena on Messiaskuningas -kirjan lisäksi arvostettu Jeesus-trilogia, joka kertoo Jeesuksen toimintaa juutalaisten arkipäivässä ja kulttuurissa. Kirjasarjaan kuuluvat teokset: Hyvä opettaja, Suuri parantaja ja Syntisten Vapahtaja.
Muista Raamatun henkilöistä hän kirjoiti mm. kirjat Pietarista, neljästä evankelistasta ja Paavalista. Hänen neljää apostolia rinnakkain käsittelevä teoksensa oli alallaan ensimmäinen.
Tiedepiireille hän kirjoitti Uudesta testamentista juutalaisuuden kirjallisuuden valossa tehdyn tutkielman "The Targun to the Book of Ruth" (1928). Se oli ensimmäinen alallaan pohjoismaissa. Myöhemmin Saarisalon ystävä, Lundin professori Hugo Odeberg kiinnostui myös käyttämään Uuden testamentin tukimuksessa juutalaista kirjallisuutta ja perusti uuden koulukunnan Skandinaviaan.
Pyhän maan muinaisuus (1938) -kirjan kirjoitti Saarisalo professori Arthur Hjeltin pyynnöstä kurssikirjaksi teologian opiskelijoille, kun aine kuului vielä pappien koulutukseen.
Suomalaisia kristillisiä vaikuttajia, joista Saarisalo kirjoitti elämäkerrat olivat Aurora Karamzin, Pietari Kurvinen, Lars Levi Laestadius, Martti Rautanen, Paavo Ruotsalainen, Aku Räty sekä ruotsalainen Carl Olof Rosenius.
Romaaneja Saarisalo on kirjoittanut kolme. Astarten uhri (1929) sisältää runollista tunnetta ja osuvaa psykologista ihmistuntemusta. Se kertoo Kanaanin kulteista, nimenomaan hedelmällisyyden jumalttaren Astarten siveettömistä kulteista. Yövartija (1964) on kertomus varhaisista siionisteista. Kirjassa on taustavoimanan Pyhän maan romantiikka. Kolmas romaani: "Koska tulee aamu?" kertoi myös juutalaisista siionisteista.
Saarisalo toimitti myös Vartija-lehteä kahdeksan vuotta 1933–1941.
[muokkaa] Saarisalon lapsuus ja nuoruus
Aapelin isä oli räätäli Kalle Österman Rymättylästä, Varsinais-Suomen saaristossa Aapeli Österman syntyi kaksoislapsena vuonna 1896. Toinen kaksosista kuoli jo syntyessään ja Aapelikin oli hyvin heikko ja sairaalloinen. Kaikkiaan eloon jääneitä lapsia oli yksitoista. Kuin enteenä Aapelin itään suuntautuvalle kiinnostukselle oli sukunimi Österman. Aapeli joutui fyysisen heikkoutensa ja mm. keuhko- ja riisitautinsa takia viettämään varhaislapsuutensa sisätiloissa.
Jo pienestä pitäen hän oli kuitenkin hyvin lukuhaluinen. Ensimmäisinä Aapelin lukemina kirjoina olivat kuvaraamattu ja Schellerin "Tunnetko Pyhää maata". Niitä lukiessaan Aapeli alkoi kaivata niille seuduille joista kirjat kertoivat. Aapelin ainoa harrastus olikin lukeminen, kun ulos ei päässyt. Kun hänet yhdeksänvuotiaana päästettiin kansakouluun, oli hän lukenut Uuden testmantin läpi kolme kertaa ja sen jälkeen koko Raamatun viidesti.
Kun Aapelia – heikkoa kirjatoukkaa – ei kotona voitu ajatella ruumiillisen työn tekijäksi, päästettiin hänet 1907 oppikouluun, joka oli Turun Suomalainen Klassillinen Lyseo. Vuonna 1915 hän valmistui ylioppilaaksi.
Vuosina 1915–1918 hän opiskeli teologiaa Helsingin Yliopistossa ja oli suorittanut sen ajan teologisen ero- eli virkatutkinnon, joka oikeutti pappisvihkimykseen 1918. Sen ohessa Aapeli suoritti myös filosofian kandidaatin tutkintoa vastaavan teologisfilosofisen tutkinnon, joka oikeutti jatkamaan kohti korkeampia opinahjoja teologisessa tiedekunnassa.
Pappisvihkimyksen jälkeen arkkipiispa määräsi Aapelin Tyrvään ylimääräiseksi papiksi ja kohta Hämeenkyröön. Koska hän ei ollut vielä suorittanut asevelvollisuutta, joutui hän kutsuntoihin, josta häntä ei kelpuutettu armeijaan keuhkotautinsa takia.
[muokkaa] Saarisalon matkat 1920-50-luvuilla Lähi-itään
- I matka 1920
- II matka 1924–1926
- III matka 1928
- IV matka 1930–1932
- V matka 1944
- VI matka 1948–1949
- VII matka 1953
- VIII matka 1960–1961
- Myöhempiä matkoja oli lukematon määrä vuodesta 1962 eteenpäin
[muokkaa] Aapeli Saarisalo arkeologina
Yliopistoaikana heräsi Aapelissa kiinnostus Raamatun arkeologiaan sekä itämaisia kieliä kohtaan ja hän alkoi suunnitella matkaa Pyhään maahan. Vuonna 1918 hän matkusti Englantiin, jossa hän jatkoi itämaisten kielten opiskelua ja opiskeli myös arkeologiaa. 1919–1920 hän työskenteli Lontoossa Suomen Merimieslähetyksen pappina.
1920 lähti Aapeli ensimmäiselle itämaan matkalle Lontoosta laivalla. Ennen matkaa oli hänen entinen opettajansa professori Hjelt kehottanut häntä menemään Qumraniin, koska sieltä voisi luolien kätköistä löytyä arvokkaita käsikirjoituksia. Palestiinassa eivät englantilaiset hallintovirkamiehet jostakin syystä kuitenkaan antaneet lupaa mennä sinne.
Jo tuolla matkalla Aapeli teki ensimmäisenä maailmassa järjestelmällistä Pyhän maan rauniokumpujen keramiikka-arkeologiaa, jossa raunioalueen ikä voidaan päätellä ilman kaivauksiakin keramiikan sirpaleista. Hänestä tulikin kansainvälisesti kuuluisa 1920-1930-luvuilla keramiikkasirpaleiden käyttämisestä ikämittareina. Tämä uusi tutkimusmenetelmä auttoi Saarisaloa sijoittamaan oikein Raamatussa mainitut muinaiset paikannimet, jotka oli katolisen kirkon tradition mukaisissa kartoissa merkitty väärille paikoille.
Vuonna 1924 hän lähti toiselle Pyhän maan matkalle Suomen Lähetysseuran edustajana ja keräsi aineistoa väitöskirjaansa varten Galileassa tunnetun arkeologin William Albrightin johdolla. Väitöskirjassa hän käsitteli Isaskarin ja Naftalin heimojen asuinalueiden rajoja Kaanaassa. Vuonna 1927 väitöskirja valmistui ja Aapelista tuli tohtori. Väitöskirja osoitti, että Joosuan kirjan maantieto on luotettava. Joosuan kirja kertoo Galiliean alueen jaetun neljän sukukunnan alueiksi: Asserin, Sebulonin, Isaskarin ja Naftalin. Samana vuonna julkaistiin hänen ensimmäinen kirjansa "Galilean rauniomailta".
Galileassa retkeillessään hän tutustui druuseihin, joiden perimätietoa, paikannimiä ja kansanlauluja hän tallensi. Näistä hän laati teoksen "Songs of the Druzes" (1932). Hän retkeili myös mm. Arthur Hjeltin kanssa Siinailla, jossa he valokuvasivat Siinain Pyhän Katariinan luostarin arvokkaita vanhoja käsikirjoituksia. Saarisalo valokuvasi myös luostarissa säilytettäviä arabialaisia waqf-asiakirjoja, jotka esittivät islamilaisen maailman lahja- ja kauppakirjoja. Hän oli waqf-asiakirjojen ensimmäinen julkaisija maailmassa. Hän laati niitä käsittelevän teoksen "A Waqf-Document from Sinai" (1933).
Matkoja Lähi-Itään alkoi tulla tiheästi ja ne ulottuivat myös Irakiin ja sen arkeologian kannalta rikkaille paikoille. Vuosien 1920–1932 välisenä aikana hän teki eri puolilla Lähi-itää arkeogista kaivaustyötä Amerikan, Englannin ja Saksan tieteellisten kaivausten eri esikunnissa. Hänen yhteistyökumppaneitaan olivat mm. William Albright Palestiinassa ja professori Max Mallowan Irakin Mosulin lähellä. Siellä Aapeli Saarisalo johti Teppe Gauran rauniokummun kaivauksia vuosina 1930–1931, joka herätti kansainvälistä huomiota. Sieltä löytyi mm. läpinäkyvästä obsidiaanista valmistettuja aseita, etenkin veitsiä, jotka olivat kaikki hienosti tehtyjä. Silloinen Mesopotamian johtava arkeologi Frankfort sanoi, ettei tunne toista kumpua, jossa olisi niin monia erilaisia muotoja saviastioita.
Irakin Kirkukin Nusi-nimisen muinaisen hurrien (Raamatun hoorilaisten) kaupungin raunioista löytyi 1920-luvun lopussa sen tuomarien arkisto. Siihen kuuluivat noin 3000 riitajutun asiakirjat. Näistä Saarisalo julkaisi 35 käräjäasiakirjan valikoiman tutkielmassaan "New Kirkuk Documents relating to Salves" (1934).
Aapeli kunnostautui arkeologiassa varsinkin historiallisen maantiedon – topografian tutkimuksessa, jossa Raamatussa mainitut paikkakunnat sijoitetaan nykyiselle kartalle. Galilean alueen Raamatullisten paikkojen kartoituksessa Saarisalo teki uraauurtavaa työtä. Hän kulki jalkaisin pitkiä matkoja, yöpyi maalla paikallisten asukkaisen luona alkeellisissa olosuhteissa ja teki itsenäisesti arkeologisia tutkimuksia. Hänellä oli hepreaa ja arabiaa osaavana hyvät suhteet paikallisiin asukkaisiin. Toisen maailmansodan jälkeen hän asui pitkiä jaksoja Galileassa, jossa jatkoi kaivauksia.
Pyhän maan kartotukseen hankkimansa aineiston hän on julkaissut mm. kolmessa englanninkielisessä tutkimuksessan. Ns. puolikuun alueesta eli sirpinmuotoisesta Irakista Israelin kauta Egyptiin ulottuvasta alueesta, sen muinaisesta asutuksesta ja arkeologiasta hän on julkaissut suomeksi kolme kirjaa: Paratiisin maan kaivauksia (1931), Asuttu puolikuu (1934) ja Puolikuun mailta (1947).
Vuosina 1961–1962 Saarisalo johti kaivaustöitä Galilean Kafr Kaman arabikylässä. Kaivaus tehtiin Suomen Itämaisen Seuran nimissä. Kaivaus paljasti mm. kauniita mosaiikkilattioita entisestä bysanttilaisesta kirkosta. Tutkimustuloksensa Saarisalo julkaisi yhdessä oppilaansa Heikki Palvan kanssa nimellä "A Bysantine Church at Kafr Kama" (1964). Kamassa Saarisalo teki myös kartoitustyötä Asserin heimon alueella , josta hän laati julkaisun "Sites and Roads in Asher" (1964).
Saarisalo on myös saanut Israelin kunniakansalainen -arvonimen Israelin arkeologian hyväksi tehdystä työstään.
[muokkaa] Saarisalo terveellisten elintapojen ja luonnonravinnon puolestapuhujana
Aapeli Saarisalo oppi rakastamaan raikasta ulkoilmaa. Lähi-idässä hän nukkui usein ulkona. Kotimaassa hän piti huolen siitä, että huoneita aina tuuletettiin ja hänen yliopiston ystävänsä muistavat, että automatkalla piti jopa −20°:n pakkasillakin pitää auton ikkuna auki. Saarisalon mukaan Lähi-idän paimentolaisilla, beduiineilla ei ole koskaan syöpää, koska he oleskelvat niin paljon ulkoilmassa. Syöpä johtuu solujen aineenvaihdunnan puutteista ja solut tarvitsevat happea.
Liikunta ja voimistelu oli Saarisalon arvostamia asioita. Matkoillaan Lähi-idässä hän kulki valtavia matkoja jalan ulkoilmassa. Voimistelussa hän mm. suosi avojaloin kävelemistä verenkierron lisäämiseksi niissä. Hartiaseisonnalla oli hänen mukaansa monia etuja, kun se lisää verenkiertoa.
Saarisalo oli myös luonnon- ja raakaravinnon ystävä. Hän oppi käyttämään erilaisia luonnosta saatavia kasveja ravintonaan. Mm. Israelissa hän söi ulkoa kedolta löytämiään yrttejä. Mm. sipuli oli Aapelin mielestä erittäin tärkeä ja terveellinen ravinnossa.
[muokkaa] Teoksia
Tietoteokset:
- The Boundary between Issachar and Naphtali (1927)
- Galilean rauniomaillta (1927)
- Messiaskuningas, Evankeliumien Jeesus juutalaisen kirjallisuuden valossa (1928, 2006, ISBN 959-5556-14-X)
- Messiaskuningas nettikirjana
- Mooses lääkärinä (1928)
- The targun to the Book of Ruth. Studia Orientalia I. (1928)
- Paratiisin maan kaivauksia (1931)
- Songs of the Druzes (1932)
- A Waqf-Document from Sinai. Studia Orientalia V. (1933)
- Asuttu puolikuu (1934)
- New Kirkuk Documents. (1934)
- Raamatun sanakirja (1936, 1952, 1965 uud. laitos: ISBN 951-600-498-9), (2005, ISBN 952-5367-39-8)
- Pyhän maan muinaisuus (1938)
- Puolikuun mailta (1947)
- Zehn Altorientalische Rollsiegel in Helsinki (1947)
- Vapahtajan kotijärveltä (1953)
- The Turkish Wagf (1954)
- Pyhä maa Raamatun muinaistutkimuksen valossa (1955)
- Suuri parantaja (1956)
- Hyvä opettaja (1957)
- Syntisten vapahtaja (1959)
- Neljä evankelistaa (1961)
- Paavali, suuri vaeltaja (1962)
- Jerusalem, jos unhotan sinut … (1963)
- Sites and Roads in Asher and Western Judah (1964)
- A Byzantine Church at Kafr Kama: Saarisalo, Palva Heikki (1964)
- Pietari, suuri kalastaja (1967, ISBN 951-0-03105-4)
- Neljä evankeliota, uusi suomennos selityksin (1968)
- Uusi testamentti, uusi suomennos selityksin (1969, ISBN 951-9130-01-2)
- Apostolien tekoja ja kirjeitä, uusi suomennos selityksin (1969)
- Salmit(Psalmit) ja Jobin kirja, uusi suomennos selityksin (1971)
- Erämaan vaeltaja – Paavo Ruotsalainen (1969, ISBN 951-0-03094-5)
- Laestadius – Pohjolan pasuuna (1970, ISBN 951-0-03101-1)
- Pyhä maa Raamatun muinaistutkimuksen valossa , 2. uud. ja lyh. p.(1970, ISBN 951-0-03106-2)
- Etelänristin mies – Martti Rautanen (1971, ISBN 951-0-03097-X)
- Aurora Karamzin ja hänen aikansa (1972, ISBN 951-0-00585-1)
- Rosenius – evankelisen uskon mies (1973, ISBN 951-0-05853-X)
- Aku Räty – körttisaarnaaja. Saarisalo, Talasniemi Erkki (1975 ISBN 951-0-06912-4)
- Rymättylän räätälin poika, elämäkertateos (1975, ISBN 951-0-07293-1)
- Elämäni mosaiikkia: Rymättylän räätälin poika kotona ja kaukana (1977, ISBN 951-0-07983-9)
- Pietari Kurvinen, kaukokatseinen karjalainen (1978, ISBN 951-0-08795-5)
- Muuttuva Pyhä Maa (1980, ISBN 951-0-10036-6)
- Sydämeni asioita (1982, ISBN 951-9203-35-4)
- Ihmisen Poika (1986, ISBN 951-0-13444-9)
- Pontius Pilatuksen kirjeet: suom.(1938, 2000, ISBN 951-796-210-X)
Romaanit:
- Astarten uhri, romaani (1929), käännetty ruotsiksi ja norjaksi
- Yövartija, romaani varhaisista siionisteista(1964)
- Koska tule aamu? Romaani varhaisista sionisteista (1983, ISBN 951-9203-59-0)
Toimittanut:
- Raamatun maat (1959)
Toimittanut yhdessä muiden kanssa:
- Raamatun Tietokirja I (1931) (Arthur Hjelt)
- Raamatun historia (1939)
- Raamatun historia (1946)
- Raamatun maailma (1964)
- Iso Raamatun Tietosanakirja I-III (1972–75, ISBN 951-605-278-9)
- Muuttuvat ajat, Turun klassisesta lyseosta (1979, ISBN 951-0-09349-1)
[muokkaa] Lähteet
- RV 24/1996: Jouko Mustila: Aapeli Saarisalo työskenteli Raamatun ja israelin puolesta.
- Saarisalo, Aapeli: Rymättylän räätälin poika. Elämäkerta, I osa. WSOY. (1975, ISBN 951-0-07293-1)
- Saarisalo, Aapeli: Elämäni mosaiikkia: Rymättylän räätälin poika kotona ja kaukana. Elämäkerran II osa. WSOY.(1977, ISBN 951-0-07983-9)
- Saarisalo, Aapeli: Sydämeni asioita. Kuva ja Sana. (1982, ISBN 951-9203-35-4)
