Asturia

Wikipedia

Tämä artikkeli käsittelee itsehallintoaluetta. Asturian kielestä on erillinen artikkeli.

Comunidad Autónoma del Principado de Asturias

Pinta-ala
– Yhteensä
– % Espanjasta

Sijalla 10
10 604 km²
2,1

Väkiluku
– Yhteensä (2005)
– % Espanjasta
– Väestötiheys

Sijalla 13
1 076 635
2,4
101,53/km²

Itsehallinto

11. tammikuuta 1982

Kansallislaulu

Asturies, patria querida

Aluetunnus

Edustus parlamentissa
– Edustajainhuone
– Senaatti

8
2

Aluehallituksen puheenjohtaja

Vicente Alberto Álvarez Areces (PSOE)

Gobierno del Principado de Asturias

Asturian ruhtinaskunta (esp. Principado de Asturias) on yksi Espanjan 17:stä itsehallintoalueesta. Se sijaitsee maan pohjoisrannikolla, Biskajanlahden rannalla. Lännessä sen rajanaapurina on Galician itsehallintoalueen Lugon maakunta, etelässä Kastilia ja Leónin Leónin maakunta ja idässä Kantabria.

Pääkaupungin nimi on Oviedo, Asturia oli ennen itsehallintojärjestelmän käyttöönottoa Oviedon maakunta. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat satamakaupunki Gijón ja teollisuuskaupunki Avilés.

Muita kaupunkeja ovat Cangas de Onís, Cangas del Narcea, Grado, Langreo, Mieres, Villaviciosa ja Llanes.

Varhaiskeskiajalla Asturia oli ainoa kristitty valtakunta Iberian niemimaalla. Tästä syystä Espanjan kruununperijä nimitetään Asturian prinssiksi.

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Asturian kuningaskunta

Pääartikkeli: Asturian kuningaskunta

Asturian kuningaskunta oli ensimmäinen kristitty valtakunta Iberian niemimaalla sen jälkeen kun islaminuskoiset maurit valloittivat sen 711. Kuningaskunnan perusti visigoottiylimys Pelayo, joka kapinoi Asturian maurikuvernööriä vastaan 718. Tämän jälkeen hän voitti maurit Covadongan taistelussa kesällä 722 (eri lähteissä 718–722). Jossain vaiheessa hänet valittiin pienen valtakuntansa kuninkaaksi Luoteis-Hispaniassa, baskien valtakunnan länsipuolella.

Valtakunta laajeni ensin luoteeseen Atlantin rannikkoa kohti 770-luvun puoliväliin ja Alfonso II:n aikana 791–842 etelään, lähelle Lissabonia. Kuningaskunta oli nimeltään Asturia vuoteen 924, jolloin siitä tuli Leónin kuningaskunta uuden pääkaupungin mukaan. Tällä nimellä se tunnettiin kunnes se yhdistyi Kastiliaan Kastilian ja Leónin kuningaskunnaksi. Kuningaskuntien ensimmäinen yhteinen kuningas oli Ferdinand III Pyhä.

Katso myös: Asturian, Kastilian ja Leónin hallitsijat

8. toukokuuta 1808 Asturian hallinto, la Junta General del Principado de Asturias, julisti sodan Napoleonin Ranskalle, ja ranskalaisille miehitysjoukoille, joille Bourbon-suvun kuningas Kaarle IV (Carlos) oli luovuttanut vallan.

Teollistuminen käynnistyi 1830-luvulla hiilen ja raudan avulla.

Vuonna 1934 kaivostyöläiset nousivat kapinaan Espanjan toisen tasavallan hallitusta vastaan Asturian kapinassa. Pohjois-Afrikasta lähetettiin kenraali Francisco Francon joukot taltuttamaan liikehdintä. Kovaotteinen kenraali nimitettiin tämän jälkeen armeijan johtoon yleisesikunnan päälliköksi.

[muokkaa] Asturian kieli

Asturia on romaaninen kieli, jota puhutaan joissain osissa Asturiaa ja Leónia. Asturiassa se on suojeltu lainsäädännöllä, ja se on valinnainen kieli kouluissa, mutta ei virallinen kieli. Kielen käyttäjien määrä on ollut laskussa ja sen suojelemiseksi on tehty paljon työtä 1980-luvulta alkaen. Asturian lähisukulaisella mirandeesilla on virallinen asema Portugalin Miranda do Dourossa.

[muokkaa] Asturian lippu

Asturian lippu

Asturian lipussa on Voiton risti (Cruz de la Victoria). Legendan mukaan Don Pelayo, myöhemmin kuningas, käytti ristiä taistelussa maureja vastaan 722. Tätä taistelua pidetään Reconquistan, islamilaisen Espanjan takaisin valloituksen alkuhetkenä. Vuonna 908 kuningas Alfonso III Suuri määräsi alkuperäisen puisen ristin kullattavaksi ja koristeltavaksi jalokivin. Sitä säilytetään nyt Oviendon katedraalissa.

Kreikkalaiset kirjaimet alfa ja omega riippuvat ristin vaakasuorasta osasta.

[muokkaa] Asturian osat

Asturia jakaantuu kahdeksaan piiriin (espanjaksi comarca(s), asturiaksi cotarru/cotarros).

Avilés
Caudal
Eo-Navia
Gijón / Xixón
Nalón
Narcea
Oriente
Oviedo / Uviéu

[muokkaa] Talous

Perinteinen elinkeino oli aikoinaan karjan laiduntaminen vuoristoniityillä. Vuorilla on myös rikkaista hiiliesiintymiä, hiilen louhinta ei ole kuitenkaan pystynyt kilpailemaan EU:n ulkopuolisten tuottajien kanssa ja sitä tuetaan tulleilla ja tukiaisilla. Pääasiallinen hiilen tuottajan on valtion omistama Hunosa. Terästeollisuus on myös ollut tärkeää, se on keskittynyt valtion Ensidesa-yrityksen ympärille. Saneeraustoimia on protestoitu lakoilla.

[muokkaa] Gastronomia

Asturia tunnetaan lampaasta ja meren antimista, tosin kuuluisin ruokalaji on Fabada Asturiana, valkoisista pavuista (fabes), possunlavasta (lacón), verimakkarasta (morciella) ja mausteisesta kastikkeesta (chorizu) valmistettu sahramilla (azafrán) maustettu muhennos. Sitä saa yleisesti Espanjassa ja espanjalaisissa ravintoloissa kautta maailman.

Paikallinen omenasiideri kaadetaan perinteisesti lasiin korkealta juoman ilmastamiseksi. Asturialaiset juustot, erityisesti Cabrales, ovat myös kuuluisia, eivätkä pelkästään tuoksunsa vuoksi. Cabrales on myös EU:n suojaama alkuperäisnimitys. Lohi nousee Asturian jokiin. Kauden ensimmäinen kala, jonka hinta voi nousta korkeaksikin, on campanu (sanasta campana, kello jota soitetaan saaliin merkiksi).