Virtahepo
Wikipedia
| Virtahepo | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus: Silmälläpidettävä | ||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Hippopotamus amphibius Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Virtahepo Wikispeciesissä |
Virtahepo (Hippopotamus amphibius) on suurikokoinen Afrikassa elävä nisäkäs, joka on kasvinsyöjä. Muinaiskreikaksi eläimen nimi oli hippopotamos, joka tarkoittaa kirjaimellisesti jokihevosta. Virtahepo on toinen kahdesta elossaolevasta Hippopotamidae-heimon lajista.
Virtahevot ovat laumaeläimiä. Virtahepolaumassa voi olla jopa 40 yksilöä. Trooppisissa joissa ne viettävät suurimman osan päivästä sieraimiin asti vedessä, koska niiden iho palaa herkästi. Ne suojaavat ihoaan myös erittämällä luonnollista punaväristä aurinkovoidetta (tästä johtuu vanha uskomus, että virtahepo hikoilee verta). Niiden silmät, korvat ja sieraimet sijaitsevat ylhäällä pään päällä. Virtahevot voivat sulkea sieraimensa ja pysyä veden alla jopa 10 minuuttia. Ne ovat myös hyviä uimareita. Virtahevot oleskelevat maalla lähinnä öisin. Ne voivat syödä vuorokaudessa jopa 50 kiloa kasviksia.
Virtahepourokset puolustavat reviiriään hyvin tarkasti. Sen vuoksi ne ovat leppoisasta ulkonäöstään huolimatta vaarallisia myös ihmisille ja ne tappavat Afrikassa vuosittain enemmän ihmisiä kuin mikään muu nisäkäs. Virtahevon kulmahampaat ovat jopa 50 cm pitkät ja ne puskevat päällään tunkeutujia – etenkin toisia virtahepouroksia. Virtahevot ovat 1,5 metriä korkeita ja painavat 1 500–3 200 kg. Ne ovat siis yhtä suuria kuin sarvikuonot. Maalla ne pystyvät juoksemaan ainakin 30 km/h ja vedessä niiden nopeus on 8 km/h.
Virtahepoja elää Keski-Afrikassa Sudanista Zimbabween. Rooman valtakunnan aikana virtahepoja esiintyi myös Egyptissä ja 180 000 vuotta vanhoja luita on löydetty Maltalta asti. Länsi-Afrikassa elää toinen virtahepolaji kääpiövirtahepo (Hexaprotodon liberiensis).
Virtahepojen nimi kertoo siitä, että antiikin Kreikassa niitä pidettiin hevosten lähisukulaisina. Vuoteen 1985 asti tieteilijät pitivät virtahepoa sian läheisenä sukulaisena. Proteiinien, DNA:n, RNA:n ja uusien fossiililöytöjen perusteella nyt tiedetään kuitenkin, että virtahevot ovat lähintä sukua valaille.
