Veganismi

Wikipedia

Soijapavut ja muut palkokasvit ovat tärkeä proteiinilähde monelle vegaanille.

Veganismi on ruokavalio ja laajemmin elämäntapa, jonka perusajatuksena on pyrkimys välttämään kaikenlaista eläimille vahingollista toimintaa. Tavoitteeseensa päästäkseen veganismin harjoittaja, vegaani, pidättäytyy kuluttamasta eläinperäisiä ruoka-aineita ja usein myös muita eläinperäisiä ja eläimillä testattuja tuotteita, kuten esimerkiksi nahasta tehtyjä vaatteita.

[muokkaa] Yleisimmät syyt ryhtyä vegaaniksi

Veganismia harjoitetaan tavallisimmin eettisistä syistä. Veganismia perustellaan myös ekologisilla, terveydellisillä ja uskonnollisilla syillä. Veganismin sukuisia ajatuksia eläinten kunnioittamisesta esiintyy esimerkiksi jainalaisuuden, buddhalaisuuden sekä Krishna-liikkeen opeissa. Viime vuosikymmeninä veganismia on puolusteltu länsimaisen moraalifilosofian keinoin, esimerkiksi oikeusajattelun näkökulmasta Tom Regan ja utilitarismista käsin Peter Singer. Veganismillä itsellään on vasta muutamien vuosikymmenien pituinen historia, mutta se kytkeytyy ajatuksena ja käytäntönä läheisesti perinteiseen kasvissyöntiin.

Veganismin leviäminen liittyy osaksi keskusteluun modernista tehomaataloudesta. Eettisistä syistä harjoitettu veganismi perustuu spesismin vastustamiseen tai ajatuksiin eläinten oikeuksista. Yleensä katsotaan, että eläinten kyky tuntea kärsimystä ja mielihyvää velvoittaa kunnioittamaan niiden elämää siinä missä ihmistenkin. Munaa ja maitoa sisältävään kasvisravintoon siirtymistä vegaanit pitävät riittämättömänä ratkaisuna, koska maito- ja munateollisuudessa vallitsevat heidän mukaansa samat epäkohdat eläinten kohtelun suhteen, mistä lihateollisuutta usein kritisoidaan; Myös maito- ja munateollisuuden eläinten väitetään usein elävän huonoissa olosuhteissa, ja eläimet teurastetaan nuorella iällä (munateollisuudessa kukot heti syntymän jälkeen). Naudanlihateollisuutta ei voida erottaa maitotuotannosta, koska naudanliha saadaan muutaman vuoden iässä teurastetuista maitolehmistä. Vegaanin ei tarvitse välttämättä olla ajatusmaailmaltaan maitoa ja munaa käyttävästä kasvissyöjästä eroava. Monet kasvissyöjät käyttävät munaa ja maitoa vain siksi, koska eivät viitsi noudattaa vegaanista ruokavaliota.

[muokkaa] Vegaani-sanan alkuperä

Sana vegaani on peräisin englannin kielestä. Alkuperäisen sanan vegan keksivät ensimmäisen vegaaniliiton perustajat Britanniassa 1944 halutessaan erottua eläinkunnan tuotteita käyttävistä kasvissyöjistä. Sana muodostettiin yhdistämällä sanan vegetarian 'vegetaristi' alku ja loppu. Tällä pyrittiin ilmaisemaan, että yleinen vegetarismi jättää muun muassa maitoteollisuuden tukemisellaan eläinten arvostuksen puolitiehen ja vasta veganismi on perinteisen vegetarismin eettisten lähtökohtien looginen johtopäätös.

[muokkaa] Vegaaninen ruokavalio

Vegaani ei käytä ruokavaliossaan lainkaan lihaa, kalaa, munia, maitotuotteita tai näiden johdannaisia. Samoin usein hyönteisperäisiä tuotteita vältetään (jos hyönteisillä katsotaan olevan kyky tuntemuksiin taikka asian ollessa epäselvä varovaisuusperiaatteen nojalla). Vegaanit pyrkivät myös välttämään nahasta, villasta tai silkistä tehtyjen vaatteiden käyttämistä. Vegaani välttää myös eläintestattujen tuotteiden ostamista ja käyttöä.

Vegaanille sopimattomia eli eläinperäisiä aineita sisältäviä ruokia ovat liha- ja kalaruokien lisäksi esimerkiksi suurin osa kaupoissa myytävistä makeisista (joissa on usein esimerkiksi liivatetta), maitotuotteet (viilit, juustot, jogurtit), useimmat kaupoissa myytävät keksit, maidosta tehdyt jäätelöt, maitosuklaa, voi, suurin osa margariineista^[1] sekä leivonnaiset ja useimmat valmisruoat. Nämä kaikki tuotteet voidaan korvata vegaanisilla saman tyyppisillä tuotteilla, joita vegaanisia leivonnaisia ja soijajuustoja lukuun ottamatta on yleensä saatavilla Suomessa pienemmistäkin kaupoista.

Vegaanisen ruokavalion voi koostaa täysin suomalaisista tuotteista. Jotkut uskovat lähiruoan olevan ekologisempaa ja pitävät ihanteenaan fennoveganismia, eli kotimaisiin tuotteisiin perustuvaa vegaanista ruokavaliota.

Vegaanista paellaa.

Tummassa suklaassa ei ole maitoa. Myös marenkia on mahdollista valmistaa vegaanisena.

Maidotonta juustoa.

Donitsien ja muiden leivonnaisten valmistus onnistuu myös ilman eläinperäisiä tuotteita.

[muokkaa] Ravitsemuksellisia näkökohtia

Vegaaninen ruokavalio vastaa oikein koostettuna hyvin elimistön tarpeita. Merkittävin ero sekasyöjän ravintoon on pieniä määriä tarvittava, mutta silti pitkällä aikavälillä tärkeä B₁₂-vitamiini, jonka vegaanit saavat käytännössä aina vitamiinivalmisteista; joskin sitä on myös lisätty moniin kasvisperäisiin elintarvikkeisiin. Sekasyöjien tavoin vegaanien kannattaa kiinnittää huomiota myös D-vitamiinin ja kalsiumin saantiin.

D-vitamiinia suositellaan otettavaksi talven aikana esimerkiksi erillisten D-vitamiinitippojen muodossa, koska sitä on vain harvoissa kasvikunnan tuotteissa. Suomen leveysasteilla sama suositus koskee myös ei-vegaaneja.^[2]

Kalsiumia saa monien kasvikunnan tuotteiden (soijatuotteet, palkokasvit, vihreät lehtivihannekset, siemenet, pähkinät, kaalit, kuivatut hedelmät) lisäksi kalsiumrikastetuista kasvimaidoista ja mehuista. Näissä juomissa on yleensä yhtä paljon kalsiumia kuin lehmänmaidossa (120mg per 100 ml) eli noin kolme lasillista vastaa päivittäistä tarvetta.

Proteiinista ei tarvitse erikseen huolehtia, koska ravitsemussuositusten mukaan ihmisen tulisi saada energiasta vähintään 10 % proteiineista, ja käytännössä kaikissa ruoka-aineissa (energian saannin kannalta lähes merkityksettömiä hedelmiä lukuun ottamatta) energiasta yli 10 prosenttia tulee proteiineista. Myöskään raudasta ei tarvitse erikseen huolehtia, koska sitä on kasvisravinnossakin tarpeeksi.

Erityisesti lasten osalta vanhempia kehotetaan tarkkailemaan ravintoaineiden saantia aktiivisesti ja keskustelemaan asiasta asiantuntijoiden kanssa. Vegaanilasten kasvusta tehtyjen tutkimusten mukaan lapsi pärjää hyvin suunnitellulla ja monipuolisella vegaaniruokavaliolla, kunhan B₁₂-vitamiini annetaan vitamiinipillereinä ja kalsiumin saantiin kiinnitetään huomiota. ^[3]

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Lähteet

↑ http://www.terveysala.turkuamk.fi/ravter/perusterveydenhuolto/materiaalit/kasvis.html
↑ Hyödyllinen D-vitamiini Helsingin sairaanhoitopiiri. Viitattu 12.05.2007.
↑ http://www.vegaaniliitto.fi/esitteet/raskausjalapset.html

Luokka: Vegetarismi

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.