Utopia (kirja)

Wikipedia

Utopia, joskus kutsutaan myös nimillä Thomas Moren utopia tai Moren utopia, on englantilaisen lakimiehen ja katolisen kirkon pyhimyksen Sir Thomas Moren kirjoittama kirja. Se on ihanneyhteiskunta ja Moren vastalause aikansa vallitseville yhteiskunnallisille olosuhteille, ja kirjasta voidaan nähdä monia Thomasia henkilökohtaisesti ja ajankohtaisesti askarruttaneita kysymyksiä. Fiktiivisen teoksensa hän kirjoitti ja sai valmiiksi vuonna 1515. Hänen hyvä ystävänsä toinen renessanssifilosofi Erasmus Rotterdamilainen valmisteli samoihin aikoihin omaa merkittävimpää kirjaansa Tyhmyyden ylistys. He molemmat tukivat toistensa työn edistymistä, ja Erasmuksen lisäksi Thomas saikin paljon vaikutteita kirjalleen Platonin Valtiosta ja Uudesta testamentista. Lisäksi teoksen on arveltu saaneen vaikutteita siitä, mitä tutkimusmatkailijat olivat samaan aikaan kertoneet vastikään löytämistään maista, esimerkiksi Inkavaltakunnasta, joka oli olemassa vielä silloin, kun kirja kirjoitettiin, ja jonka on katsottu eräissä suhteissa muistuttaneenkin Moren Utopiaa.

Perusjuonena Utopiassa on Raphael Hythlodaeuksen, portugalilaisen löytöretkeilijän, kertomukset seikkailuistaan. Hän muun muassa mainitsee matkustelleensa Amerigo Vespuccin kanssa, käyneensä Englannissa tapaamassa Canterburyn arkkipiispaa John Mortonia, jonka hovipoikana Thomas oli ollut, ja tutustuneensa outoon saareen nimeltään Utopia. Teoksesta syntyi myös itse käsite utopia, joka tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa olematonta paikkaa.

Sisällysluettelo 1 Juoni 2 Saari 3 Sanoma 4 Vaikutus 5 Katso myös 6 Lähteet 7 Viitteet 8 Muuta

[muokkaa] Juoni

Teos sisältää kaksi kirjaa, joista ensimmäisessä tapahtumat alkavat Ranskassa Notre Damen katedraalissa. Siellä messun käytyään More tapaa ystävänsä Pieter Gillesin, joka esittelee hänet Raphaelille. Löytöretkeilijä kertoo matkoistaan molemmille miehille, mutta sen sijaan, että hän kertoisi uuden ajan alun mukaisesti tarinoita hurjista merihirviöistä ja hydroista hän toteaa niitä olevan jo nähty tarpeeksi merimiesten mukaan, mutta kukaan ei ole koskaan löytänyt täydellistä yhteiskuntaa. Hythlodaeus siis alkaa vastata molempien kuuntelijoiden esittämiin kysymyksiin Utopian saaresta. More ehdottaa Raphaelille, että tuollaisen miehen täytyisi olla hallitsijan apulaisena, kun noin paljon on asioista perillä. Raphael tyrmää ehdotuksen mielettömäksi, sillä umpikuurot ja omahyväisyyttä täynnä olevat päättäjät eivät kuitenkaan ottaisi hänen opeistaan vaarin. Vietettyään lounaan loppuun Moren kotona, tarina siirtyy toisen kirjan puolelle. Ensimmäisen kirjan painoarvo on dialogisessa vuoropuhelussa, jossa käsitellään monia eri asioita. Toinen osio on puolestaan omaksuttu lähes kokonaan Raphaelin monologiselle kertomukselle Utopiasta kokonaisuutena.

[muokkaa] Saari

Utopian saari (alun perin Abraxa) on kuunsirpin muotoinen ja on leveimmillään keskikohdasta kaksisataa mailia, joista se sitten suippenee kapeammaksi päitä kohden. Se on varsinaisesti muinaisen utopialaisten kuninkaan ja saaren valloittajan Utopuksen toimesta muusta rannasta eristämä tekosaari, jonka luonnonolosuhteen puoltavat saaren puolustusta viholliskansoja vastaan. Se sisältää viisikymmentäneljä kaupunkivaltiota, joiden pääkaupunkina toimii Amaurotum. Kieli, lait ja hallintolaitokset ovat niissä kaikissa samat. Valtion asioista päättävät kerran vuodessa jokaisesta kaupungista tulevat kolme kaupungin vanhimpaa, ja kyseisestä perinteestä voidaan kuitenkin poiketa, mikäli vanhin on kokenut iän mukana tuoman järjenmenetyksen. Tällöin hänen paikkansa ottaa seuraavaksi vanhin. Kaupunkielämän vastakohtana Utopiassa vallitsee maalaiselämä, joiden välillä jokainen utopialainen vuorottelee parin vuoden välein. Näiden niin sanottujen maatalouksien (=perhekuntien) kokonaisuuden muodostavat vähintään neljäkymmentä miestä ja naista sekä kaksi orjaa, ja näiden kaikkien johdossa toimii viisas ja kunnioitusta nauttiva pariskunta. Kolmenkymmenen talouden johdossa toimii aina fylarkki, joka valitaan alamaisten toimesta. Kustakin taloudesta siirtyy vuosittain takaisin kaupunkiin noin 20 henkeä ja teollisuusmaailmasta nämä korvataan samalla määrällä uusia tulokkaita. Saari sisältää kaksi jokea, joista tunnetumpi ja suurempi on Anydrus. Resurssien kuljetus tapahtuu jokien sijasta kuitenkin yleisemmin joko merellä tai maalla. Itsessään saaren sijainnista ei kirjassa ole tietoa.

Valtion kansalaisina utopialaiset pitävät yllä yhteisomistusoikeutta ja vanhimpien kunnioitus on hyve. He eivät koe tarvetta varastaa, koska heillä on jo muutenkin kaikkea. Tämän vuoksi heillä ei ole montaa lakia. Utopialaiset vievät ulkomaille ainoastaan tuotteita, joista heillä itsellään ei ole pulaa, jolloin mahdollisten ulkomailla tapahtuvien rosvousten viemä menetys olisi pieni, joten kostamisen tarvetta ei ole. Varsinaista sotavoimaa ei heistä ole muuhun kuin oman valtionsa puolustamiseen. Auttaessaan liittolaisiaan tai ystäviään heillä on tapana tilata palkkasotureita erään lähialueen valtion barbaarijoukoilta, jolloin utopialaiset puolustavat sekä liittolaisiaan että vähentävät aggressiivisten barbaarien määrää. Saaren kansalaiset pitävät yllänsä yksinkertaista vaatetusta ja ovat omistautuneita yleensä yhdelle alalle maanviljelytaidon lisäksi. He eivät olleet alun perin kovinkaan kehittyneitä tekniikassa, mutta löytöretkeilijöiden siellä käytyä utopialaiset alkoivat nopeasti omaksua eurooppalaista osaamista ja pääsivätkin kiitettävän pian samoihin lukemiin. Lisäksi he omaavat hyvin outoja perinteitä suhteessa länsimaihin, kuten avioliittoon menon parien ollessa alastomina toistensa silmien edessä.

[muokkaa] Sanoma

More ei voinut henkilökohtaisten syiden takia laittaa kirjan sisältöä omasta suustaan, jonka takia hän kehitteli Hythlodaeuksen. Thomas halusi ennen kaikkea kritisoida 1500-luvun alun Englannissa olevia rangaistustapoja ja halusikin lieventää niitä. Hän pohtii teoksessaan, miksi yhteiskunnassa vilisee varkaita, vaikka rangaistuksena ryöstöstä on kuolemantuomio. Kaiken pahuuden hän kokee aiheutuvan työttömyydestä ja olosuhteiden kehnous ei anna muutakaan mahdollisuutta kuin varastaa leipänsä. Kuolemantuomion pelosta taas koituu rikosten julmistuminen: On paljon kannattavampaa ryöstön päätteeksi murhata mahdolliset todistajat, sillä se vähentää todennäköisyyttä jäädä kiinni. Hän myös painottaa humanistina ihmisoikeuksien merkitystä. Orjuudelle täytyy olla painavat perustelut ja suuret rikokset orjan takana, ja vieraiden maiden orjia on kohdeltava paremmin, koska he ovat ilmeisimminkin joutuneet asemaansa huonojen yhteiskunnallisten olosuhteiden takia. Omistusoikeuden ei-yksityistäminen vetää viivan kaikelle eriarvoisuudelle ihmisten välillä, tosin Utopia on muutenkin rikas valtakunta, kun pienet lapsetkin leikkivät kullalla ja jalokivillä. More hyväksyy katolilaisen uskonsa pohjalta saaren kristillisten pappien oikeuden avioliittoon ja täydellisen uskonnonvapauden, kunhan kaikenlainen fanaattisuus ja ateismi pyrittäisiin pitämään mahdollisimman vähäisenä. Edellinen koskien avioliittoa on kuitenkin varsin ristiriitaisa kirjoittajan mielipide. Martti Lutherin mentyä avioliittoon Thomas More kritisoi hänen toimintaansa jyrkästi kristinuskon vastaisena tekona. Thomas myös korostaa hyödyllisen vapaa-ajan merkitystä kuuden tunnin työpäivän jälkeen kehittävillä harrastuksilla, kuten lukemisella ja jumalanpalveluksilla.

[muokkaa] Vaikutus

Nykyaikaan mennessä Moren Utopia on ollut jo pitkään keskeisimpinä kirjoina valtio-opin tutkijoiden keskuudessta Machiavellin ruhtinaan rinnalla. Teoksen ilmestyttyä monet katolilaiset kristityt tulkitsivat kirjan kuvaavan ihannetta keskiaikaisesta munkkiyhteisöstä ja sen toiminnasta. Myohemmin 1800-luvun puolessa välissä syntynyt Karl Kautsky sanoi Moren ennustaneen nykykapitalistisen pääomakeskeisen länsimaisen kulttuurin synnyn ja sen vastapainon sosialismin, joista jälkimmäistä kirja edustaa.^[1] Utopia ei tullut tunnetuksi Moren elinaikana.

[muokkaa] Katso myös

• Utopistinen sosialismi
• Utopia
• Valtio (Platon)
• Renessanssifilosofia

[muokkaa] Lähteet

• More, Thomas: Utopia. Suomentanut: Marja Kaila‑Itkonen. WSOY. Porvoo 1971.
• http://www.sosiomedia.fi/utopia/Utopiahistoria.htm
• http://www.porstuakirjastot.fi/files/733/utopia.htm

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Muuta

• http://oregonstate.edu/instruct/phl302/texts/more/utopia-contents.html Utopia englanniksi.