München
Wikipedia
| München | ||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
||||||||||||||||||||||||||||||
München [ˈmʏnçən] on Saksan kolmanneksi suurin kaupunki Berliinin ja Hampurin jälkeen. Se sijaitsee Etelä-Saksassa Isarjoen varrella Baijerin osavaltiossa ja on myös osavaltion pääkaupunki. Kaupunki on perustettu vuonna 1158. Sen väkiluku oli vuonna 2007 noin 1,3 miljoonaa.
Münchenin kasvaessa siihen on sulautunut lähiseudun pikkukaupunkeja. Tunnetuin näistä on Dachau, jossa oli keskitysleiri vuosina 1933–1945. Garchingissa on tähtitieteen tutkimuskeskus, jossa on yksi lukuisista Max Planck-instituuteista sekä Euroopan eteläisen observatorion päämaja. Münchenissa on kaksi Saksan parhaisiin kuuluvaa yliopistoa, Ludwig-Maximilians-Universität ja Technische Universität München, jotka olivat Shanghain Jiao Tong -yliopiston maailman 500 parhaan yliopiston listalla vuonna 2007 sijoilla 53. ja 56[1].
München liittyy läheisesti kansallissosialismin historiaan. Natsipuolue perustettiin kaupungissa, ja Adolf Hitler muutti kaupunkiin jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Münchenissä natsit epäonnistuivat vallankaappausyrityksessä marraskuussa 1923.
Vuonna 1972 Münchenissä pidettiin kesäolympialaiset ja vuonna 2002 Yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailut 2002. Kaupunki tunnetaan myös vuotuisesta sen Oktoberfest-olutjuhlasta, Hofbräuhaus-oluthallista ja jalkapallojoukkue FC Bayern Münchenistä. Münchenissä on myös kahdeksan DAX-yrityksen, kuten BMW:n, Siemens AG:n ja Allianz AG:n, pääkonttori.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
[muokkaa] Perustaminen
Münchenin perustamisvuotena pidetään vuotta 1158, jolta on löydetty varhaisin tunnettu maininta kaupungista. Tuolloin Saksin ja Baijerin herttua Henrik Leijona rakennutti sillan Isar-joen yli lähelle 700-luvulla alueelle saapuneiden benediktiinimunkkien asutusta. Pakottaakseen kauppiaiden käyttämään siltaansa lisätulojen vuoksi, Henrik tuhosi läheisen piispa Otto Freisingiläisen omistaman sillan. Piispa ja Henrik kiistelivät kaupungista, kunnes keisari Fredrik I Barbarossa Augsburgin valtiopäivillä vuonna 1158 laittoi lopun kiistalle antaen sanktioita Henrikille. Keisari myös vahvisti Münchenin kauppa- ja rahanlyöntioikeudet.
[muokkaa] Keskiaika
Viralliset kaupunginoikeudet Münchenille myönnettiin vuonna 1175 ja samana vuonna kaupungin linnoitustyöt käynnistettiin. Vuonna 1180 Baijerin herttuaksi nousi Otto I Wittelsbach ja München siirtyi Freisingin piispan hallintaan. Vuonna 1240 kaupunki siirtyi Otto II Wittelsbachille, ja vuonna 1255, jolloin Baijerin herttuakunta jaettiin kahtia, Münchenistä tuli Ylä-Baijerin herttuallinen residenssikaupunki.
Herttua Ludvig IV nousi saksalaisten kuninkaaksi vuonna 1314 ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtaistuimelle vuonna 1328. Hän vahvisti Münchenin asemaa myöntäen kaupungille suolamonopolin. Vuonna 1327 suurin osa kaupungista tuhoutui tulipalossa, mutta se jälleenrakennettiin nopeasti ja myöhemmin varustettiin uudelleen uudella linnoituksella. Tuli sai suurta tuhoa aikaan kaupungissa myös vuonna 1429.
[muokkaa] Baijerin yhdistyneen herttuakunnan pääkaupunki
Baijerin jälleen yhdistyttyä yhdeksi herttuakunnaksi vuonna 1506 Münchenistä tuli koko Baijerin pääkaupunki. Kaupungin kulttuurillinen ja poliittinen elämä saivat enemmän ja enemmän vaikutteita hovista. 1500-luvulla München oli saksalaisen vastauskonpuhdistuksen ja renessanssitaiteiden keskus.
Vuonna 1609 Münchenissä perustettiin Katolinen liiga. Kolmikymmenvuotisen sodan aikana vuonna 1623 Münchenistä tuli vaaliruhtinaallinen residenssi, kun Baijerin herttua Maximilian I nousi vaaliruhtinaaksi. Samassa sodassa vuonna 1632 kaupunkia miehitti Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin joukot. Vuosina 1634 ja 1635 rutto surmasi kolmanneksen kaupungin asukkaista.
Kolmikymmenvuotisen sodan jälkeen Münchenistä muodostui huomattava barokkielämän keskus. Vaaliruhtinas Ferdinand Marian puoliso, Savoijin Henriette Adelaide kutsui kaupunkiin lukuisia italialaisia arkkitehteja ja taiteilijoita suunnittelemaan muun muassa Theatinerkirchen ja Nymphenburgin linnan.
Maximilian II Emanuelin tehtyä sopimuksen Ranskan kanssa vuonna 1705 Espanjan perimyssodassa München oli jonkin aikaa Habsburgin suvun hallinnassa. Miehitys johti verisiin kansannousihin Itävallan keisarillisia joukkoja vastaan. Maximilian Emanuelin pojan, vaaliruhtinas Karl Albertin nousu keisari Kaarle VII:ksi vuonna 1742 vei kaupungin niin ikään Habsburgien hallinnon alle. Kaupungin ensimmäinen akateeminen instituutti, Baijerin tiedeakatemia, perustettiin vuonna 1759. Vuonna 1789 aloitettiin kaupungin keskiaikaisen linnoituksen purkaminen.
[muokkaa] Baijerin kuningaskunnan pääkaupunki
Vuonna 1806 Münchenistä tuli uuden Baijerin kuningaskunnan pääkaupunki. Sinne sijoitettiin niin kuningaskunnan parlamentti kuin Münchenin ja Freisingin arkkihiippakunnan hallinto. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin myös Landshutin yliopisto siirettiin Müncheniin.
Monet Münchenin huomattavimmista uusklassisista rakennuksista ovat peräisin kuningaskunta-ajalta ja rakennettiin kuningas Ludvig I:n hallintokaudella. Rautatie kaupunkiin saapui vuonna 1839 ja vuonna 1876 sinne perustettiin raitiotiejärjestelmä. Ensimmäiset sähkövalot Münchenissä syttyivät vuonna 1882. Münchenin teknillinen yliopisto perustettiin vuonna 1868. Samoihin aikoihin kaupungissa työskenteli huomattava joukko tiedemiehiä ja taiteilijoita, kuten Rudolf Diesel, Wilhelm Conrad Röntgen, Alois Alzheimer, Richard Wagner ja Richard Strauss. Taiteilijaryhmä Der Blaue Reiter perustettiin Münchenissä vuonna 1911.
Vuonna 1846 Münchenissä asui noin 100 000 ihmistä. Vuoteen 1901 mennessä asukasluku oli kasvanut noin 500 000:een.
[muokkaa] Ensimmäinen maailmansota
Ensimmäisen maailmansodan syttyessä vuonna 1914 elämä Münchenissä vaikeutui huomattavasti. Elintarvikkeista ja polttoaineista oli pulaa. Vuonna 1916 ranskalaiset pudottivat kaupunkiin kolme pommia. Maailmansodan jälkeen kaupunki oli sodanjälkeisen poliittisen levottomuuden keskuksia Saksassa. Vuoden 1918 marraskuussa vallankumousaattona Ludvig III pakeni perheineen kaupungista.
[muokkaa] Weimarin tasavalta, natsihallinto ja toinen maailmansota
Münchenissä asunut Adolf Hitler tukijoineen yritti niin kutsuttua oluttupavallankaappausta kaupungissa vuonna 1923 aikeenaan kaataa Weimarin tasavalta. Vallankaappaus epäonnistui ja johti Hitlerin pidätykseen. Hitler myös tilapäisesti suljettiin pois natsipuolueesta, joka tuohon aikaan oli suurimmaksi osaksi tuntematon Münchenin ulkopuolella.
Kansallissosialistien noustua valtaan Saksassa vuonna 1933 Münchenistä muodostui vahva natsikeskus. Natsit loivat ensimmäisen keskitysleirinsä Dachauhun, noin 16 kilometriä länteen kaupungista ja antoivat kaupungille lempinimen Hauptstadt der Bewegung. Kaupungissa myös sijaitsi NSDAP:n päämaja. Pitkien puukkojen yönä vuonna 1934 Hitler murhautti poliittisia kilpailijoitaan. Ernst Röhm surmattiin Münchenin Stadelheim-vankilassa.
Vuonna 1938 kaupungissa kirjoitettiin Münchenin sopimus, jossa luovutettiin Tshekkoslovakian saksankieliset sudeettialueet Saksalle. Vuotta myöhemmin Georg Elser epäonnistui yrityksessään salamurhata Hitler tämän oluttupavallankaappausta muistelevan puheen aikana Münchenin Bürgerbräukellerissä. Vuodesta 1942 vuoden 1943 helmikuuhun München oli opiskelijoiden perustaman vastarintaliikkeen Valkoisen Ruusun tukikohta.
München tuhoutui pahoin liittoutuneiden ilmapommituksissa toisessa maailmansodassa. Kaupunkia runteli 71 ilmapommitusta kuuden vuoden aikana.
[muokkaa] Sodanjälkeinen München
Yhdysvaltain miehityksen jälkeen vuonna 1945 Münchenin jälleenrakennustyöt aloitettiin. Kaupungin jälleenrakennussuunnitelma oli konservatiivinen ja sotaa edeltävän ilmeen palauttamiseen pyrkivä, mikä oli sodanjälkeisen Saksan kaupungeissa harvinaista.
Münchenin asukasluku ohitti miljoonan rajapyykin vuonna 1957. Kaupunki isännöi shakin olympialaisia vuotta myöhemmin. Vuonna 1972 München keräsi laajalti kansainvälistä huomiota kesäolympialaisillaan, jotka jäivät historiankirjoihin niin kutsutun Münchenin verilöylyn vuoksi. Kesäolympialaisissa palestiinalaiset Musta syyskuu -järjestön terroristit ottivat panttivangeikseen israelilaisia urheilijoita. Saksan liittotasavallan hallituksen pelastusyritys epäonnistui ja panttivangit, viisi terroristia sekä yksi saksalainen poliisi kuolivat.
Kaupunki palasi urheilun valokeilaan vuonna 1974, kun siellä pelattiin useita jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen otteluita, mukaan lukien finaali. Niin ikään vuoden jalkapallon vuoden 2006 maailmanmestaruuskilpailuissa München oli yksi otteluisännistä.
[muokkaa] Maantieto
München on Saksan suurkaupungeista tiheimmin asutetuin. Sen asukastiheys on 4 313 as./km². 310,43 neliökilometrin pinta-alallaan München on myös Berliinin, Hampurin, Kölnin, Dresdenin ja Bremenin jälkeen Saksan kuudenneksi laajin suurkaupunki.
Kaupungin korkein kohta on 19. kaupunginosassa eli Thalkirchen-Obersendling-Forstenried-Fürstenried-Sollnissa sijaitseva Warnberg, joka yltää 579 metrin korkeuteen. Isar-joki virtaa kaupungin lävitse 13,7 kilometrin matkalla lounaisesta koilliseen.
Münchenin nykyinen kaupunginosajako on ollut käytössä vuodesta 1992 lähtien, jolloin kaupunginosien (saks. Stadtbezirke) lukumäärä putosi 41:stä 25:een.
[muokkaa] Väestö
1852 Münchenin väkiluku ylitti 100 000 asukkaan rajan, mikä teki siitä saksalaisittain suurkaupungin (saks. Großstadt). Sen jälkeen väkiluku jatkoi kasvuaan nopeasti, ja vuonna 1883 kaupungissa asui jo yli 250 000 ihmistä. Vuoteen 1901 mennessä luku kaksinkertaistui noin 500 000:een. Siten Münchenistä tuli Berliinin ja Hampurin jälkeen Saksan kolmanneksi suurin kaupunki. Vuonna 1933 väkiluku oli noin 840 000 ja vuonna 1957 ylitettiin miljoonan asukkaan raja. Nykyisin kaupungissa asuu noin 1,35 miljoonaa ihmistä. Kaupungin metropolialueen asukasluku on puolestaan noin kuusi miljoonaa.
[muokkaa] Uskonto
Ylä-Baijerin alue on läpi historian ollut vahvaa katolista aluetta, ja nykypäivänäkin katolinen kirkko on Münchenin kirkoista suurin. Kaupungissa sijaitsee Münchenin ja Freisingin arkkihiippakunta. Vuonna 2005 kaupungin asukkaista 39,5 prosenttia oli katolisia. Toiseksi eniten oli evankelisia, 14,2 prosenttia. Münchenin juutalaiseen yhteisöön kuuluu noin 9 700 jäsentä, joista suurin osa on nykyisin itäeurooppalaista alkuperää.
[muokkaa] Politiikka
Baijerin pääkaupunkina München on osavaltion parlamentin ja hallinnon keskuskaupunki. Lisäksi siellä kokoontuu Ylä-Baijerin hallintopiirin ja Münchenin piirikunnan hallinnot. Kaupungissa myös sijaitsee Saksan ylin veroasioita käsittelevä oikeusaste Bundesfinanzhof ja Euroopan patenttivirasto. Saksan sosiaalidemokraattinen puolue eli SPD on jo pitkään ollut valtapuolueen asemassa Münchenissä, mikä on poikkeus perinteisesti kristillissosiaalisen unionin eli CSU:n hallitsemassa Baijerissa.
[muokkaa] Ystävyyskaupungit
- Edinburgh (Yhdistynyt kuningaskunta), vuodesta 1954
- Verona (Italia), vuodesta 1960
- Bordeaux (Ranska), vuodesta 1964
- Sapporo (Japani), vuodesta 1972
- Cincinnati (Yhdysvallat), vuodesta 1989
- Kiova (Ukraina), vuodesta 1989
- Harare (Zimbabwe), vuodesta 1996
[muokkaa] Arkkitehtuuri
Münchenin keskeisimpiin aukioihin lukeutuu vanhankaupungin sydämessä sijaitseva Marienplatz, jota reunustavat Münchenin uusi ja vanha raatihuone. Aukiolla on historiaa 1100-luvulle saakka ja se on nimetty vuonna 1638 pystytetyn Mariensäule-muistomerkin mukaan. Muistomerkki pystytettiin ruotsalaisen miehityksen päättymisen kunniaksi. Aukion alapuolella sijaitsevat Münchenin U-Bahnin ja S-Bahnin asemat.
Münchenin keskiaikaisesta linnoituksesta on nykyisin jäljellä kolme porttia: Isartor idässä, Sendlinger Tor etelässä ja Karlstor lännessä. Karlstor, joka jälleenrakennettiin tuhoisan toisen maailmansodan jälkeen, johtaa Karlsplatzin suurelle aukiolle jota hallitsee Justizpalast eli Oikeuspalatsi. Karlsplatzista käytetään arkisemmin nimeä Stachus.
Vanhankaupungin vanhin kirkko on Peterskirche eli St. Peter. Kirkko edusti alkujaan romaanista arkkitehtuuria, mutta sen nykyulkoasu edustaa enimmäkseen gotiikkaa. Kirkon interiööri puolestaan on saanut nykyisen asunsa barokin aikakaudella. Münchenin huomattavin kirkko Frauenkirche toimii Münchenin ja Freisingin arkkihiippakunnan tuomiokirkkona. Odeonsplatzin laidalla sijaitsee italialaisbarokkinen Theatinerkirche. Jesuiittakirkko St. Michael on puolestaan yksi Saksan suurimmista renessanssiarkkitehtuuria edustavista kirkoista.
[muokkaa] Puistot
Münchenissä sijaitsee lukuisia puistoja. Niistä kenties huomattavin on Englischer Garten, englantilainen puutarha, joka sijaitsee lähellä kaupunkikeskustaa. Se on 3,7 neliökilometrin pinta-alallaan yksi Euroopan suurimmista kaupunkipuistoista. Englischer Gartenin suunnittelusta on vastannut yhdysvaltalainen Benjamin Thompson.
Muihin müncheniläisiin puistoihin lukeutuu muun muassa Olympiapark ja Westpark sekä Nymphenburgin linnan puutarhat. Kaupungin vanhin puisto on Hofgarten jolla on historiaa 1500-luvulle saakka. Eläintarha Tierpark Hellabrunn avattiin yleisölle ensimmäisen kerran vuonna 1911. Sen on suunnitellut arkkitehti Emanuel von Seidl.
[muokkaa] Urheilu
Münchenin merkittävin jalkapalloseura on Saksan Bundesliigassa pelaava vuonna 1900 perustettu FC Bayern München. Sen kotikenttänä toimii Allianz Arena. FC Bayern Münchenillä on Saksan urheiluseuroista eniten rekisteröityneitä kannattajia, noin 130 000. Jalkapalloseura TSV 1860 München pelaa Bundesliigan 2. sarjassa. Münchenin jääkiekkoseuroista merkittävin on vuonna 1998 muodostettu Eishockeyclub München.
Münchenissä on järjestetty vuoden 1972 kesäolympialaiset. Samana vuonna valmistui kaupungin olympiastadion, joka sijaitsee Olympiaparkin sydämessä. Kaupunki toimi myös yhtenä isäntäkaupungeista vuoden 2006 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuissa. Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen Münchenin-kenttänä toimi niitä varta vasten rakennettu Allianz Arena.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Germany Gets Average Marks in Global Survey of Universities DW. Viitattu 15.08.2007.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Matkaopas aiheesta Munich Wikitravelissa (englanniksi)
- Münchenin kaupungin kotisivu
- panoraamakuvia München nähtävyyksistä
